Voiko sanan ”vanhurskaus” korvata yhdellä sanalla.

On useita merkityksiä sanalle vanhurskaus ja siksi on mahdotonta löytää sanaa joka kuvaisi vain yhtä niistä, Lisäksi uskonnollisessa kielessä on kaksi voimakasta ilmaisua jotka ovat yhtä aikaa voimassa, mutta samalla toistensa täydellisiä vastakohtia. Mikä voisi olla sellainen yksi sana, joka kertoisi tämän kaiken?

Joku ajaa liikenteessä vanhurskaasti noudattaen tarkasti kaikkia liikennesääntöjä. Ajaen tarkasti mittaria seuraten ja näin ollen on aiheuttamassa ruuhkaa, kun muut tietävät, että voi aivan hyvin ylittää viidellä kilometrillä sen , mitä mittari näyttää.

Virkamies voi tehdä työnsä vanhurskaasti suotumatta mihinkään sellaiseen, josta voisi saada itselleen luvatonta hyötyä. Martti Lutherin aikana sana vanhurskaus oli varmaankin paljon käytetympi kuvaus. Silloin ehkä tuo käsite kertoi jostakin, joka normaalissa kanssakäymisessä yhteiskunnassa oli yleisessä käytössä.

Yhteiskunnan sisäinen rakenne on muuttunut niin, että sanaa vanhurskaus ei missään muualla enää käytetä, kuin uskonnollisessa kielessä. Muualla koko sana on tullut tarpeettomaksi. Tilalle on tullut uusia sanoja kuvaamaan kutakin eri aluetta omilla termeillään. Mitään yhteistä sanaa ei enää ole käytössä.

Miten siis voisimme löytää sanan joka kuvaisi uskon vanhurskautta ja lain vanhurskautta sellaisella tavalla, että lukija voisi heti tietää kummasta kulloinkin on kyse?
Tuo sana on kuitenkin niin merkittävä, että jos se poistettaisiin, niin koko kristinoppi loppuisi siihen.

Kristillisen uskon perusta on siinä, että Jumala lukee vanhurskaaksi syntisen. Pelkästään uskon kautta Jeesukseen. Samaan aikaan on voimassa toinen yhtä merkittävä vanhurskaus, joka perustuu lain kuuliaisuuteen. Kummallakin on oma huoneensa krillisessä elämässä. Näiden huoneiden väliseinää ei saa poistaa. Jos se poistetaan, niin lahjavanhurskaus katoaa saman tien ja jäljelle jää vain Mooseksen lakiin perustuva tekoihin tukeutuva vanhurskaus, joka ei enää ole kristillistä uskoa.

  1. Ari Pasanen. Sekoitat toisiinsa sellaisia asioita, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

    Me ymmärrämme asian näin: Parannus on luonteeltaan aina katumusta synneistä ja uskoa niiden anteeksiantamukseen Kristuksen tähden. On edelleen kahta erilaista parannuksenteon lajia. Kun joku kääntyy kristityksi ja kastetaan, on puhuttu isosta parannuksesta. Kun joku päivittäin tunnustaa synnit ja pyytää uskoa ne anteeksi on puhuttu jokapäiväisestä parannuksesta. Ja Raamattu puhuu siitäkin sananlaskujen kirjassa, että vanhurskas lankeaa monta kertaa ja nousee jälleen. Parannuksen voi siis tehdä monta kertaa.

    • Marko Sjöblom tässä on se ongelma että toinen meistä ei ole tehnyt mainitsemaasi ”isoa parannusta” eli niinkuin Pietari sanoo ” ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.””

      Siis ilman tätä ”isoa parannusta” toinen meistä on ilman Pyhän Hengen lahjaa eli ei voi ymmärtää evankeliumia, näin se vaan on.

      Se mitä tuot esille jostain muusta ”parannuksesta” on harhaa, ei ole muuta parannusta vaan kun uudestisyntynyt saa Pyhän Hengen ja alkaa kuulemaan Jeesuksen äänen alkaa pyhitys eli se kuultu sana alkaa kasvaa hedelmää, ei tämä ole parannusta vaan pyhitystä jota ilman ei kukaan pelastu.

