Ruokakaupoissa on tarjolla laajempi valikoima entistä vahvempia alkoholipitoisia juomia. Ravintolat saavat olla pidempään auki, ja myös muita alkoholia koskevia rajoituksia loivennetaan. Tämä kaikki toteutuu, kun hallituksen esitys alkoholipoliittisen lain uudistamisesta menee läpi.
Olisi hienoa elää todellisuudessa, jossa alkoholia käytetään enimmillään vain kohtuullisesti. Silloin kaikki hyötyisivät siitä, että alkoholipitoiset juomat ovat mahdollisimman helposti kuluttajien saatavilla.
Kohtuukäyttämisen sijaan alkoholismi on Suomessa vakava kansansairaus. Alkoholin saatavuutta koskevien rajoitusten purkaminen ei edistä tästä kansansairaudesta parantumista.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve antoikin hallituksen esitykselle välittömästi kielteistä palautetta. Hänen mukaansa vahvemman alkoholin tuominen ruokakauppoihin lisää vääjäämättä haittavaikutuksia.
Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa vuosittain jo nyt 1,5 miljardin suorat kulut sekä usean miljardin euron välilliset kulut. Mittasuhdetta näihin lukuihin tuo se, että koko Sote-uudistuksen tavoitteena on kolmen miljardin euron säästöt.
Raha on yksi mittatikku, mutta vajavainen. Alkoholistin perheenjäsenten inhimillistä kärsimystä ei voi mitata euroilla. Menetykset ovat toisella, paljon syvemmällä tasolla.
Kirjailija Susanna Alakoski on kuvannut useissa teoksissaan, muun muassa kirjassa Lähimmäisen huhtikuu, päihteiden käyttäjien lähimmäisten arkea. Jokaisen alkoholipolitiikasta päättävän pitäisi lukea tämä kirja.
Alakoski muistuttaa, ettei ihminen synny alkoholistiksi tai narkomaaniksi, vaan että hänestä tulee sellainen. Sen sijaan alkoholistin läheiseksi synnytään, ja läheisenä pysytään.
Alkoholilain uudistamisessa ei ole otettu huomioon alkoholistin läheisten, lasten, puolison, sisarusten ja vanhempien kokemuksia.
Helsingin Sanomille viime syksynä antamassaan haastattelussa Alakoski toteaa, ettei hän ole koskaan kuullut alkoholistin omaisen toivovan vapaampaa alkoholipolitiikkaa tai kannabiksen vapauttamista. Alkoholistin perheenjäsenten ääntä olisi pitänyt kuulla ennen esitystä.
(Kotimaa-lehden 26.5. pääkirjoitus)
Mari
Kiitos tästä jutusta.
Kun välilliset kulut otetaan huomioon niin alkoholi maksaa kansallemme noin 4,5 – 14,5 miljardia vuosittain. Tuo eri tulee siitä miten erilaiset välilliset menot katsotaan suoraan alkoholista johtuviksi tai jätetään noihin kuluihin kuulumatomaksi.
Sen sijaan tuossa on jo huomioitu alkoholiveron ja eri yritysten niin sanotut voitot kuluja kattamaan. Näistä niin sanotuista voitoista huolimatta menopuoli on niin rajua että tulos on hirvittävä.
Kiitos tärkeästä puheenvuorosta!
Niin totta. Alkoholi aiheuttaa määrättömästi kärsimystä liian monen ihmisen ja perheen elämässä. Soten kautta yritetään säästää ja samaan aikaan laaditaan lakeja, jotka syövät nuo säästöt pois.
Tuo otsikko ”Virtahepoja kauppoihin” on kuvaava. T. Helsstenin kirja ”Virtahepo olohuoneessa” on edelleen lukemisen arvoinen kirja, kuten muukin ko. kirjailijan tuotanto.
Portugalissa huumeet käytännössä laillistettiin, ja heroinistien määrä puolittui. Kiellot ja moralisointi ovat huonoa päihdepolitiikkaa.
Ei tarvitse moralisoida vaan antaa terveyskasvatusta kertomalla tosiasiat. Jokainen voi sitten itse päättää, haluaako tuhota elimistönsä ja siinä sivussa itsensä ja läheistensä elämän päihteillä.
Kommenteistasi päätellen pahoin pelkään Salme, että päihdeproblematiikka ei ehkä ole ominta alaasi.
Kari-Matti,
En itse käytä päihteitä, joten henkilökohtaisesti päihdeproblematiikka ei ole ominta aluettani, mutta olen työskennellyt klinikalla, jossa hoidetaan päihteiden käyttäjiä ja tuttavapiirissäni tätä ongelmaa on enemmän kuin tarpeeksi. Kun on saanut tutustua asiaan sen pimeältä puolelta, ei tule mieleenkään puolustaa päihteiden vapaampaa saatavuutta. On ollut sydäntä raastavaa seurata vanhempien tuskaa kun heidän lapsensa on kuollut huumeiden yliannostukseen.
Kari-Matti,
ollaanpa vähän tarkempia. Ei Portugalissa huumeita laillistettu vaan käytön rangaistavuudesta luovuttiin eli huumeiden käyttö dekriminalisoitiin. Huumekauppiaat ja salakuljettajat joutuvat edelleen oikeuteen. Olennaista on se, että käyttöön ja hallussapitoon puututaan ja käyttäjät ohjataan tehokkaasti hoitoon.
Esimerkiksi tässä vähän tarkemmin
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305547738155
Kiitokset sekä Salmelle että Hannulle tarkennuksista.
Portugalin mallista olisi opittavaa myös Suomessa.
Suomessa valtio osaltaan ylläpitää huumemarkkinoita korvaushoitokäytännöillä. Yleisin korvaushoitona käytetty aine on bubredorfiini. Samalla bubredorfiini on yleisin käytössä oleva opiaatti Suomessa. Korvaushoitoklinikoilta haetaan päivän annos, josta osa käytetään itse, osa myydään.
Huumeiden käyttöä sekä huumeiden käytön lopettamisen vaikeutta on suuresti mystifioitu moralismin, paatoksellisuuden ja tekopyhyyden mallimaassa Suomessa.
Samaa ihmettelen lasten tupakoinnin kohdalla. Moni aloittaa tupakoinnin yläasteella kavereiden painostuksesta. Askin verran poltettuaan lapsi on koukussa. Sitten asia on yritettävä salata kaikilta.
Tällöin lapsi ei myöskään saa mahdollisuutta vieroitukseen. Mikäli lapset välttyvät tupakoinnin aloittamiselta, niin on pienempi riski alkoholikokeilulle ja huumeille. Rippikouluikäiset tarvitsevat apua päästäkseen eroon ansasta johon ovat joutuneet.
Suurin viinabisneksen bluffi on puhua vain ’pienen vähemmistön’ eli alkoholistien aiheuttamista haitoista ja kuluista. Ikäänkuin muut kuin alkoholistit olisivat vain nyt holhouksesta ’vapautettavia’ kohtuukäytäjiä… Tosiasia on – ja ikävä- että holistien ja kohtuukäyttäjien välissä on armeija eli noin 500 000 liikakäyttäjää eli ns. raskasta ryyppääjää, joista uusia alkoholisteja niin nuoria kuin vanhoja generoituu jatkuvalla syötöllä ja nousevan käyrän mukaan ja jotka aiheuttavat hekin valtavia kansantaloudellisia menetyksiä vajaatehoisine krapulapäivineen ja sairauksineen.
Erityisen naurettava on perustelu myös limuviinojen kauppoihin sallimisen kohdalla: ’Kun kerran nuorten ryyppääminen on laskussa’! No tämäkin koskee vain alle 18 vuotiaita nuoria ja jos nuorten pämppääminen kerran on laskusssa niin pitäisikö se saada siis limuviinojen avulla uuteen nousuun ??? No pitää, sillä siihenhän kauppa limuviinoin pyrkii, myymään prosenttilimuja juuri nuorisolle.
Hallituksen päätös tulee tuottamaan tuhansia kuolleita ja vammautuneita lisää taloudellisista ja muista haitoista haitoista puhumattakaan.
Järjen puhuminen aiheittaa heti mankumista:” Eihän kieltolakikaan toiminut.” No esim. tupakointi on erittäin suuresti vähentynyt ilman yleistä tupakointikieltolakia… Samat keinot pätisivät viinaläträykseen, mutta kun viinalla on tupakkaa enemän lobbareita. Jos viljelisimme tupakkaa laajamitaisesti kotimaassa, tuskin tupakoinninkaan säätelyä olisi saatu aikaan.
Otetaan Saksasta mallia, sillä mekin alamme jo lähestyä alkoholin rajoitusten suhteen ”oikeita” eurooppalaisia. Kirkkoviini- ja oluttarjoilu messun jälkeen. Täten seurakuntalaisetkin totutetaan vähitellen kohtuulliseen alkoholin käyttöön.
Turha toivo. Meillä on geeneissä slaavilainen perinne. Meistä ei tule keski-, tai etelä-eurooppalaisia kohtuukäyttäjiä. Kulttuurimme hyväksyy juopuneena toikkaroimisen myös lapsille. Etelässä se olisi kauhistus. Täällä siitä ei välitetä mitään.
Herra varjelkoon tulevana viikonloppuna kaikkia lapsia toikkaroimasta. Joskus jopa iloitsen, että luvataan viileää ja sadetta, sillä se rauhoittaa menoa ja moni saattaa välttyä ikäviltä kohtaloilta.