Voi aikaa joulutonta

Lukijani!

Toivotan lämpimästi menestystä kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon valituille. Voin kuvitella, että parta pärisee ja letti liehuu kun pyritään päättämään, miten kirkon itseymmärrystä pitää päivittää yhteiskunnassa jo tehtyjen ja eteen tulevien muutosten myötä.

Kaksi aiemmissa käänteissä kovia kokenutta kirkollista juhlapyhää on jälleen otettu tulilinjalle. Loppiaisen ja helatorstain kohtalo selvinnee yhteiskuntasopimuksen syntymisen tai epäonnistumisen myötä.

Loppiaisen paluu sukkuloimaan 6.1. läheisenä lauantaina ei ole todennäköistä. Tuskin kajotaan edes helatorstain sijainnin laskentaan varhentamalla Kristuksen taivaaseenastumisen muistoa 35. päivään pääsiäisestä 40. päivän sijaan. On pikemminkin odotettavissa, että helatorstaista tulee palkaton vapaapäivä.

Kun juhlapyhät kipusivat työmarkkinapöydälle, kohosi mieleeni muutakin laskentaa. Loppiainen sitoi ajatukseni jouluun. Paavi Franciscuksen ja patriarkka Kirillin hiljattainen historiallinen kohtaaminen Kuuban kamaralla aiheutti puolestaan sen, että juhlakalenterin pohdiskelu sai lisäväriä kuin huomionosoituksena kirkollisen kädenpuristuksen sillanrakennusluonteelle.

Kuvitellaanpa siis sydänten siltoja sommitellut ekumeeninen avioliitto, jossa yksi osapuoli edustaa Suomen itäistä ja toinen sen läntistä perinnettä. Kuvitellaan myös, että kumpikin puoliso on joulunvieton ystävä ja että sen vuoksi pari yhdistää mahdollisimman tarkoin kummankin perinteen parhaat puolet.

Milloin joulua voi aikaisintaan alkaa odottaa? Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksestä 25.3. – yhdeksän kuukautta ennen joulua, sanoo ortodoksi. Mutta toinen tietää, että luterilainen matematiikka on vähän väljempi. Jos pääsiäistä vietetään varhaisimpana mahdollisena ajankohtana, se osuu maaliskuun 22. päiväksi. Ja sitä ennen pitää viettää palmusunnuntaita. Silloin Marianpäivä on jo 8. maaliskuuta.

Mihin joulu loppuu? Kynttilänpäivään tietenkin. Läntinen juhla vaeltaa. Vastaava itäinen on aina 2.2. Mutta siihen liittyy Herran temppeliintuomisen päättäjäisjuhla viikkoa myöhemmin. Vihdoin 9. helmikuuta pitää joulunvietto tuossa liitossa siis lopettaa.

Oi ja voi! Kuukausi ilman joulua – ja useimmiten ylikin. Kuinka sen kestää…

Sinun

Harmaa rovasti

  1. Lukaisin Kuopion hiippakunnan tiedotteen ja siitä esitetyn kritiikin. Minusta näyttäisi siltä, että asioiden kulku vastaa aika hyvin Jolkkosen kertomaa.

    Näyttää siltä, että Korhosella ja Roman-Lagerspetzolla nais- ja homokysymykset ohittavat kaikki muut argumentit. Jolkkonen taas kantaa virkansa puolesta huolta hiippakuntansa ja kirkon kokonaisuudesta. Molemmat ovat tärkeitä lähestymiskulmia suhtautumisessa lähetysjärjestöihin, mutta Jolkkonen on tällä kertaa toiminut vastuullisemmin.

  2. Piispa Jolkkonen kertoo toisessa vastauksessaan (Kirkonkellarissa) selkokielellä, mistä on kyse. Alla lainaus siitä.

    ”Nähdäkseni Korhonen ja Roman-Lagerspetz korostavat seurakunnan täydellistä autonomiaa: se on kokonaan riippumaton eikä sen tarvitse välittää keskushallinnon päätöksistä lähetysmääräraha-asiassa.

    Julkisuudessa tämä tulkinta on haastettu, ja viime toukokuussa myös kirkolliskokouksen perustevaliokunta otti asiaan kantaa antaessaan mietinnön Kirkon ulkoasiainneuvoston toimintakertomuksesta: ”Vaikka seurakunnilla on oikeus päättää itsenäisesti omien avustusvarojensa kohdentamisesta, velvoittaa perussopimus kirkkoa seurakuntineen kohtelemaan lähetysjärjestöjä yhdenvertaisin perustein. Sen arviointi, noudattavatko lähetysjärjestöt kirkon tunnustusta ja päätöksiä, lähetysstrategiaa ja sen toimintaperiaatteita, kuuluu kirkon yhteisille toimielimille, viime kädessä kirkolliskokoukselle.”