      Hepr. 12:14
      Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;

  2. Kun joku on langennut ylimielisyyteen, niin se merkitsee sitä, ettei kukaan kykene auttamaan, eikä ohjaamaan mihinkään suuntaan. Hän on valinnut oman tiensä ja pysyy sillä.
    Ylimielisyys aikaansaa sen, ettei mikään tieto, tai ymmärrys kykene murtamaan sitä. Ylimielinen kun ei voi lainkaan epäillä itseään, eikä siksi kykene ottamaan vastaan mitään korjaavaa palautetta. Ylimielisen on puolustauduttava tiukasti kaikkia vastaväitteitä vastaan, hänellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Korjaamisyritykset ainoastaan vahvistavat ylimielisyyden asennetta.

  3. Ari Pasanen. Loppukommentti: Sekoitat nyt taas asioita toisiinsa. Yritin kertoa edellä, kuinka luterilainen herätyskristillisyys opettaa parannuksesta. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, olemmeko Sinä tai minä tehneet oikean parannuksen vaiko emme. Voin vielä kertoa sen, että hurskaat, uskovat kristityt ovat satoja, ellei tuhansia, vuosia ymmärtäneen sanan ”pyhitys” eri tavoin. Luterilaisetkin hartauskirjat kolmella tavalla ja helluntailaiset vielä neljännellä. Ei Sinun eikä minun kannata leimata ketään harhaoppiseksi vain sen takia, jos joku käyttää sanoja vähän eri tavalla kuin me itse olemme tottuneet tekemään. Varsinkin kun Raamattukin käyttää sanoja vähän eri tavoin.
    Ystävällisesti, M.S.

    • Marko Sjöblom tässähän on se harha että tuot esille mitä luterilaisuus opettaa, et näytä Raamatusta.

      Esität jotain vuosituhansien näkemyksiä opeista, entäpä teot, otatko koko vuosituhansien teot huomioon kuinka nuo opetukset ovat vaikuttaneet kirkon ja kirkkojen jäsenten elämään, mitä hedelmää ne ovat tuottaneet, ei sanat yksin riitä vaan teot näyttää todellisen uskon ja rakkauden Totuuteen.

    • Pekka kuinka oli laita Jeesuksen, eikö Hän lopettanut väittelyitä sanoillaan?

      Eivät tainneetHäntä arvostaakkaan, ristiinnaulitsivat.

    • Seppo Heinola sait väärän käsityksen, siis kun tuon juuri esille Jeesuksen sanoja niin se on se vaikuttava voima, leikkaa sydämeen.

    • Pasanen, sinun tapasi tuoda esille Raamatun tekstejä ei leikkaa minun sydämeen. Uskot itsestäsi ja tyylistäsi liikoja.

      Jeesuksen sanoja tuodaan esille monilla tavoin. Turussa on menossa kampanja, jossa tekstejä näkyy katukuvassa. Ne voivat puhutella jokusia, ilman sinun saatesanoja.

    • Kari Paukkunen toisilla on kova sydän, niin kuin Paavalikin sanoo.

      Loukkaako Jeesuksen sanat sinua, otatko ne ilolla vastaan, siis kummin reakoit?

    • Evankeliumi on ilosanoma. Olen ottanut se ilolla vastaan 40 vuotta sitten ja iloitsen evankeliumin ilosanomasta tänäänkin!

    • Kari Paukkunen voiko olla toista evankeliumia eli väärää, mistä tietää että uskoo oikeaa?

      Esimerkiksi Jehovan todistajat, uskovatko he oikeaa ja jos eivät niin mistä tunnistat?

    • Jehovan todistajat opettavat, että Jeesus Kristus ei ole lihaksi tullut Jumala, vaan ainoastaan Jumalan Poika. Me uskomme, että Isä Jumala, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki ovat yhtä, eli tunnustamme, että Herra Jeesus on lihaksi tullut Jumala.

