Harrasta kansaa

Jos joku jostain kaukaa, missä ei ole nettiä eikä televisiota, mutta uskonnon harjoittaminen olisi tuttua, tulisi seisoskelemaan helsinkiläiselle raitiovaunupysäkille, hän ajattelisi, että onpa täällä harrasta kansaa.

Raitiovaunuja pysähtelee pysäkillä parin minuutin välein. Suurin osa matkustajista istuu keskittyneen ja nöyrän näköisenä pää kumartuneena käsiinsä kuin rukoillen.

Kun matkustaja astuu ulos kulkuneuvosta, hän on edelleen niin keskittynyt rukoukseensa, että ei vilkaisekaan muita ihmisiä. Suoran yhteyden saamiseksi hän on laittanut johdot korviinsa.

Saako sillä paremmin yhteyden Jumalaan, satunnainen katselija pohtii nykyajan keksintöjä.

Kuuntelin radiosta Roman Schatzin Maamme kirja-ohjelmaa, jossa pohdittiin suomalaisten loukkaantumisen kulttuuria.

Zacharias Topeliuksen 1870-luvulla ilmestynyt Maamme kirja kokosi yhteen suomalaisuuden eri piirteitä, Suomessa puhuttuja kieliä ja murteita. Muun muassa ruotsi, saksa ja venäjä olivat Suomessa paljon käytettyjä kieliä.

Kirja avasi lukijoilleen näköalan silloiseen monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen. Mikä on varmaan myös Schatzin tarkoitus radio-ohjelmassaan.

Tällä kertaa vieraana oli myös koomikko Lotta Backlund. Pysähdyin kuuntelemaan hänen todistustaan ateismista: "Olemme vannoutuneita ateisteja ja kerromme lapsellekin että onhan se vähän hassua uskoa johonkin mitä ei ole olemassakaan..."

Tuli mieleen pilapiirros, missä kaksi äitiä lastenrattaineen juttelee. Toinen sanoo ettei opeta lapselleen mitään uskontoa, saa sitten aikuisena valita mihin uskoo. Toinen äiti sanoo, ettei puhu lapselleen mitään, saa sitten aikuisena valita oman kielensä.

Mihin ateistisuomalaiset uskovat, siis muuhun kuin ateismiin? Mihin he luottavat hartaasti? Mikä tässä elämässä on ateistille pysyvää ja kantaa, opettaa hyvän elämän ja yhteiskunnan moraalin perustiedot, on aina heikoimman puolella, kutsuu ihmisiä yhteen, pohjautuu rakkauteen, eikä pilkkaa muiden vakaumusta?

Internet?

 

10 kommenttia

  • Tarja Aarnio sanoo:

    Hyvä kirjoitus ja lopun kysymyksiin olisi todella mielenkiintoista saada täälläkin kirjoittavien ateistien, uskonnottomien jne kommentteja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Leena Hietamies :”Internet?”

    Pimeä bittiavaruus on “puoluepoliittisten evankeliumien” lisäksi täynnä sellaista, mistä Topelius varoitti jo 1865 Lukemisia lapsille –kirjan esipuheessa:

    ”Pitäisi varoa ennenaikojaan häiritsemästä lapsuuden päivien rauhaa. Elämä koettaa saada aikaan rikkoutumisia jo kehdosta pitäen, mutta kaikki todellinen kehitys tapahtuu asteittain. Lasten on sensijaan nykyään vilauksessa tultava niin erinomaisen järkeviksi. He ovat perillä paljosta, mitä heidän olisi parempi olla tietämättä, ja sitä vastoin tietämättömiä siitä, mistä tosi onni riippuu.

