Voi Venezuelaa

pastori Gerardo kastetilaisuudessa

 

Kukapa meistä ei olisi kuullut Venezuelan ahdingosta.  Kaksi vuotta sitten syöpään kuolleen presidentin Hugo Chavezin jälkeensä jättämä taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi syvenee päivä päivältä, ja maa on räjähtämässä nykyisten vallanpitäjien käsiin. Luisua kuilun partaalle ei ole pystynyt pysäyttämään edes Kiinan lupaama miljardilaina. Öljyn hinnan syöksykierre, mikä monelle suomalaiselle on merkinnyt helpotusta ja menojen pienenemistä, on öljynviennistä elävälle valtiolle silkkaa myrkkyä.

Miten Venezuela sitten koskettaa meitä? Siellä, Caracasissa ja usealla muulla paikkakunnalla, elää ja toimii Venezuelan pieni luterilainen kirkko IELV, Suomen Lähetysseuran kumppani, jonka jäsenet jatkavat työtään kriisin keskellä.  Valencian seurakunnan pastori Gerardo Handsin sähköpostiviestit avaavat ikkunan ihmisten arkeen, josta ei puutu haasteita. Marraskuussa hän kirjoitti: ”Venezuelassa ei ole bensiiniä. Bensapumput ovat kiinni. Dollarin ja euron epävirallinen vaihtokurssi on historiallisissa luvuissa. Kaupoista ei saa enää juuri mitään. Tänään oli väkivaltaisia mielenosoituksia eri puolilla kaupunkia, kaduilla poltettiin autonrenkaita. Jumalalle kiitos koulumme pystyi toimimaan tänään. Jos hallitus ei tee suuria taloudellisia muutoksia, tämä räjähtää käsiin.”

Joulukuussa: “Koko maa on pysähtynyt. Inflaatio on jo yli 100 % ja joka päivä on aina vain vaikeampaa löytää peruselintarvikkeita kaupoista.  Jumalalle kiitos siitä että Hän pitää meidät hengissä. Luotamme siihen, että ensi vuonna pystymme taas tekemään työtä.” Uusi vuosi ei tuo tullessaan muutosta. Tammikuun alussa pastori Gerardo kirjoittaa: “Venezuela on kaaos. Enää ei saa lääkkeitä ja monissa paikoissa ei ole enää ruokaa. Tämä ei voi kestää enää kauan, elämme kuin sota-aikaa. Kauppoja ryöstetään ja väkivalta lisääntyy, monia kirkon jäseniä on ryöstetty kadulla ja heiltä on viety ruokaa, kännyköitä ja muuta omaisuutta, mutta kiitämme Jumalaa siitä että he ovat hengissä. Vaikeat ajat ovat edessä, rukoilkaa meidän puolestamme Suomessa.”

Viimeisin viesti on viime viikolta. ”Tilanne on edelleen huonontunut ja hinnat ovat nousseet pilviin. Kolminumeroinen devalvaatio uhkaa. Kirkon jäsenten ryöstöt ovat jatkuneet, mutta Jumala on hyvä, olemme elossa. Hyviäkin uutisia on: pystyimme aloittamaan koulun normaalisti , löysimme vihdoin varaosia vanhan automme korjaamiseen ja olemme saaneet aputyövoimaa poikakotiin. Jatkamme leivän leipomista, mutta vain omaan kulutukseen koska jauhoja on niin vaikea saada, samoin kaasua uunia varten vaikka olemme öljyntuottajamaa - yksi suurista ristiriidoista maassamme...  Leipomomme on ollut valtava siunaus, sillä Casa Hogarin pöydältä ei ole puuttunut leipää. - - Elämme kuin painajaisessa. Vielä kerran pyydämme, että muistatte meitä rukouksissanne. Tiedämme, että vaikeudet ovat tilaisuuksia vahvistua uskossa ja kasvaa kokonaisvaltaisesti. Jumala kannattaa meitä rakastavilla käsivarsillaan armonsa alla.”

Lähetysseura tukee Valencian seurakuntaa, joka on tehnyt pitkään sosiaalityötä syrjäytymisvaarassa olevien lasten parissa. Lasten ja nuorten turvakoti Casa Hogar sijaisvanhempineen antaa heille kodinomaista turvaa, auttaa heitä suorittamaan koulunsa loppuun ja saamaan ammatin. Pojista kasvaa näin tasavertaisia yhteiskunnan jäseniä, jotka kokevat olevansa turvassa ja joilla on tasapainoinen arvomaailma. Seurakunnalla on myös San Blasin köyhän asuma-alueen laidalla toimipiste, jonka tavoitteena on auttaa naisia ja heidän lähipiiriään. ”Ystävyyden talossa” toimii esikoulu, jossa lapset saavat opetuksen lisäksi aamupalan. Iltapäivällä annetaan tukiopetusta kouluikäisille lapsille. Iltaisin tarjotaan naisille työpajoja, joilla avataan naisille mahdollisuuksia omien pienyritysten perustamiseen.

Valencian seurakunnassa toimii myös kummiohjelma, jonka piirissä on tällä hetkellä 36 lasta. Valencian seurakunta näyttää, miten kumppanikirkkomme maailmalla jaksavat sitkeästi jatkaa työtään vaikeuksien keskellä ja miten rukous on tärkeämpää kuin raha. Ero- ja eurohuoliemme keskellä meidän on hyvä muistaa venezuelalaisia. Ja Jumalan hyvyyttä.

Arja Koskinen

Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö

Suomen Lähetysseura

Kirjoittaja

Missioblogi
Missioblogi

Missioblogin kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseurasta. He kertovat maailmanlaajan kirkon näkökulmasta globaaleista murroksista, kirkosta ja ihmisestä kaiken tämän keskellä. * Viron alueen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssien vastaava Titta Hämäläinen * Viestintäjohtaja Iiris Kivimäki * Nepalin kirkollisen työn koordinaattori Elina Lind * Latinalaisen Amerikan kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen * ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen * ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen