Yhteistä soppaa?

[Riikka Reina] Minun yksi ruokabravuureistani on lohikeitto. Osaan tehdä varsin kermaisen ja maukkaan keiton. Opiskeluaikana myös ystäväni kertoi osaavansa tehdä lohikeittoa. Päätimme syödä tätä molempien herkkuruokaa yhdessä. Ruuanlaitosta ei kuitenkaan tullut vain hauskaa yhteistä tekemistä, sillä meidän tapamme valmistaa keitto oli kovin erilainen. Ne asiat, jotka minulle ovat lohikeitossa tärkeitä, kuten porkkanoiden kuulotus voissa ja tillin lisääminen aivan lopuksi olivat hänelle vähän toissijaisia. Sen sijaan ystäväni keitossa oli herneitä ja eritavoin pilkotut perunat.

Onneksi ostamamme tarvikkeet eivät riittäneet kahteen erilliseen keittoon vaan saimme sovittua ja valmistettua yhden. Se oli herkullista. Ja minä opin paljon. Lisäksi opimme toisemme tavasta tehdä keitto. Ja me saimme mallia vähän yhteistyöstäkin.  

Työelämässä tehdään nyt integraatioita, seurakunnat yhdistyvät ja kirkon työssä saadaan etsiä uusia kumppaneita, työyhteisön sisältä tai ulkoa. Seurakuntaopistossa on menossa historian suurin yksityisten oppilaitosten fuusio ja koko Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston yhdistyminen on historian lehtiä kääntävä tapahtuma.

Aika monessa paikassa talouden realiteetit pakottavat yhdistymään. Ei ole rahaa kuin yhteen soppaan. Mutta voi myös olla niin, että siitä yhdestä keitoksesta on varaa tehdä hurjan paljon parempi silloin, kun yhdistetään voimat ja osaaminen sekä olemassa olevat resurssit.

Kirkolla on ollut varaa kannatella erilaisia soppia eri puolilla Suomea tekemässä osin päällekkäistä, osin rinnakkaista ja osin samaa työtä. Nyt on aika katsoa millaisia keittoja tämä maa, nämä ihmiset ja tietysti sitä mukaa myös kirkko tarvitsee. Tulevaisuudessa sopat tullaan keittämään häivyttämällä arkityössä työalojen rajoja, rakenteissa seurakuntarajoja, palveluorganisaatioissa järjestöjen rajoja, kustannustoiminnan rajoja sekä oppilaitoksien rajoja.

Yhteisen sopan reseptin etsimiseen pitää lähteä rohkeasti. Minä toivon, että kun historiallisesti ansiokkaat juuret omaavat Seurakuntaopiston Lapsityön Instituutti, Seurakuntaopiston Uskonnonpedagoginen Instituutti ja Kristillinen Opintokeskus, nykyisin Agrciola Opintokeskus yhdistävät voimansa niin soppa on parempi kuin ennen. Ne etsivät uuden sopan reseptin ja luovat uuden kasvatuksen ja kirkon täydennyskoulusta ja kehittämispalveluita tarjoavan Agricolan. Se soppa on myös riittoisampi kuin ennen ja se ruokkii kirkkoa, kasvatuksen kenttää ja ihmistä paremmin.

Riikka Reina

kehittämispäällikkö

Agricola, Seurakuntaopisto

 

Kirjoittaja