Mainosmies testaa kansan uskontotietämystä

WP_20160217_002

Mainoshenkilö teki sen taas. Oli nokkela ja antoi alitajunnan laulaa assosiaatioiden helisevällä voimalla. Tällä kertaa luovuuden hedelmän sai poimia Valio.

Kadunvarsien mainoskaruselleissa pyörii nyt muunnelma: Luojasta on tullut Juoja ja tekemisestä, luomisesta, juomista. Loistavaa!

Mainos kertoo, että vielä kristillinen perinne tunnetaan ja Raamatun kaiku kiirii Suomen kansan syvissä riveissä, sillä heille kyseinen kreikkalainen juotava jugurtti on tarkoitettu. Vai meneekö mainosmies nyt riskillä ja testaa, että vieläkö kansan mieli resonoi kirkollisiin sananparsiin?

Lisäksi mainoksessa sanotaan, että kyseinen tuoteen maku on taivaallinen.

Kyllä resonoi!

Vai onko sittenkin niin, että teksti viittaa kreikkalaiseen jumaltarustoon? Tuskinpa. Entä onko kysessä piikki Kreikan huonoa taloudenhoitoa kohtaan – kreikkalaiset ikään kuin ovat juoneet rahansa. Tiedä häntä. Nyt kuluttaja jää ikään kuin tulkintojen verkkoon.

Olli Seppälä

LISÄYS: Facebookissa Niko Huttunen esitti asiallisen havainnon ylläolevan postauksen johdosta. Jospa mainoshenkilön sanaleikin lähtökohta onkin ollut Roger Vadimin elokuva ... ja Jumala loi naisen (1956, pääosassa Brigitte Bardot). Legendaarinen leffa. Toki siinäkin nimessä on raamatullinen yhtyes (1. Moos1:27). – Jos elokuva on lähtökohta, mainoshenkilö testaakin kansan elokuvatietämystä…

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Itselläni on jo pitkään kiinnittänyt huomiota se, että Tulkaa kaikki liikkeen viestinnässä ei erottulua rauhanomaiseen ja ei-rauhanomaiseen tehdä. Nytkin liikkeen sivuilta näkee siemenet siihen vastakkainasetteluun, joka on nyt paisunut ja henkilöitynyt pahasti. Korostan vielä, että liikkeen sivuilla on mielestäni siis vain siemenet, mutta tässä on käynyt juuri siten, kuten yleensä käy, kun jotkut perusarvot eivät ole kohdallaan, että inhillinen aggressiivisuus ryöstäytyy käsistä.

  2. Haastaisin jokaista täällä kommentoivaa tarkistamaan kirjoituksensa tällä rauhanomainen – ei-rauhanomainen akselilla, ja ainakin ymmärtämään kummalle puolelelle hän itse on tullut asettuneeksi. Myös tulevia kirkollisvaaliehdokkaita haluan haastaa tätä pohtimaan. Nähdäkseni tilanne kirkossa ei paljoakaan eroa siitä, mitä se on kansainvälisessä politiikassa: ilman rauhaa ei ole pysyviä ratkaisuja mahdollista tehdä, tuskin edes neuvotella niistä.

    • Rauhanomaisuus on kirjoittajan lisäksi myös lukijan asia. Pelkkä kirjoittajan nimi ylälaidassa saattaa nostattaa halun inttää ja riidellä. Tiedän sen itsestänikin. Yritän siis lukea kommentteja rauhantahtoisesti.

  3. Jani Salminen:”1) Onko olemassa lausunto tai kirkolliskokouksen päätös, jolla on väitettyjä lain yli käyviä seuraamuksia seurakuntien toimintaan ja päätöksiin 2) Ovatko Vantaan tai muut seurakunnat väitetyllä tavalla rikkoneen lähetysjärjestöjen yhdenvertaisuutta asettamalla eri järjestöille eri kriteereitä 3) Ovatko seurakunnat asettaneet lähetysjärjestöille uusia opillisia kriteereitä ja jos on, niin mitä ne ovat 4) Onko seksuaalieettinen tai virkakysymys oppiin kuuluva asia ev. lut. kirkossa”

    1) Kirkolliskokous ei tietenkään voi tehdä laittomia päätöksiä, joten kysymyksenasettelu on savuverho. Kyse on tietenkin siitä, kuinka syrjimättömyyttä kirkossa pitäisi tulkita. Se on jo vaikeampi kysymys. Siksi sen kanssa on oltu myös oikeudessa.

