Virsivisa ja evlut valtionvirasto

Olen, muun ohella, Tampereen yliopiston työntekijä ja vapaa-ajattelijoiden jäsen.

Jos vetäisin kouluvierailun ja mainostaisin yliopistoa yleisesti tai sen jotain oppiainetta, tätä pidettäisiin normaalina. Tottakai julkisen vallan koulussa saa mainostaa julkisen vallan organisaatiota. Voisin hyvin kertoa vaikkapa tämän yliopiston matematiikasta, jos pitäisin matematiikan tuntia.

Kenellekään opettajalle ei tulisi edes mieleen kutsua minua mainostamaan vapaa-ajattelua yleisesti. "Jori, tulisitko ensi viikolla pitämään aamunavauksen? Voisit muistuttaa ettei jumalia ole, kertoa vähän vapaa-ajattelijoista ja ehkä lukiolaisista saa jäseniäkin." Jos yhteiskuntaopin tunnilla esimerkkinä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta olisi aina eroakirkosta.fi-palvelu, saisi opettaja luultavasti huomautuksen.

Virsivisaa koskeva keskustelu liittyy minusta juuri tähän roolien eroon. Onko Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkisen vallan osa, joka kuuluu luontevana osana mm. kouluun? Vai onko se eräs järjestö, eräs aatteellinen toimija, jolle koulua ei pidä antaa oman aatteen levittäjäksi?

Eihän uskonto ole ainoa asia, josta on keskusteltu. Vegaanit eivät pidä siitä, että Maitotyttö kiertää kertomassa lehmistä. Pasifistit tuskin innostuvat intin esittelystä. Lienee SETAkin jossain käynyt, ja siitä eivät pidä Aito avioliitto -aktiivit.

Kuitenkin kaksoisroolissaan valtionkirkot ovat aivan erityisiä rajatapauksia. Historiallisista syistä kirkkojen rooli koulussa on paljon suurempi kuin mitä ne epäilemättä tänä päivänä saisivat uusina toimijoina. Keskustelu jatkuu, ja minusta olennainen pohjavirta on juuri tämä näkökulman muutos. Se mikä ennen on ollut Kirkko(tm), on yhä useamman silmissä Evlut kirkko ry, järjestö siinä missä monet muutkin.

9 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Olen ymmärtänyt, että uskonnolliset aamunavaukset ovat nykyisin jokseenkin harvinaisia. Olen ymmärtänyt, että aamunavauksen voi pitää mistä tahansa kelvollisesta aiheesta. Olenko ymmärätnyt väärin? Joku opettaja voisi selittää asiaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Olet ymmärtänyt aivan oikein.

      Uskonnolliset päivänavaukset ovat poikkeuksia sekä omassa koulussani että tietojeni mukaan muuallakin. Meidän työpaikalla olen käytännössä ainoa, joka siteeraa Raamattua päivää avatessaan.

      Meillä päivänavaus kuuluu keskusradion kautta paitsi lukioon myös yläkoulun puolelle. Epäilen, että alakoulun opettajilla on myös ei-uskonnollinen sanoma. Kenties joku sillä puolen koululaitosta työskentelevä tarkentaa asian?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Vaihtelee kovasti paikkakunnan ja koulun mukaan. Mutta harvinaisia ovat sikäli, että suurimmalta osin ei käsitellä uskontoa. Mutta eivät niin harvinaisia, että kyseessä olisi joku vuosittainen käynti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Vapise, Jori: Ruttopuiston rovasti on ollut 35 vuotta Ressun lukion koulupappina. Kunnia-Ressun arvonimikin minulle on myönnetty.

    Olen ymmärtänyt, että koulu valmistaa oppilaita elämää ja yhteiskuntaa varten. Uskonto yleensä ja kristinusko aivan erityisesti kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun menen Ressuun, tiedän, että saan olla tukemassa siellä työskenteleviä kirkon jäseniä heidän omalla työpaikallaan. Pyrin myös aamunavauksissa puhumaan nuorten elämään kuuluvista aiheista sillä tavoin, että kirkkoon kuulumatonkin (jos suvaitsee olla kuulolla) voisi noista aamupakinoista saada jotakin itselleen. Kas kun koulu ei ole minun saarnatuolini. Saarnatuolini on Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkadun toisella puolella, koulua vastapäätä.

