Yksityisen työnäyn harhat
Työmies on palkkansa ansainnut ja kirkko on työpaikka siinä missä muutkin. Paitsi että ei ole. Kaikkien kirkollisten työpaikkojen yksi perusongelma on se, että duuniin on palkattu ihmisiä, joilla on yksityisiä tai suurempia missioita kuin työnantajan määrittelemät.
Yleensä näitä yksityisiä, salattuja diilejä on Jumalan ja konservatiivien välillä. Mutta nyt elämme aikoja, jossa sama kaiku on askelten eli myös liberaalit vetoavat yksityisiin kutsumuksiin, ylikirkollisiin näkemyksiin, jotka ohittavat palkanmaksajan (äh, kuinka pikkusieluinen ilmaisu!) näkemykset.
HeSarissa (17.5.) mielipiteensä kirjoittanut Samuli Korkalainen totesi, että hän ja eräät muut papit vihkivät samaa sukupuolta olevan parin, koska tulkitsevat kirkon säädöksiä siihen suuntaan. Tulkitsevat vaikka kirkko virallisena toimijana on sanonut, että niin ei pidä/voi tulkita. Ja sitten Korkalainen sanoi sanat, jotka vetävät hiljaiseksi: ”Vihkiessäni heidät teen juuri sitä työtä, mihin kirkko on minut kutsunut.”
Laupias taivas! Katsokaa: yksityinen tulkinta kirkosta, joka puhuu yksityisen papin omassatunnossa. Juuri tämän vuoksi kirkko on niin uskomaton työyhteisö! Tämän vuoksi naispappeja välttelevä veikkonen kokee omassatunnossansa rauhaa ja ihmettelee miksi työnantajakirkko sorsii.
Pappeus ei ole ihmisoikeus, vaan erään uskonnollis-kulttuurisen tehtävän ammatilliseen hoitamiseen vaadittava professio. Tämän vuoksi Suomen ev.-lut. kirkko päättää kenet se vihkii ja kenet ei.
Jottei synny epäselvyyksiä: minusta Korkalaisen ja muiden pappien pitäisi saada vihkiä samaa sukupuolta olevat parit, jos kirkko ylipäätään pitää kiinni vihkioikeudestaan. Ja jos kirkko ei vihi, pitäisi saada siunata. Mutta olisi epärehellistä olla havaitsematta yksityisen työnäyn ongelmaa tässä yhteydessä ja sen rinnastumista esimerkiksi "tunnustusveljien" kiemurteluun.
On eri asia käydä keskustelua ja synnyttää paineita mielipiteen muuttamiseksi kuin sooloilla. Painekattilassa pihisee jo. Mutta syystä, jonka vain piru tietää, kirkossa on vitkuteltu tämän avioliittoasian kanssa ja pidetty päätä yksimielisyyden harhan pensaassa.
Siellä olikin ampiaispesällinen yksityisiä työnäkyjä.
- Olli Seppälä -
P.S. Kuvassa ei ole ampiaispesä, vaan perhoslampun lakana. Iso työnäky on nimeltään liitumittari (Siona lineata).
30 kommenttia
Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen kuin Seppälä esittää. Myös kirkko voi olla väärässä. Ja kuten tunnettua – silloin tarvitaan yksityisiä pappeja, joilla on moraalista rohkeutta toimia toisin.
Erittäin hyvä kirjoitus jos siitä poistetaan kappale: Jottei synny epäselvyyksiä…. Se on ainoa kappale jossa mielipidettä ei edes yritetä perustella.
“Työmies on palkkansa ansainnut ja kirkko on työpaikka siinä missä muutkin.”
Olen samaa mieltä Olli Seppälän kanssa, mutta kun ihan kokemuksen perusteella voin sanoa, että nuo sanat on tässä yhteiskunnassa käännetty tarkoittavaksi vain palkkatyöntekijöitä ja heidän “saavuttamiaan etuja”. Yhteiskunta on valitettavasti osaoptimoitu vain palkkatyönantajien tai palkkatyöntekijöiden hyvinvointiyhteiskunnaksi.
Syrjään ovat jääneet esimerkiksi pienyrittäjät, joiden on pitänyt tinkiä vapaa-ajastaan, terveydenhuollostaan, omasta terveydestään ja lopulta luopua jopa omasta elämäntyöstään ja hengestään kuten 90-luvulla tapahtui, kun heillä maksatettiin 80-luvun poliittisten päättäjien poliittiset virheet, joista poliittiset päättäjät eivät koskaan ole vastuuta kantaneet.
Kirjoituksen luettuani syntyi käsitys, että kirkko on syyllinen nykyiseen tilaan, jossa papit sooloilevat kuka mitenkin.
Mielestäni asia ei ole näin. Kirkko pitää kiinni tunnustuksestaan ja sen noudattamiseenhan nämä sooloilevat papitkin ovat lupautuneet pappisviran vastaanottaessaan. “Suutari pysyköön lestissään” tai sitten etsiköön uuden pajan, missä tehdään uudenmuotoisia lestejä.
“Kirkko pitää kiinni tunnustuksestaan ja sen noudattamiseenhan nämä sooloilevat papitkin ovat lupautuneet pappisviran vastaanottaessaan. ” Kirkon tunnustukseen, johon kirkon virassa sitoudutaan, ei pidä lukea sellaista, mikä ei siihen sisälly. Lainaan Jaakko Heinimäkeä: “Kirkolla on opit kolminaisuudesta ja Kristuksen kahdesta luonnosta, mutta kirkolla ei ole oppia esimerkiksi avioliitosta. Kirkolla on toki käsitys ja opetus avioliitosta. Toisin kuin oppi, joka on muuttumaton, käsitys ja opetus avioliitosta ovat aikain saatossa muuttuneet.”
Jännä nähdä, saavatko nämä kirkkolakia ja -järjestystä rikkovat sooloilijat yhdenmukaisen kohtelun Lähetyshiippakunnan pappeihin verrattuna. Pesimisti sanoo: tuskn saavat.
Kirjoittaja
Kotimaa toimitus
Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.
Olli Seppälä,
Rehellisesti esittelet lahkolaisuuden ikäviä puoli (ev. lut. yhteisökin on yksi lahko).
Ilmoita asiaton kommentti