      Japanissa lähetystyötä lukuisten epäjumalien keskuudessa tekevät lähetit kertovat monijumalaisten japanilaisten tunnustavan, että kristittyjen Jumalan nimi on Jeesus.

      Raamatussa on lupaus Apt 2:21: ”me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.”
      2:12 Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: ”Mitä tämä mahtaakaan olla?”
      2:13 Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: ”He ovat täynnä makeata viiniä.”
      2:14 Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: ”Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne.
      2:15 Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä.
      2:16 Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:
      2:17 ’Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
      2:18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.
      2:19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.
      2:20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.
      2:21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.”

      Ajattelen, että Jumalan Rakkaus on paljoa enemmän kuin meidän kiistelymme opin yksityiskohdista.

      ”Herra, Kenen tykö me menisimme, että me iankaikkisen elämän perisimme?” Ainoastaan Kirkkauden Herralla Jeesuksella Kristuksella on iankaikkisen elämän sanat. Jeesus antaa tulevaisuuden ja toivon.

      ”Jos joku huutaa avuksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimeä”, ei minusta ole sanomaan, etteikö hän pelastuisi, koska Raamattu apostoli Luukkaan (Herran apostoli) suulla (Jeesuksen opettamana) näin lupaa.

      Raamattu kertoo, että tämän maailman lopulla enkelit erottavat nisun lusteesta. Työ tehdään Jumalan toimesta enkelien välityksellä. Jumala on lopullinen tuomari.

      Tässä ajassa on monia uskonopin opettajia. Monet erehtyvät. Osa voi olla lähellä totuutta. Mikä on totuus, kysyi Pilatus, Jeesus oli vaiti.

      Toivoisin itse osata olla enemmän vaiti. Olen usein päättänyt olla väittelemättä blogeilla muiden kanssa, mutta olen langennut omaan tyhmyyteeni. Kirkkohistoria/eri seurakuntien historia näyttää valitettavasti todeksi sen, että susi (Jumalan vastustaja) on hypännyt lauman keskelle, ja saanut lauman hajalle. Hajallaan olevia lampaita on helpompi suden pyydystää, kuin yhdessä pysyviä. Jeesus rukoili, ”että he yhtä olisivat” ”Jumala tahtoo, että kaikki pelastuisivat.” Ajan edetessä kuitenkin näyttää siltä, että vastustus vain lisääntyy. Kuka huutaa avuksi Herran nimeä?

      On säälittävää, että näillä ”areenoilla” kristityt kiistelevät keskenään. Pitäisi enemmän iloita evankeliumin ilosanomasta ja rakastaa kaikkia, jotka avuksi huutavat Herran Jeesuksen Kristuksen nimeä, sisarina ja veljinä.

      Kerran näemme, ketkä ovat perillä. Omaa suhdetta Herraamme tulisi valvoa, näin Vapahtaja kehottaa. Haluan olla valvovien joukossa. Kristus itse tietää olenko vai enkö?

    • Kari Paukkunen teenkö väärän kiteytyksen kirjoittamastasi kun sanon sen tuovan esille yhden tunnusmerkin eli:

      ””On säälittävää, että näillä ”areenoilla” kristityt kiistelevät keskenään. Pitäisi enemmän iloita evankeliumin ilosanomasta ja rakastaa kaikkia, jotka avuksi huutavat Herran Jeesuksen Kristuksen nimeä, sisarina ja veljinä.””

      Kuinka Jeesus sanoo:

      Matt. 7:21
      Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

      Siis voiko siitä vetää mitään johtopäätöksiä kuinka kovaa huutaa Jeesukselle ”Herra Herra”?

    • ”Matt. 7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.”

      Esille ottamasi kohta on myös totista totta ja aamen! Raamattu ei raukea tyhjiin.
      Joku voi huutaa kovasti, ja huutaa myös Jeesuksenkin kertoman mukaan, mutta Herra ei kuule, vaikka kuinka hienoja tekoja tuodaan Herralle nähtäväksi kovan huudon yhteydessä, ”monia voimallisia tekoja on tehty Herran nimessä, mutta…,”

      Jumala on tuomari, ja jako tulee toteutumaan oikeudenmukaisesti. Me voimme myös yrittää tuomita ennen lopullista tuomiota onnistumatta siinä, ja lisäksi arviomme voivat osua ja myös osuvat ojaan.

      Ari hyvä, en rupea erottelemaan nisua ja lustetta. Kuten edellä totean erottelu toteutuu aivan varmasti, siitä meille on Kristuksen oma sana, ei muiden kirkkojen tai seurakuntien tai ns. viimeisten aikojen ”profeettojen”.

    • Kari Paukkunen et kai koe että tuomitsisin jotakuta, pois se, tuon esille todellista evankeliuia ja haluan näyttää ne valheet joihin ihmiset uskovat jotta jos Jumala kutsuu niin he voisivat tehdä parannuksen….

      Siis tuo kohta jatkuu vielä Jeesuksen sanoilla:

      23 Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.

      Siis vaikka tekisi miten suuria tekoja Jeesuksen nimissä niin kuitenkin omat teot ovat jotka ratkaisevat, ”laittomuuden tekijät”.

      Matt. 16:27
      Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

      Siis armo on sitä kun ihminen kääntyy eli Jumalan kutsuessa tekee parannuksen ja ottaa kasteen ja saa synnit anteeksi (kaikki ennen tehdyt) ja saa Pyhän hengen niin nyt kun on voima elää Jumalan tahdossa niin se ratkaisee kuinka elää.

    • Pasanen, ”Siis armo on sitä kun ihminen kääntyy eli Jumalan kutsuessa tekee parannuksen ja ottaa kasteen ja saa synnit anteeksi (kaikki ennen tehdyt) ja saa Pyhän hengen niin nyt kun on voima elää Jumalan tahdossa niin se ratkaisee kuinka elää.”

      Armo on minulle sitä, että Herra Jeesus Kristus on sovittanut kaikki minun syntini. Sen varassa uskallan elää ja kuolla.

      Sinun armoosi kuuluu se, että lapsena kastetun kaste on mitätön. Minun armooni kuuluu se, että Herra Jeesus halusi minut omakseen jo vauvana, niinkuin Jumala rakastaa koko maailmaa, niin, että ”Hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoisi joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

      Minun turvani on Herra Jeesus. Sinä kerrot minulle, että se ei riitä, vaan minun pitäisi mennä kasteelle uudestaan, vaikka minut on Jeesuksen käskyn mukaan kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

      Sinä kerrot minulle, että minä en ole tehnyt oikeaa parannusta. Minä kerron sinulle, että teen joka päivä parannusta siten, että en halua rikkoa Isää Jumalaa, Poikaa Jeesusta Kristusta enkä Pyhää Henkeä vastaan. Jokapäiväisen parannuksen kautta luterilainen kristitty pyhittyy. Pyhittäjä on varsinaisesti itse Jeesus Kristus.

      Sinä kerrot minulle, että parannuksen tehnyt ei tee enää syntiä, vaan pyhittyy, koska on saanut saanut Pyhän Hengen.

      Sinä kerrot minulle, että minä en ole oikea kristitty, koska en ole mennyt uudelleen kasteelle tultuani uskoon 22-vuotiaana. Se on sinun totuutesi. Monet heistä, jotka ovat eri seurakunnissa kanssasi ihmetelleet halveksuttua ”vauvakastetta”, ovat todistaneet puhujanpöntöissä uskoon tulostaan, ja kuitenkin myöhemmin jääneet pois seurakuntiensa yhteydestä. Minun turvani on sama Jeesus, Häneen turvaan nyt ja toivottavasti aina.

      Jos olet sitä mieltä, että parannukseni on kesken, ja tarvitsen uuden kasteen, niin se on sinun mielipiteesi. Samoja, sinun kehotuksen lisäksi olen kuullut 40 vuoden ajan ehkä kaksi kertaa aiemmin.

      Vaimoni serkku oli edesmennyt Baptisti-pastori Jouko Neulanen. Jouko piti minua kristittynä veljenä. Puhuimme joskus samoissa seuroissa. Jouko ei koskaan käskenyt minua uudelle kasteelle, vaikka hyvin tiesi, että minä olen luterilainen kristitty. Jouko kertoi minulle, että hän on kastanut ihmisiä uudestaan ns. uskovien kasteella, koska kasteen saanut oli edeltä kertonut olevansa uudestisyntynyt, mutta myöhemmin oli kuitenkin valitettavasti osoittautunut, että kasteen saanut ei ollut puhunut totta.

      Ari, olen edellisissä kommenteissa yrittänyt kertoa sinulle, että kerran olemme viimeisellä tuomiolla molemmat , Pasanen ja Paukkunen. Jumala tuomitsee meidät ajatustemme, sanojemme ja tekojemme mukaan. Jumala tuomitsee meidät myös siitä, minkä olemme jättäneet tekemättä rakastamalla Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme.

      Sinä kerrot minulle, kuten Raamattu kertoo myös, että ”ilman pyhitystä kukaan ei ole näkevä Herraa” Herra Jeesus vaatii Pasaselta ja Paukkuselta sydämen puhtautta. Sydämen ajatukset eivät saa olla kateellisia, ylpeitä, haureellisia, vihaisia, himokkaita. Näistä kaikista tehdään tili Jumalan edessä. Oletko vapaa synnistä, olenko minä?

      Sinä ajattelet, että sinun on kerrottava minulle uudelleen, että minun täytyy tehdä parannus ja uskoa evankeliumi ja ottaa kaste, niin minä saan Pyhän Hengen lahjan. Sinä et usko. että minulla on Pyhä Henki, joka muistuttaa minua kaikesta siitä, mitä Herra Jeesus on puhunut?

      Ole vahva uskossasi, äläkä enää murehdi minun, sinun näkökulmastasi katsottuna nolla-uskosta. Minä en kuitenkaan turvaa sinun näkemykseen. Minun turvani on Herra Jeesus Kristus, joka lausui, ”se on täytetty.” Uskon ja olen kastettu. Minun turvani on Hän, joka on luonut taivaan ja maan sekä meren, sekä kaiken mikä niissä asuvat, ikiaikojen Jumala, joka on erityisesti lopun aikana ilmoittanut itsensä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.

      Sinulla on mielestäsi vielä lisäksi ”todellinen evankeliumi”, jota pidät esillä, koska kukaan muu ei sitä oikein pidä esillä”!!???? Nostan hattua Ari Pasanen sinun oikealle, Raamatussa esiintyvälle evankeliumille, jota kukaan blogisti ei ole vielä ymmärtänyt? Ihmeellistä, tutut sanat, joita kukaan muu ei ymmärrä kuin sinä? Olen varmaan hukassa, koska ymmärrän, että evankeliumi on jo ennen sinua saarnattu ja vastaanotettu?

      Saarnaa Pasanen vaan, että tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan! Usko on harvinaista jälkikristillisessä Suomessa. Lapsia ei enää kasteta, niin kuin toivot. Suomi vieraantuu kristillisestä uskosta. Tänään ei enää kasteta, vaan pidetään nimiäisiä. Rippileirien sijaan tulevat Prometheus-leirit. Kun uusi pakanuus valtaa alaa, niin sekä luterilaisille, että muille protestanttisille löytyy lähetyskenttää myös Suomesta.
      Säästä Pasanen kuitenkin ”paukkusi” niille, jotka eivät ole evankeliumia kuulleet, äläkä veli saarnaa niille (kuulun joukkoon), jotka ovat jo evankelioidut lukemattomia kertoja. Usko, jos sinulle kerrotaan, että usko Kristukseen on jo sydämessä! Iloitse jokaisesta uskoaan tunnustavasta, älä epäile, ja tuhlaa ”paukkuja ” epäilyyn, vaan kiitä Herraa sisarista ja veljistä, ja mene eteenpäin!

      Kaduilla ja aitovierillä on tilaa. Julkissa tiloissa Raamattu on kielletty. ”Ihmiskunta on sivistynyt”, Raamatun totuus ulosmitataan! Kristusta tarvitaan kaikilla areenoilla!