    Jo pitkään syksyn ylioppilaat ovat saaneet lakkinsa Vanhassa kirkossa itsenäisyyspäivän alla. Ja jos syystä tai toisesta koululaiset pitäisi evakuoida, on Vanha kirkko juuri se paikka.

    Meillä tämä homma on näihin asti hoitunut tälviisiin. Et viitsisi, Jori, koko ajan niuhottaa ja nillittää, sitkeä kristinuskon vainoamisesi kun alkaa pikku hiljaa muistuttaa vainoharhaisuutta. Aamen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Ei suinkaan se *nyt* voi vainoharhaistuutta entistä enempää muistuttaa. Samalla kaavallahan tässä on toimittu jo kauan aikaa.

      Uskonto ja kristinusko kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan – miten paljon? Miten paljon nyt, entä kun ressulaiset ovat 20-vuotiaita tai 30-vuotiaita? Minusta tämä perustelu pitää joka päivä entistä vähemmän vettä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Arto Jääskeläinen sanoo:

    Sopii miettiä mitä tästä Suomesta ja suomalaisuudesta on kohta jäljellä. Talous on kuralla ja erilaiset ongelmat rehottaa.

    Meitä yhdistää kansana vahvimmin kaksi tekijää: Meillä on yhteinen kieli ja pyöreästi 75 % meistä on kristittyjä ja perinteisiä ihmisiä. Kristinusko on pitänyt Suomea yhtenäisenä aiemmin kun on ollut vaikeita aikoja. Kristinuskoa kuitenkin tänä päivänä ahdistellaan monelta suunnalta ja jotkut radikaalit kuvittelevat jopa tekevänsä siinä jotain hyvää. Vihamielisyys kristillisyyttä kohtaan raatelee ulkoa päin ja opin haalistaminen/vääristäminen sisältä päin. Poliittisen radikaaliporukan kannattajat pyrkivät hyökkäämään sekä sisältä että ulkoa päin periaatteella kaikki entinen matalaksi. Jos ei tuossa vielä tarpeeksi niin myös Islam haastaa kristinuskon. Islamin edustajat arvostelevat että Raamattu on ajan saatossa väärennetty. Tuota väitöstä vastaan voi olla entistä vaikeampaa kamppailla jos Mäkinen, Askola & Co julistaa aivan eri tavalla kuin muut. Aika monet kirkossa kävijät toki osaavat kääntyä dokumentaation puoleen ja lukea itse mitä Raamatussa sanotaan. Tietokonealasta poiketen se päivitetty dokumentti ei aina ole se paras.

    Meitä riitaisia suomalaisia ei kohta yhdistä mikään jos kaikki yhteiskunnan normit ja perinteinen hyvä mukaan lukien meitä aiemmin vahvasti yhdistänyt kristinuskokin pyritään repimään alas kuten näyttää olevan radikaalihenkisten tahojen poliittisissa tavoitteissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Rauli Toivonen. Mitä Raamattua siteerata: uusinta vai sitä edellistä vaiko kenties JT:n väärennettyä ns Uuden maailman käännöstä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Kyllä kaikkien musiikin lajien tuntemus liittyy koulun yleissivistävään tehtävään. Kaikkea voi ja tuleekin kuunnella, ihan kaikkea ei ehkä sovi laulaa. Itse en esimerkiksi sallinut Internationalea yhteislauluna historian tunnilla, vaikka muuan innokas kommunistioppilas sitä pyysi. Levyltä se toki kuunneltiin. Ev.lut. uskontoa opiskeleville virsiin tutustuminen myös itse laulaen on mielestäni ihan asiallista pedagogiikkaa, toisuskoisille riittänee Suvivirren ja Enkeli taivaan tunnistaminen kuultuna.

    Ilmoita asiaton kommentti