    Itsekkäitä, juurettomia, kuihtuneita lapsiraukkoja, joilla ei ole kiinnikettä taivaassa eikä maan päällä, he ovat elämään väsyneitä silloin, kun toiset alkavat elää. Milloinkaan ei kyetä korvaamaan kuihtunutta, tuhottua, varhaisvanhaa lapsuutta. Noista olennoista, joiden juuri on kuivettunut, voi tulla hyviä, hyödyllisiä, toimekkaita, valistuneita, mutta harvoin onnellisia ihmisiä.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    “Mikä tässä elämässä on ateistille pysyvää”

    Ei mikään ole pysyvää. Totuuskin on alati muuttuvaa tietoa.

    “opettaa hyvän elämän ja yhteiskunnan moraalin perustiedot”

    Käsitys “hyvästä elämästä” ja “oikeanlainen” moraali ovat vahvasti aika-, yhteiskunta- ja kulttuurisidonnaisia asioita.

    Moraali on nippu paikkaan (yhteiskuntaan) ja aikaan sidottuja yhteisesti sovittuja menettelytapoja, arvoja ja normeja, joiden mukaan elämällä pyritään tulemaan toimeen ja tekemään yhteistyötä lajitoverien kanssa.

    Moraalikäsitykset voivat muuttua ja muuttuvat jatkuvasti. Joskus oli täysin moraalisesti hyväksyttävää Suomessakin kurittaa lapsia fyysisesti, mikä on tänä päivänä paitsi moraalitonta, jopa rikollista. Monissa maissa ei vieläkään koeta vaikkapa kuolemantuomiota moraalittomaksi. Noitien polttaminen roviolla oli niin ikään vielä muutama vuosisata sitten kristillisenkin moraalikäsityksen mukaan täysin hyväksyttävää, ei kuitenkaan onneksi enää. Länsimaisten moraalikäsitysten mukaan moraalittomina ei myöskään enää pidetä naimattomien ihmisten keskeisiä seksisuhteita , ei naisia, joiden nilkat näkyvät hameen alta, eikä edes housuja käyttäviä naisia.

    Niin se moraalikin muuttuu eri tavalla, erilaisissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa ajankulun myötä kaiken aikaa. Kukapa tietäisi tulevaisuuden moraalikäsityksistä vielä yhtään mitään, tai siitä, mikä on oikeanlaista ja hyväksyttävää moraalia.

    Marc Hauserin (Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professori 1998-2011) kirjan; “Moral Minds: How Nature Designed Our Universal Sense of Right and Wrong” keskeisin väite on, että kaikilla ihmisillä on evoluution myötä kehittynyt moraalinen vaisto, tai enemmänkin “moraalikielioppi”, jonka avulla teot luokitellaan hyväksi tai pahaksi. Moraalisia päätöksiä luovat tiedostamattomat kognitiiviset prosessit, ja tunteet ovat mukana ainoastaan toiminnan motivoinnissa, kirjoittaa Hauser.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Blogisti: “Toinen äiti sanoo, ettei puhu lapselleen mitään, saa sitten aikuisena valita oman kielensä.”

    Äidinkieli, uskonnot tai ideologiat eivät ole rinnasteisia käsitteitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Nykyään on muotia, että “lasta ei saa kasvattaa”. Hänelle ei saa kertoa, onko hän tyttö vai poika, hän saa sitten itse aikuisena valita kumpi hän on. Hänelle ei saa kertoa JUmalasta, koska kuka sen päättää, kenen Jumala on se oikea Jumala. Laps valitkoonsitten aikuisena sen oikean. Mutta mistä hän valitsee, kun hänelle ei ole kerrottu jumalista. Lasta ei saa ohjata arvojen avulla, koska lapsi sitten aikuisena valitsee itse omat arvonsa. Mistä hän voi valita, kun hänelle ei ole kerrottu, mikä on oikein ja mikä väärin?

    Hölynpölyä, sanon minä. Totuta poikanen tiensä suuntaan jo lapsena niin hän ei vanhanakaan siltä poikkea.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Salme: “Hänelle ei saa kertoa JUmalasta, koska kuka sen päättää, kenen Jumala on se oikea Jumala. ”

      Niinpä, valinnanvaraa tuntuu ainakin piisaavan pilvin pimein. Kuka sen päättää mikä jumala on oikea jumala? Eivät ainakaan vanhemmat tai kukaan ihminen. Taitaa olla niin, että oikea jumala on aina sen kulttuurin ja uskonnon jumala, jonka piiriin sattuu syntymään.

      Minulle on useaan otteeseen täälläkin kerrottu, että Jumala kyllä kutsuu luokseen ne, jotka kutsuu ja että usko on lahja, joka annetaan, jos annetaan. Miksi siitä uskosta nyt sitten sen kummempaa mekkalaa pitäisi pitää, jos kerran noin on. Minulle ei tosin koskaan ole minkään sorttista kutsua minkään sorttiselta jumalalta tullut, eikä minkään sorttinen jumala lahjoja jaannut. Kaipa tuo sitten kutsuu, jos asiaa ilmenee. Ellei, niin tuskinpa siitäkään isompaa haittaa on.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Salme: “Mistä hän voi valita, kun hänelle ei ole kerrottu, mikä on oikein ja mikä väärin?”

      Marc Hauserin (Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professori 1998-2011) kirjan; “Moral Minds: How Nature Designed Our Universal Sense of Right and Wrong” keskeisin väite on, että kaikilla ihmisillä on evoluution myötä kehittynyt moraalinen vaisto, tai enemmänkin “moraalikielioppi”, jonka avulla teot luokitellaan hyväksi tai pahaksi.

      Moraali on nippu paikkaan (yhteiskuntaan), kulttuuriin ja aikaan sidottuja yhteisesti sovittuja menettelytapoja, arvoja ja normeja, joiden mukaan elämällä pyritään tulemaan toimeen ja tekemään yhteistyötä lajitoverien kanssa. Ilman lajitoverien kanssa tehtävää yhteistyötä (siis myös ilman moraalia) ihminen ei olisi saavuttanut sitä mitä on saavuttanut älykkäänä eläimenä. Muut eläimet eivät ole altruistisia eikä niillä ole moraalisia arvoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Kun katselee luonto-ohjelmia niin joskus tuntuu, että joillakin eläimillä on jopa korkeampi moraali kuin ihmisillä. Ihminenhän ei ole eläin vaan ihminen, eri lajia kuin eläimet.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Salme: ” Ihminenhän ei ole eläin vaan ihminen, eri lajia kuin eläimet.”

      Tiede on tästä kanssasi vahvasti eri mieltä. Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva eläinlaji. Ihminen kuuluu kädellisten (Primates) lahkon isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon ja on nykyisin elävistä kädellisistä laajimmalle levinnyt, älykkäin ja runsaslukuisin laji. Ihmisellä on kehittyneet aivot, joiden ansiosta ihminen pystyy abstraktiin ajatteluun, kieleen ja itsetarkkailuun. Tämä on yhdessä pystyasennon ja esineiden käsittelyyn kykenevien yläraajojen kanssa mahdollistanut ihmiselle kyvyn käyttää työkaluja monipuolisemmin kuin mikään toinen eläinlaji.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Leena

    Kiitos tekstistäsi

    Asiasta toiseen. Kyllä tekniikka on kehittynyt sitten 140 vuotta.

    Vuonna 1876 Graham Bell sai patentin keksinnölleen puhelin. Sitten se levisi nopeasti eri puolille maailmaa. Esimerkiksi Loimaan Seudun Puhelin aloitti toimintansa 1895.

    Viime vuosisadalla 007 filmissä tuli kengästä puhelin. Nykyisin kännykästä on tullut kämmenen jatke niin kuin puolisen vuosisataa sitten kannettavasta soivasta laitteesta ylimääräinen kylkikasvain.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Leena Hietamies

    Eläkkeellä oleva toimittaja. Kirjoittelen ajatuksia ja muistoja toimittajan ja seurakuntalaisen näkövinkkelistä. Vinkkeli, aika veikeä sana...

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit