WWF kampanjoi epäeettisesti seurakuntia hyvää metsänhoitoa vastaan
Kirkkolain mukaan seurakuntien on hoidettava omaisuuttaan hyvin.
Monella seurakunnalla metsäomaisuus on huomattava omaisuusosa ja tulon muodostaja. Potentiaalisesti seurakunnat voisivat saada vieläkin enemmän metsätalouden nettotuloja, jos hoitaisivat metsiään tavanomaista tehokkaammin ja tarkemmin normaaleilla metsähoitomenetelmillä.
Samalla hiilen sidonta, eli ilmaston suojelu tehostuisi, koska jokainen kasvatettu kuutiometri sisältää 900 kg hiilidioksidia. Esim. 1000 hehtaarin seurakuntametsä voi hyvin hoidettuna tuottaa jopa 50 % tavanomaista enemmän puuta eli tuottaa nettovoittoa 50.000 -100.000 € enemmän ja sitoa hiiltä n. 3000 tn enemmän, mikä ylittäisi moneen kertaan seurakunnan toiminnasta tulevat päästöt. On yhteiskunnan metsäpolitiikan, ei seurakuntien asia, miten puuta sitten käytetään.
WWF kampanjoi ahkerasti suoraan seurakunnille metsänhoidon laajaperäistämistä. Tämä merkitsisi nopeasti ylitiheiksi kasvavien metsien harvennusten ja vanhojen metsien uudistamiselle välttämättömien päätehakkuiden laiminlyömistä. WWF suosittaa puiden hyvinvoinnille välttämätöntä ylimääräisen veden poisjohtamisen lopettamista ja ns. jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä.
Suomella on huonot kokemukset jatkuvasta kasvatuksesta, jolla metsämme ajettiin surkeaan tilaan, n. 1.5 mrd:n kuution puuvarantoon ja alle 70 milj. kuution kasvuun 1800 luvulta 1950-luvulle mentäessä.
Järkevämmän, mutta vieläkin lepsuhkon metsänhoidon avulla puuvaramme ovat nyt 2.5 mrd m3 ja kasvu noin 110 milj. m3.
Jatkuvassa kasvatuksessa tuotantokustannukset ja metsätuhot lisääntyvät, jalostettua taimiainesta ei voida käyttää, metsät kuusettuvat luonnonvastaisesti, teollisuuslaitoksia joudutaan sulkemaan, työpaikat ja kansantalous kutistuvat ja seurakunnan metsätulot tietysti supistuvat jo keskipitkällä aikavälillä.
Luonnontilainen suo ei tuota puuta ja sitoo hiiltä 200-300 kg/ha/v. Ojituksella ja tuhkalannoituksella kunnostettuna se tuottaa 5-10 m3/ha/v puuta, 200 – 400 €/ha/v arvokasvua ja sitoo hiilidioksidia 4.5 – 9 tn/ha/v.
Jos seurakunnat lähtevät WWF:n painostamaan laajaperäistämiseen, se on vastoin kirkkolakia, järkevän taloudenhoidon vastaista ja huonoa ilmastopolitiikkaa.
10 kommenttia
Veli-Jussi
Kiitos että tuot esille merkittävän näkökulman metsiemme hoidosta.
Valitetavan paljon keskusteluissa tuodaan esille väitteitä, joiden lähtökohta ja oikea ympäristö on kokonaan toisenlainen ilmasto ja metsätilanne. Jossakin eteläeurooppalaisessa ympäristössä elävä ihminenhän saattaa kysyä suomalaiselta: ”Montako metsää teillä on?” ja mielessään kysyjällä on muutaman puun ryhmä jossain irrallisena saarekkeena mun ympäristön joukossa.
Kotini ikkunan alta menee rautatie, näen valtavia puutavaran siirtokuljetuksia. Ihmetelyni koskee tavaran kokoa, männyt ovat paksuudeltaan nuoria. Ilmeisesti on ns. aavistus/päätehakattu nuorta kasvavaa puupeltoa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/nuoria-metsi%C3%A4-parturoidaan-rahapulassa-1.72731
Kirjoittaja
Veli-Jussi Jalkanen
Olen monialatuottaja, vuorovaikutuskouluttaja sekä keksijä, asenteiltani varmaan maailmanparantaja ja kehittäjä ja harrastuksiltani, seikkailija, sekä hyvinvointi-, terveys- ja ympäristöasiantuntija. Haluan yrittää ymmärtää kaikkeudessa olevia vuorovaikutussuhteita sekä edistää elämää ja rakkautta. vessi@salli.com
Ahneilla p:n loppu sanoo sananlasku. Se on myös Raamatussa kuolemansynti.
Ilmoita asiaton kommentti