    Mikä mietinnön asema on? Kuten totesin Kirkonkellarissa, kyseessä on asiallisesti kirkolliskokouksen perustevaliokunnan kuvaus olemassa olevasta työnjaosta, joka perustuu kirkkolakiin ja lähetystyön sopimukseen. Mietinnössä ei luoda uutta lakia tai tilaa, vaan kuvataan ja kirkastetaan jo olemassa olevia pelinsääntöjä. Siksi se merkitään tiedoksi.”

    • Tein Helsingin kiirkkovaltuuston päätöksestä kirkollisvalituksen hallinto-oikeuteen. Valitukseni perusteena oli se, että kirkkovaltuuston päätös, jolla määräraha evättiin, oli täysin mielivaltainen. Joidenkin järjestöjen kohdalla sitä perusteltiin toiminnalla, johon niillä ei ollut mitään osuutta.

      Hallinto-oikeus hylkäsi valitukseni katsoen, että kirkkovaltuusto toimi harkintavaltansa puitteissa. Ainakin tällä tasolla on laillistettu kirkollisen viranomaisen toimivalta olla myöntämättä määrärahaa millä tahansa perusteella. Olisin ymmärtänyt päätöksen, jos sitä olisi perusteltu sillä, että nämä lähetysjärjestöt ovat toimineet juuri niin kuin valtuustossa väitettiin.

  3. Edellinen kommenttini näkyy poistuneen häirikköviestinä, mutta vähän analyysiä piispa Jolkkosen toisesta vastauksesta.

    1) Seurakunnan kirkko-oikeudellinen asema määritellään kirkkolaissa ja -järjestyksessä. Mikäli jotkin seurakunnat ovat toimineet lähetysmäärärahapäätöksiä tehdään lainvastaisesti ja perustevaliokunnalla tai piispalla on huoli tästä asiasta, pitäisi huoli yksilöidä. Jos väitetään, että esimerkiksi Vantaan seurakunnat ovat toimineet vastoin voimassa olevaa lainsäädäntöä, pitäisi tällainen syytös pystyä myös perustelemaan.

    2) Yksilöimättömät väitteet, joilla Jolkkonen asiaansa perustelee ja jotka hänen mukaansa kohdistuvat Vantaan seurakuntiin, ovat oikeudellisesti jos kohta muutenkin huonoja argumentteja. Kirkko-oikeus, jota Jolkkonen painottaa, ei perustu arvuutteluun ja vihjailuun sen enempää kuin mikään muukaan oikeus.

    3) Seurakunnat eivät ole täysin keskushallinnosta riippumattomia. Seurakunta ei voi esimerkiksi myöntää lähetysmäärärahaa järjestölle, joka ei ole kirkon virallinen lähetysjärjestö. Käsittääkseni Korhonen ja Roman-Lagerspetz eivät kirjoittaneet, että seurakunnat olisivat tällä tavoin täysin riippumattomia keskushallinnosta tehdessään päätöksiä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

    • Ei jumankekka, täällä on nyt poistettu asiallisia kommentteja mielin määrin. Lienevät jotkut ilmiteeranneet joukolla asioittomiksi ja siten ne poistuu. Tiedän porukan ja asiantuntijan, joka huseeraa.

      Tämä saa nyt kyllä aikaan sen, että viimeisetkin fiksut kommentoijat poistuvat roskakuvioista.

      Minulle on kerran Olli Seppälä pahoitellut näitä asiallisiakin poistoja ja Mari Teinilä on ilmiteerannut minulle, että olen yksi asiallisimmista kommentoijista.

      Jani Salminen on fiksuin, terävin ja asiallisin kommentoija koskaan, ja kun hänen kommenttinsa poistetaan, niin hyvästi hyvä kommentointi.

      Antaa kovasydämisten pitää tämäkin foorumi, eipä me sitä tarvitakaan. Mutta he ovat omalla klassisella foorumilla haaveilleet K24 kirkon valtaamisesta. Heh heh! Ja samalla myös on siellä julkituotu niin lapsellista kateutta mm. Ruotsin arkkipiispan pukuja kohtaan, että kun kerroin siitä kollegoille, niin kyllä vaan ihmeteltiin ”vakaumuksellisuutta”.

      Voi jösses noita…

    • ”Antaa kovasydämisten pitää tämäkin foorumi, eipä me sitä tarvitakaan. Mutta he ovat omalla klassisella foorumilla haaveilleet K24 kirkon valtaamisesta. Heh heh! Ja samalla myös on siellä julkituotu niin lapsellista kateutta mm. Ruotsin arkkipiispan pukuja kohtaan, että kun kerroin siitä kollegoille, niin kyllä vaan ihmeteltiin “vakaumuksellisuutta”
      Voi jösses noita…” Sonja

      Kenestä sinä Sonja puhut kun puhut kovasydämisistä, jotka haaveilevat K24 kirkon valtaamisesta? No, tämä ei liity uutisen aiheeseen, mutta kysyn kun en ymmärtänyt kommenttiasi.

  4. Proseduralismiksi sanotaan sitä, kun prosessi on tärkeämpi, kuin lopputulos. On ikävää, että tämäkin on mennyt muotoseikkoihin tarrautumiseksi. Asiahan on varsin yksinkertainen. Kirkko on määritellyt mitkä ovat sen viralliset lähetysjärjestöt. Se tarkoittaa sitä, että näiden järjestöjen katsotaan ajavan evankeliumia ja olevan evankeliumin asialla. Sitä eivät muuta yksittäisten seurakuntien boikotit. Ne ovat boikotteja itse evankeliumin levittämistä vastaan ja samalla koko kirkkoa vastaan. Nämä boikotit eivät nouse evankeliumista itsestään. Ne on tuotu ulkoapäin ja ne eivät rakenna mitään, ainoastaan hajottavat.

  5. Jani Salminen: ”Edellinen kommenttini näkyy poistuneen häirikköviestinä…”

    Samaa ihmettelen. Muitakin poistoja näyttäisi olevan. Maailma muuttuu, mutta K24 ei. Masentavaa keskustelukulttuuria. Ehkä se osaltaan kertoo jotain oireellista myös kirkon tilasta.

    Olisi mielenkiintoista tietää, mitä linjaa sensuroinnin on tarkoitus tukea vai perustuuko sensurointi pärstäkertoimeen.

    • Tapio ja Sonja, kommenttiani ei ole sensuroitu ylläpidon toimesta. Se näkyy itselleni edelleen, mutta se on siis ilmoitettu asiattomaksi riittävän monta kertaa, joten se ”odottaa nyt (ylläpidon) hyväksyntää”. Ja koska viikonloppu on alkanut, niin tarkistaminen kestänee hyvän aikaa. Voihan sitä näinkin epämieluisat ja ei-toivotut kommentit häivyttää näkyvistä. En kuitenkaan välitä sitä uudestaankaan lähettää, tulee sitten näkyviin joskus jos tulee. Sonjalle kiitos ylisanoista edellä ja hyvää jatkoa! 🙂

  6. Sonja Ottavainen kirjoitti: ”Jani, konsujen strategia on juuri tämä; ilmoitellaan jatkuvasti Jusu Vihervaaran ja minun kommentteitani.”

    Ahaa, nyt minäkin hämäläisenä ymmärrän, mitä peliä K24:ssä pelataan.

    Poistot kertovat oleellista kirkon tilasta, mutta ei muutoksen tuulista, vaan konsujen muutosvastarinnan voimakkuudesta. He käyttävät kyseenalaisia keinoja muutoksen puolesta puhuvien vaientamiseksi. Mutta eivät itse huomaa, minkä todistuksen antavat uskostaan ja maailmankuvastaan.

    Se että tarkoitus pyhittää keinot ei ole kristinuskoa, vaan islamia.

    Mutta kun huomioi, että homofobia yhdistää niin islamia kuin joitakin suuria kristillisiä kirkkoja, niin tajuaa, mikä on se henki, joka näissä uskonnoissa puhaltaa.

    Arkkipiispa Mäkinen tekee todella tärkeää työtä, kun on – ehkä huomaamattaan – katkaisemassa lopullisesti ja peruuttamattomasti luterilaisen kirkon napanuoraa homofobiaa lietsoviin uskonnollisiin järjestelmiin.

    Ja minä pöllö idiootti vielä jonkin aikaa sitten pidin Mäkistä luterilaisuuden kuopankaivajana. Mutta myönnän ilolla virheeni, kun koen Jumalan tekevän työtä luterilaisen kirkon uudistumisen puolesta.

    • Se että tarkoitus pyhittää keinot ei ole kristinuskoa, vaan islamia.

      Kyse on ennen kaikkea vallanhalusta ja vallan käytöstä. Kaikki suuret (ehkä pienetkin) uskonnot on valjastettu maallisen ja hengellisen vallan käyttöön, eikä siinä toinen ole heikompi toista.

  7. Nythän täällä on löydetty uusi rintama, joita tulee arvostella entisten (kirkon johto) lisäksi. Tai oikeastaan ei uusi vaan jälleen tikun nokkaan nostettu, konsut. Tietäneekö kukaan, keitä he ovat? Mutta nyt joillekin on kirkastunut, että konsuthan ne täällä kommentteja poistelevat. Se taitaa olla uusi salaliittoteoria.