    • Pekka entäpä kun ulkopuolella olevat osaavat lukea ja niinpä historiasta ymmärtävät mitä ns ”kristinuskon” nimissä on tehty, kuinka mm ”uskonpuhditus” johti sotiin ja pakottamisiin?

      Entäpä todistus että ”uskovat” saavat kaikki omat synnit pelkästä armosta anteeksi, tekivätpä mitä tahansa, ketä tämä kirkastaa?

    • Pasanen, mennyttä emme voi muuttaa, mutta parannusta voimme tehdä. Näin on jokaisen yksittäisen kristityn, kirkon, suunnan ja suuntauksen kohdalla.

      Paljon näet vikoja Pasanen. Näet oikein ja väärin riippuen asiasta. Ihmiskunnan historia on syntiinlankeemuksen historiaa. Parannusta tarvitaan kirkoissa, seurakunnissa, suvuissa, perheissä sekä yksittäisten ihmisten elämässä.

      Ihminen synkentää, Kristus kirkastaa!

      ”Älä etsi elämää joukoista kuolleiden ja kuolevien”

      Kristus on meidän valomme ja kirkkautemme. Muualla on vain pimeää.
      Syyttelyä jatkat? Vikalista on pitkä. Pasanen, et jää toimettomaksi?

  4. Kari Paukkunen toteat:””Pasanen, mennyttä emme voi muuttaa, mutta parannusta voimme tehdä. Näin on jokaisen yksittäisen kristityn, kirkon, suunnan ja suuntauksen kohdalla.””

    En ”vaadikkaan” ketään muuttamaan mennyttä vaan tuon esille Jeesuksen sanoja, siis kun Jeesus sanoo että hedelmästään puu tunnetaan niin yksinkertainen kysymys onkin kuka rakastava isä sanoo että nokkospuskasta lapsi voi löytää mansikoita?

    Samoin rakastava Isä sanoo Poikansa kautta ettei sieltä missä on väkivaltaa ja pakottamista voi löytää MITÄÄN hyvää, ei sieltä voi etsiä edes yhtä sanaa.

    Mitä hyötyä ihmiselle on oman kielisestä Raamatusta kun Jumala salaa sen sanan?

    Jumala ilmoittaa evankeliumin lapsenkaltaisille jotka ovat nöyrtyneet ottamaan Jumalan valtakunnan lapsenkaltaisesti eli itse ymmärrän tuon että ovat nöyrtyneet tyhjentämään oma
    – viisauden ja -ymmärryksensä.

  5. Nyt kerrankin tunnustat luottavasi omaan ymmärrykseesi. Hienoa Ari. Siinä on kaiken alku.
    Jatkuvasti olet esittänyt sitä, että ihminen ei voi ymmärtää ja kuitenkin yhä luotat omaan ymmärrykseesi. Et ole ollenkaan osannut epäillä omaa ymmärrystäsi, vaikka usein meille kerrot, ettei ihminen kykene ymmärtämään Raamattua. Väität, että vasta sitten, kun ihminen nöyrtyy, niin ymmärryskin löytyy. Se tarkoitta sitä, että voit nyt ymmärtää kaiken niin kuin Jumala. Paratiisissa sellaisen lupauksen sai myös Eeva. Luvattiin , että silmät avautuvat ja sitten voi ymmärtää niin kuin Jumala. Nyt lupaat meille samaa, kunhan nöyrrymme lapsen kaltaiseksi. Et ymmärrä edes sitä, mitä se lapsenkaltaisuus tuossa tarkoittaa.

    • Pekka tekstisi on vaikeaa ymmärtää näin lapsenkaltaisesti.

      Kun Jumala ilmoittaa niin eikö silloin ole helppo se ymmärtää?

      Kun Jumala salaa niin silloin onkin mahdotonta ymmärtää, eikö olekkin helppoa ymmärtää?

      Matt. 11:25
      Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.

      Olisi mukava tietää miten sinä ymmärrät lapsenkaltaisen, voisitko tuoda sen ymmärrettävästi esille?

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.