    2) Vantaan seurakunnilla lienee yhtäläiset kriteerit, mutta niiden tulkinnasta ollaan erimielisiä, mikä näkyy äänestyspäätöksissä.

    3) seurakunnat eivät aseta uusia opillisia kriteerejä, mutta runsaasti kirkkopoliittisia kriteerejä asioissa, joissa kirkolla ei ole joko riittävän selkeää kantaa tai joihin liittyy vahvoja tunteita.

    4) virkakysymys lienee selkeimmin oppiin liittyvä kysymys, koska ns. perinteisen virkakäsityksen kannalla olevat eivät piispojen mukaan ole harhaoppisia. Seksualiteettiset kysymykset ovat jo per definitionem eettisiä kysymyksiä.

    • Minun järkeilyni mukaan virkakysymys ei ole oppiin liittyvä kysymys juuri siksi, että naisten oikeuden papin virkaan torjuvat eivät ole piispojen mukaan harhaoppisia. Eikö se ole nimen omaan lausunto siitä, että tämän asian mukaan ei voi määritellä ketään oikea- tai vääräoppiseksi.

  4. Katsooko Tulkaa kaikki -liike onnistuneensa agendansa ajamisessa taikka katsooko liike olevansa Evl-kirkon sisällä se liike, jonka erityinen piirre on ylläpitää kirkollista keskustelua näistä ajamistaan aiheista.
    Minusta kun on pahasti alkanut tuntua siltä, että liikkeen ainut tehtävä ja onnistuminen on täydellisessä kirkon rikkirepimisessä ja hajottamisessa kuppikuntiin ja poteroihin, joista ei ole enää samaan tilaan paluuta. Olette siis pahasti epäonnistuneet tehtävässänne ja nämä kaksi Korhonen ja Roman-Lagerspetz aivan sumeilematta ovat anastaneet niin aatteen kuin agendankin oman asiansa ajamiseen. Ja mikä pahinta kirkko vaikenee, paitsi Jolkkonen nyt yrittää sanoa mitä kuvittelee ymmärtävänsä tämän parivaljakon tekemisistä. En ole varma ovatko he nyt tyytyväisiä saavutuksestaan vaiko peräti harmissaan.

    • Heh heh. Esiin nostetaan mainosteksti ja sen taustalla oleva ajattelu. Hankala tästäkin aiheesta olisi puhua, jos ei kertoisi kontekstia. ”Erään suuren suomalaisen maitotuotteita valmistavan yrityksen erään tuotteen mainoksissa…”

  5. Enemmän kyllä kallistuisin tuon Brigitte Bardot tulkinnan kannalle, se on jotenkin lähempänä mainosmaailman mielikuvia ja kikkailua. Ja vähän vertailu ontuu siinä, että eihän alkuteksteissä Luoja luo vaan Jumala. Ja se taas ei sovi riimiin yhtä hyvin.

    En kiistä, etteivätkö Ollin mielleyhtymät olisi ihan todellisia. Niin on miltä näyttää. Tosin olen myös sitä mieltä, että tämä kertoo enemmänkin teologien viehtymyksestä nähdä arkipäiväisissä asioissa elämää syvällisempiä teologisia yhteyksiä. Ja se puolestaan on enemmän tai vähemmän sukua erilaisille salaliittoteorioille.

    • Totta, elokuva-assosiaatio saattaa johtaa sylttytehtaalle. Mutta sitä ihmettelen, kuinka moni nuorempi kansalainen enää saa mielleyhtymän Vadimin elokuvaan, vai onko juotava jugurtti suunnattu varttuneemalle väelle (josta vain elokuvatietoisimmat muistavat ko. leffan). Mainostoimistossa taidetaan nyt mennä riskillä. – Mutta se kannattaa jos ohikulkija jää pohtimaan mainosta.

    • Olli, itse asiassa kannattaa näköjään mennä riskillä. Moniko K24 lukija olisi Valion tästä tuotteesta aikaisemmin mitään tiennyt. Mutta nyt tietää.

      Eli viesti meni perille. Ja juuri näinhän tehokas mainonta toimii. Parasta se on silloin, kun jostain lauseesta tulee ilmiö, josta keskustellaan. Eikä maksa edes mitään.

      Muuten olen sitä mieltä, että juotavat jugurtit ovat ihan hyviä. Maistuis varmaan sullekin. Mutta se onkin jo ihan toisesta mainoksesta. Oli muuten Atria nakit.

Kirjoittaja

toimitus Kotimaa
toimitus Kotimaa
Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.