Voiko sanan "vanhurskaus" korvata yhdellä sanalla.
On useita merkityksiä sanalle vanhurskaus ja siksi on mahdotonta löytää sanaa joka kuvaisi vain yhtä niistä, Lisäksi uskonnollisessa kielessä on kaksi voimakasta ilmaisua jotka ovat yhtä aikaa voimassa, mutta samalla toistensa täydellisiä vastakohtia. Mikä voisi olla sellainen yksi sana, joka kertoisi tämän kaiken?
Joku ajaa liikenteessä vanhurskaasti noudattaen tarkasti kaikkia liikennesääntöjä. Ajaen tarkasti mittaria seuraten ja näin ollen on aiheuttamassa ruuhkaa, kun muut tietävät, että voi aivan hyvin ylittää viidellä kilometrillä sen , mitä mittari näyttää.
Virkamies voi tehdä työnsä vanhurskaasti suotumatta mihinkään sellaiseen, josta voisi saada itselleen luvatonta hyötyä. Martti Lutherin aikana sana vanhurskaus oli varmaankin paljon käytetympi kuvaus. Silloin ehkä tuo käsite kertoi jostakin, joka normaalissa kanssakäymisessä yhteiskunnassa oli yleisessä käytössä.
Yhteiskunnan sisäinen rakenne on muuttunut niin, että sanaa vanhurskaus ei missään muualla enää käytetä, kuin uskonnollisessa kielessä. Muualla koko sana on tullut tarpeettomaksi. Tilalle on tullut uusia sanoja kuvaamaan kutakin eri aluetta omilla termeillään. Mitään yhteistä sanaa ei enää ole käytössä.
Miten siis voisimme löytää sanan joka kuvaisi uskon vanhurskautta ja lain vanhurskautta sellaisella tavalla, että lukija voisi heti tietää kummasta kulloinkin on kyse?
Tuo sana on kuitenkin niin merkittävä, että jos se poistettaisiin, niin koko kristinoppi loppuisi siihen.
Kristillisen uskon perusta on siinä, että Jumala lukee vanhurskaaksi syntisen. Pelkästään uskon kautta Jeesukseen. Samaan aikaan on voimassa toinen yhtä merkittävä vanhurskaus, joka perustuu lain kuuliaisuuteen. Kummallakin on oma huoneensa krillisessä elämässä. Näiden huoneiden väliseinää ei saa poistaa. Jos se poistetaan, niin lahjavanhurskaus katoaa saman tien ja jäljelle jää vain Mooseksen lakiin perustuva tekoihin tukeutuva vanhurskaus, joka ei enää ole kristillistä uskoa.
233 kommenttia
Mieleen tulee taas se jonkun tuntemattoman lausahdus minulle ja meille: ”en iloitse mistään muusta niin paljoa, kuin siitä kun uskovat riitelee keskenään”.
Netissä riitelemällä annamme hyvin monille aiheen nauraa meille uskoville. Eikä vain meille vaan myös Jumalalle ja Jeesukselle päin naamaa.
Kari Paukkunen toteat:””Pasanen, mennyttä emme voi muuttaa, mutta parannusta voimme tehdä. Näin on jokaisen yksittäisen kristityn, kirkon, suunnan ja suuntauksen kohdalla.””
En ”vaadikkaan” ketään muuttamaan mennyttä vaan tuon esille Jeesuksen sanoja, siis kun Jeesus sanoo että hedelmästään puu tunnetaan niin yksinkertainen kysymys onkin kuka rakastava isä sanoo että nokkospuskasta lapsi voi löytää mansikoita?
Samoin rakastava Isä sanoo Poikansa kautta ettei sieltä missä on väkivaltaa ja pakottamista voi löytää MITÄÄN hyvää, ei sieltä voi etsiä edes yhtä sanaa.
Mitä hyötyä ihmiselle on oman kielisestä Raamatusta kun Jumala salaa sen sanan?
Jumala ilmoittaa evankeliumin lapsenkaltaisille jotka ovat nöyrtyneet ottamaan Jumalan valtakunnan lapsenkaltaisesti eli itse ymmärrän tuon että ovat nöyrtyneet tyhjentämään oma – viisauden ja -ymmärryksensä.
Nyt kerrankin tunnustat luottavasi omaan ymmärrykseesi. Hienoa Ari. Siinä on kaiken alku. Jatkuvasti olet esittänyt sitä, että ihminen ei voi ymmärtää ja kuitenkin yhä luotat omaan ymmärrykseesi. Et ole ollenkaan osannut epäillä omaa ymmärrystäsi, vaikka usein meille kerrot, ettei ihminen kykene ymmärtämään Raamattua. Väität, että vasta sitten, kun ihminen nöyrtyy, niin ymmärryskin löytyy. Se tarkoitta sitä, että voit nyt ymmärtää kaiken niin kuin Jumala. Paratiisissa sellaisen lupauksen sai myös Eeva. Luvattiin , että silmät avautuvat ja sitten voi ymmärtää niin kuin Jumala. Nyt lupaat meille samaa, kunhan nöyrrymme lapsen kaltaiseksi. Et ymmärrä edes sitä, mitä se lapsenkaltaisuus tuossa tarkoittaa.
Taasko onnistuit Ari karkottamaan yhden keskustelijan pois? Tuossa lajissa olet kyllä hyvin taitava. Se minua vain kummastuttaa, miksi taitoasi ei osata arvostaa ?
Ilmoita asiaton kommentti