    Uskon, että viime kädessä se on kuitenkin Ylläpito, joka vastaa siitä, mitkä kommentit ovat asiallisia ja voivat olla näkyvillä ja kaikkien luettavissa.

    • Itse ilmoittaudun konservatiiviksi, mutta toisaalta en tunne mitään tarvetta osallistua tähän piispojen ja valtuustolaisten väliseen kulttuurisotaan. Itse asiaan, eli lähetystyöhön se sama mikä ennenkin, että älkää vain ihmeessä lähettäkö tätä sotaa maailmalle, vaan pitäkää se ihan kotikaupungissa. Maailma kiittää 😉

    • Salme, systeemi menee niin, että kun tulee 3 asiaton kommentti klikkausta, niin kommnetti lähtee odottamaan hyväksyntää.

      Tämä ei ole salaliitoteoria vaan täyttä totta. En avaudu enempää vaikka olen täysin perillä toimijoista. Noin sitä voidaan kiusata ja pilata keskustelukulttuuri. Tavoitteena tietenkin saada toinen turhautumaan ja häipymään.

      Ihmiset, joilta puuttuu psykologinen pääoma, toimivat noin. Oikeesti ihan säälittävää ja typerää eikä mitenkään aikuismaista.

    • Sonja, minäkin olen saanut käsityksen, että kolmen ilmoituksen jälkeen kommentti menee ”odotussaliin”. Minunkin kommenttejani on poistunut aina silloin tällöin, mutta en ole seurannut niiden lopullista kohtaloa.

  8. Asiattomista kommenteista sen verran, että mä olen tällä yhdellä kertaa ilmoittanut täysin tarkoittamatta monta kommenttia asiattomaksi. Kosketusnäytöllä selatessa hipaisu väärään kohtaan lähettää ilmoituksen, eikä sitä voi perua. Systeemi ei millään tavoin pyydä vahvistusta ilmoitukselle, vaan tosiaan yksi virhekosketus riittää. Mielestäni tällaista ongelmaa ei ennen ole ollut. Ylläpito hoi, tarttis tehdä jotain??

    • Paula-Maaria Itäniemi :”Kosketusnäytöllä selatessa hipaisu väärään kohtaan lähettää ilmoituksen, eikä sitä voi perua. Systeemi ei millään tavoin pyydä vahvistusta ilmoitukselle, vaan tosiaan yksi virhekosketus riittää.”

      Samma här. Tosin tuo ”hipaisu väärään kohtaan” on tapahtunut vain Jusu-paran kommentin kohdalla, mutta onneksi tuo ”hipaisu” ei johtanut hänen kommenttinsa poistamiseen.

  9. Näin se menee. Juuri he ovat kaikkein suvaitsemattomimpia kirkollisia luottamushenkilöitä ja edustavat suvaitsematonta Tulkaa kaikki -liikettä.

    Valoa tunnelin päässä näkyy jo. Tulkaa kaikki -liikkeestä on irtautumassa väkeä. Ehkä jo marraskuussa heistä päästään eroon kokonaan. Ajatelkaa, jos jo ensi vuonna valtuustoissa olisi vain henkilöitä, jotka toki ovat asioista eri mieltä, mutta ajavat kuitenkin kirkon parasta.

    • ”…edustavat suvaitsematonta Tulkaa kaikki -liikettä. ” Onhan se tavatonta, että suvaitsevaisuutta ajava liike ei suvaitse suvaitsemattomuutta!

    • Suvaitsevaisuutta ajava liike? Koska se on muuttunut sellaiseksi. Se pitää suvaitsemattomana kaikkia, jotka ovat sen kanssa eri mieltä. Espoossa on jo kehittynyt tilanne, että se ei suvaitse edes itseään.

    • Mistä eri mieltä? Jos liikkeen nimi on ’Tulkaa kaikki’ ja joku lisää siihen: ’…paitsi…’, ei sitä oiken voi suvaitsevaisuutenakaan pitää.

    • Tulkaa kaikki -liike on toki ottanut kärkevästi kantaa lähetysjärjestöihin, jotka suhtautuvat torjuvasti naisten pappeuteen. Se on nähtävästi vaikuttanut siihen, että nämä järjestöt ovat suostuneet kannastaan huolimatta toimimaan kirkossamme pappisnaisia väistämättä. Se, miten virkakäsitys tulee lähetystyössä ulkomailla esille, lienee edelleen selvittämättä. Tässäkin on joka tapauksessa kysymys suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden ongelmasta. Olisiko tasa-arvoa ajava liike uskottava, jos se suvaitsisi epätasa-arvon julistamisen?

Jouni Parviainen
Jouni Parviainen
Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.