Virran vieminä harhaan?

Viimeaikainen, välillä kiivaskin keskustelu on pyörinyt kirkkotilan käytön ja toisaalta kannabiksen ympärillä. Kirkosta voi välittyä ”itsessään uskonnollisia merkityksiä”. Siksi jotkut tahot haluavat kieltää koululaisten viemisen kirkkoon, vaikka tilaisuus ei olisi uskonnollinen (vrt. edellinen tekstini Pyhä pössäys 13.11.).

Ehkä näin halutaan suojella lapsia, sillä kirkko on oopiumia opiskelijoille? Samaan aikaan halutaan tarjota kannabista kansalle. Eduskuntaan on tulossa käsittelyyn yli 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite kannabiksen vapauttamiseksi.
_ _ _
Yksi hallituspuoleista ajaa kannabiksen hallussapidon, käytön ja omaan käyttöön kasvatuksen depenalisaatiota, siis rangaistuksettomuutta. Puolue haluaa ulottaa depenalisaation koskemaan myös muiden huumeiden käyttöä. Perusteena on helpottaa avun hakemista, ongelmiin puuttumista ja hoitoon ohjausta.

Itse liityn niihin, jotka näkevät vapaan huumepolitiikan ongelmat. Hallussa pitoa ja kasvatusta omaan käyttöön on käytännössä mahdotonta erottaa huumekaupasta ja kasvatuksesta myyntiin. Huumeiden käyttäjät ryhtyvät usein rahoittamaan huumeiden käyttöään kasvatuksella ja myynnillä.
_ _ _
Jotkut kivijalkaliikkeet saavat yllättävän paljon asiakkaita. Aamun Hesari kertoo Helsingin Kalliossa sijaitsevasta terveysalan puodista Seeds of Love, jossa käy viikoittain noin 500 asiakasta (HS 18.11.).

”Asiakkaat astelevat tottuneen oloisesti sisään, pyytävät suosikkinsa tiskin takaa ja poistuvat.” Kauppa on keskittynyt kannabislajikkeiden siemeniin. – Niitä myydään keräilytarkoituksiin, ei suinkaan kasvatettaviksi. Kaupan vastuulausekkeen mukaan ”Siemeniä ei tule pyrkiä idättämään, eikä niille täten tarjota itämistakuuta.”

Totuus lienee kuitenkin, että asiakkaat ovat viherpeukaloita, jotka harrastavat kotikasvatusta. Huoneessa on silloin valolta eristetty tila, jossa on kasvatusalustat, sekä kasteluun, lämpötilan ja kosteuden säätelyyn tarvittava tekniikka. Ja tietysti valo.

Tampereella kuulin kerran, että kirkot kiinnostavat kotikasvattajia. Monet kirkot on valaistu pimeän aikaan ulkoa päin vahvoilla lampuilla. Kalevan kirkon työntekijä kertoi vuosia sitten piispantarkastuksen yhteydessä, että näitä voimakkaita lamppuja katoaa säännöllisesti. Lamppujen teho oli tuohon aikaan erittäin suuri, ne olivat pienoisaurinkoja. Ne kehittivät valotehon lisäksi myös korkean lämpötilan ja aiheuttavat varomattomassa käytössä palovaaran. Kyse ei voinut olla mistään yrttiruuduista, vaan todellisista kasvattamoista. – Pohtimatta on varmaankin jäänyt, miten kirkon lamput ovat vaikuttaneet; onko tällä valolla voinut olla ”itsessään uskonnollisia merkityksiä”?
_ _ _
Huumeiden myynti, kokeilu ja käyttö ovat lisääntyneet nuorten parissa samalla kun alkoholin kulutus on vähentynyt. Kannabiksesta monet siirtyvät vahvempiin aineisiin, kun miedot eivät enää tuota riittävää mielihyvää.

Olen vaihtanut ajatuksia asiaa tuntevan poliisin kanssa, joka on seurannut kannabiksen polttajien elämää. Useimmille tulee vaikeuksia selvitä koulusta tai työelämästä samalla kun ajatukset keskittyvät aineiden käyttöön ja sen rahoittamiseen. Monien mielenterveys horjuu ja itsetuhoisuus kasvaa.
_ _ _
Kannabiksen puoltajat sanovat, että kyse on tuhansia vuosia vanhasta kulttuurista, jolla on myönteisiä vaikutuksia. Samaa voivat sanoa uskontojen edustajat omastaan.

Esimerkiksi kristinuskon tuhatvuotisia vaikutuksia Suomessa voi nähdä musiikissa, kuvataiteissa, arkkitehtuurissa, ja erityisesti ajattelussa. Kirkon toiminnan seurausta ovat esimerkiksi lukutaito, kansanopetus, köyhäin- ja terveydenhoito, jotka näkyvät tänään hyvinvointivaltiona, koulutusjärjestelmänä ja heikoista huolehtimisena. Erot hahmottuvat, kun vertauskohtana on jokin toinen kulttuuripiiri, esimerkiksi Aasiassa.
_ _ _
Kirkon sanoma voi vaikuttaa ihmisessä ennen kaikkea uskoa, toivoa ja lähimmäisen rakkautta. Kirkon kylvämä Sana, kun se putoaa hyvään maaperään, tuottaa hedelmää, joka kantaa iankaikkiseen elämään.

Entä kannabiksen siemenet? Samasta kasvista saadaan myös hamppuköyttä, johon jotkut joutuvat turvautumaan lopullisena ratkaisuna.
_ _ _
Asioita tulisi arvioida niiden todellisista vaikutuksista käsin. Siksi minusta tuntuu kummalliselta, että kannabikselle nostetaan peukkua ja kirkolle etusormea … monet keskisormea.

”Sen tähden meidän on tarkoin ja tunnollisesti pidettävä mielessämme se, minkä olemme kuulleet, ettemme ajautuisi virran vieminä harhaan.” (Hepr 2:1).
_ _ _
PS 19.11.2019
Tähän tekstiin liittyvässä keskustelussa viitataan pariinkin kertaan aiemmin käytyyn joulukirkko-keskusteluun. Pidän apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua Kouvolan tapauksessa lain mukaisena, kuten totean edellisessä postauksessani. Koulun yhteiset tilaisuudet eivät voi olla uskonnon harjoitusta.

Jouluvirttä tai jouluevankeliumia ei vielä voida pitää uskonnonharjoituksena.

Sen sijaan jäin miettimään ajatusta, että jo pelkkä kirkkotila välittäisi sellaisia uskonnollisia merkityksiä, että tilan sopivuus voisi olla ongelmallinen yhteiseen tilaisuuteen. Jotkut saattavat tulkita tämän niin, ettei oppilaita voida viedä edes käymään kirkossa? Tähän viittaan myös tämän tekstini alussa.

Toiseksi kommenttiketjussa viitataan siihen, ettei kannabiksen vapauttamisella ja kirkolla ole mitään korrelaatiota keskenään. No, sellainen korrelaatio kyllä on, että kirkko haluaa edistää päihteettömyyttä.

  1. Pekka Särkiö: ”Ehkä näin halutaan suojella lapsia, sillä kirkko on oopiumia opiskelijoille?”

    Lähinnä kyse on siitä, että koululaitoksen tulisi olla uskonnollisesti katsoen neutraali ympäristö.

    Pekka Särkiö: ”Hallussa pitoa ja kasvatusta omaan käyttöön on käytännössä mahdotonta erottaa huumekaupasta ja kasvatuksesta myyntiin. Huumeiden käyttäjät ryhtyvät usein rahoittamaan huumeiden käyttöään kasvatuksella ja myynnillä.”

    Tässä on se sama ongelma kuin monessa muussakin samantyyppisessä kysymyksessä. Huomio keskitetään ongelmakäyttäjiin ja käytännön politiikka säädetään sitten sen pohjalta. Todellisuudessa esimerkiksi kannabiksen käyttäjistä vain pieni osa kasvattaa sitä itse. Käyttäjiä on kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä. Sen käyttö on hyvin yleistä. Ja aivan kuten alkoholin tapauksessa, myös kannabista käyttävät ovat pääosin kohtuukäyttäjiä.

    Kannabis tulee tulevaisuudessa lailliseksi ja sitä tullaan myymään valtion toimiesta, riippumatta siitä, mitä siihen liittyen juuri nyt päätetään. Kyse on pelkästä viivytystaistelusta, aivan kuten naispappeuden ja monien muiden käsitysten kanssa, joista aika ajaa ohi väistämättä jossain vaiheessa.

    • Jos kannabis laillistetaan, mitä seurauksia siitä on muiden huumeiden käyttöön? Miten jatkossa suhtaudutaan muihin huumeisiin? – meneekö se kuin Keskiolut – miedot viinit – väkevät viinit – viinat, siis kaikki sallittua? Miten vapaampi huumepolitiikka vaikuttaa nuorten työllistymiseen, syrjäytymiseen, ennenaikaisiin kuolemiin?

    • Kun kannabis laillistetaan, siinä samalla ei tulla laillistamaan kaikkia muitakin huumeita. Muiden huumeiden asemaa lain edessä tarkastellaan paljon myöhemmin, jos silloinkaan.

      Nuoret saavat kannabista nykyäänkin milloin haluavat, joten sen laillistaminen ei tule vaikuttamaan saatavuuteen mitenkään. Tämä on kuitenkin asia, johon tulisi puuttua jo nyt. Päihteet eivät kuulu alaikäisten käyttöön.

      Kannabikseen ei taida olla kuollut monikaan, joten sen laillistaminen ei tule vaikuttamaan ennenaikaisiin kuolemiin. Huume nimeltä alkoholi taas tappaa varmuudella ihmisiä eikä ihan vähänkään.

    • Antero Syrjänen. Kannabis on porttihuume. Se on erittäin haitallinen jo nyt, kun julkisessa keskustelussa jopa kansanedustajat luovat siitä positiivista kuvaa. Se on monelle elämän suuntaa hakevalle nuorelle kuin kutsu tanssiin. Sinunkin pieni ulostulosi tässä kanavassa osoittaa vastuuttomuutesi ja ymmärtämättömyytesi asiaa kohtaan. Heijastusvaikutuksetkin ovat laajemmat kuin osaat kuvitella.

      Työskentelen parhaillaan ruohonjuuritasolla tämän ongelman kanssa ja voin vakuuttaa, että ei ole hauskaa yrittää korjata niitä tuhoja, joita tällainen päihdeaineiden käytön suosiminen saa aikaan nuorison keskuudessa.

      Että laitapa sinäkin sordiinoa torveen ja istu alas tuumimaan toisen kerran. Jalkaudu vaikka todellisiin tilanteisiin katsomaan mitä kannabis saa aikaan. Olet vastuussa sanoistasi.

    • ”Tutkimusten mukaan siihen päätyykö nuori kovien huumeiden käyttäjäksi vaikuttaa enemminkin sosiaalinen ympäristö ja työllisyystilanne, kuin kannabiksen käyttö.” – Porttiteoria, Wikipedia

      Kuten jo kirjoitin, nuoret saavat kannabista juuri niin paljon kuin haluavat vaikka se on laitonta, joten nuoret ei ole tässä asiassa varsinaisesti argumentti. Toisekseen totesin että päihteet eivät kuulu alaikäisten käyttöön muutenkaan.

      Jos alkoholin ja kannabiksen haittojen eroja haluaa tutkia laajemmin, voi hakea tilastoja esimerkiksi näihin päihteisiin kuolleista tai väkivaltatilastoihin liittyen.

      Tarkennukseksi kuitenkin, että en suosittele kenellekään mitään päihteitä.

    • ”Lähinnä kyse on siitä, että koululaitoksen tulisi olla uskonnollisesti katsoen neutraali ympäristö.” Tätä näin muotoiltua tavoitetta en ymmärrä. Koulun tarkoitus on opettaa ja kasvattaa hyvin elämän eri yhteyksissä pärjääviä ihmisiä. Miksi jokin elämänalue pitäisi sulkea tämän tavoitteen ulkopuolelle? Koulun tulisi mielestäni antaa riittävät valmiudet kohdata avoimin mielin ja kunnioittaen niin maassamme pitkään vaikuttanut kristillisyys kuin tänne ajan myötä saapuneet muutkin uskonnot. Sama koskee uskonnottomuuden ja uskonnonvastaisuuden kohtaamista. Tässä tavoitteessa ei onnistuta, jos ’neutraaliudella’ tarkoitetaan uskonnoista ja uskonnollisuudesta puhdistettua koulua.

    • Jos täsmennän hieman.

      Koululaitoksen tulisi olla tunnustuksellisen uskonnollisuuden kannalta neutraali ympäristö.

      Uskontoihin ja uskonnottomuuteen, ja kaikkiin muihinkin oleellisiin maailmankatsomuksiin, tulisi siis jatkossakin panostaa yleistiedon kannalta, mutta uskontojen harjoittaminen tulisi jättää koululaitoksen ulkopuolelle.

    • ”Koululaitoksen tulisi olla tunnustuksellisen uskonnollisuuden kannalta neutraali ympäristö.” Miten uskonnoista saisi todellista tietoa, jos estetään yhteys tunnustaviin uskoviin? Eikö olisi parempi, jos koulu olisi mahdollisuuksien mukaan uskonnollisesti avoin, suvaitsevainen ja sen seurauksena iloisen kirjava? Luterilaiset, ortodoksit, helluntailaiset, muslimit, hindut, buddhalaiset, ateistit ja muut kulloinkin oppilaiden parissa edustetut ryhmät kohtaavat joka tapauksessa välitunneilla. Esimerkiksi liikunnan ja kotitalouden tunneilla voidaan joutua ottamaan nuorten uskonnot huomioon. Neutraalius on tästä näkökulmasta mahdottomuus.

  2. Minun mielestä näitä kahta asiaa – kannabiksen käyttöä ja kirkonkäyttöä koulun joulujuhlatilana – ei kannattaisi sotkea samaan keskustelupakettiin. Minun tietääkseni ainakaan kannabiksen käyttöä ei opeteta koulussa.

    Niinkuin Antero syrjänen kirjoitti; ”kyse on siitä, että koululaitoksen tulisi olla uskonnollisesti katsoen neutraali ympäristö.”

    ”Keskeisenä perusteena on apulaisoikeusasiamiehen mukaan se, että kaikille oppilaille tarkoitetussa yhteisessä joulujuhlassa on kyse koulun opetussuunnitelmaan rinnastettavasta opetuksen sisällöstä. Kyse on siis eri asiasta kuin perinteiseen koulujen joulukirkkoon osallistumisessa.”

    • Olet Leo oikeassa, etteivät nämä asiat suoraan liity toisiinsa – paitsi että kannabiksen vapauttamista ja huumeiden käytön depenalisaatiota ajava puolue on samalla kriittisin kirkkoa kohtaan. Miksi siis vihreät ja vasemmisto peukuttavat huumeille samalla kun pitävät kirkkoa jotenkin vahingollisena nuorille?

      – En muuten edellä puhu mitään joulujuhlasta kirkossa, vaan siitä keskutelussa noussseesta kysymyksestä, voiko kirkkoon ylipäänsä mennä, jos sen katsotaan jo sinällään välittävän uskonnollisia merkityksiä.

    • Kirkkoon voi kyllä mennä ihan niin paljon kuin haluaa, mutta ei koulun järjestämänä. Oppivelvollisuuden suorittamiseen ei voi nykypäivänä kuulua yhdenkään uskonnon tunnustuksellinen toiminta.

    • Vähän samaa kuin pöyristyisi veden juomisesta, koska monet ovat veteen hukkuneet. Vaan ei pöyristytä, ihan niin kuin ei kirkoistakaan. ”Voiko kirkkoon ylipäänsä mennä” on yli-innokkaiden poliitikkojen (tahallinen) väärinymmärrys. Kukaan ei oikeasti ollut kirkonmenoja tai kirkkoonmenoja kieltämässä.

    • Niinpä, samoin kuin kirkko ei useimmille ole välttämätöntä. En kommentoinut kannabista vaan olkiukkoa, jonka vielä elvytit, vaikka se oli poltettu useampaan kertaan. Kirkot ok, uskonnot ok, uskontoihin ja kirkkoihin pakottaminen ei ok. Meillä on noista säädetty ihan laissa.

    • Risto Korhonen. ”…Kirkkoihin pakottaminen ei-ok. Meillä on noista säädetty ihan laissa.” – Minulle jää nyt epäselväksi, mitä tarkoitat kirkolla: 1) kirkkotilaisuutta/jumalanpalvelusta; 2) kirkkorakennusta; 3) uskonnollista yhdyskuntaa? Itse tarkoitin kirkolla kirkkorakennusta, johon mielestäni oppilaat voivat tutustua arkkitehtuurin, yleisen- ja taidehistorian sekä kulttuurin näkökulmista. En näe tässä mitään erityistä ongelmaa, yhtä vähän kuin vierailussa vaikka saman kunnan kotiseutumuseossa.

    • Kirjoitit: ”… jotkut tahot haluavat kieltää koululaisten viemisen kirkkoon, vaikka tilaisuus ei olisi uskonnollinen.”

      Jotkut tahot lienee kuuluisan joku muu -henkilön sukulaisilmentymä. Nimeltä mainitseminen olisikin vaikeaa.

      Tässä yhteydessä tarkoitan kirkolla kirkkorakennusta tai muuta jumalanpalvelukseen ja muihin kristillisiin palvontamenoihin käytettävää rakennusta.

      Minäkään en näe ongelmaa kirkkoon tutustumisessa arkkitehtuurin, yleisen- ja taidehistorian sekä kulttuurin näkökulmista. Kuten ei tässä kohuntapaisessa tiettävästi nähnyt kukaan muukaan. Siksi väittämäsi on mielestäni olkiukko.

  3. Pekka Särkiö: ”Miksi siis vihreät ja vasemmisto peukuttavat huumeille samalla kun pitävät kirkkoa jotenkin vahingollisena nuorille?”

    En ole kummankaan em. puolueen kannattaja, mutta olen käsittänyt, että he ”liberaalisuudessaan” haluaisivat hoitaa huumeongelmaa muilla keinoilla, kuin kriminalisoimalla käytön. Huumekauppaa eivät em. puolueet käsittääkseni hyväksy vapautettavaksi.

    Tämä ”koululaisten kirkkokeskustelu” meni poliitiikaksi, siis puheeksi vallasta. Minä hyväksyn apulaisoikeusasiamiehen ja valtakunnan syyttäjän linjaukset viimeaikaisista ”uskontoasioista” (Räsäsen toiminta ja koululaisten joulukirkko).

    Ymmärrän, että uskonnollisten piirien reagointi asioihin johtuu vallan menettämisen pelosta. Onhan ev. lut kirkko menettänytkin valtaansa, joka sillä oli ennen koulumaailmassa. Kannatan koulujen ja oppilaitosten uskontoneutraaliutta, vaikka olenkin ev.lut kirkon jäsen. Uskonnollisilla toimijoilla on Suomessa mielestäni riittävästi valtaa. Luotan Suomessa poliittisen vallan käytöön ja siksi tällainen keskustelu on minusta turhaa ja tarpeetonta.

  4. Kiitos, Pekka, asiallisesta ja oivaltavasta blogista. Pyrkimys kitkeä kristinuskon ”oopium” samalla kun puolletaan kannabiksen käyttöä, ovat täysin rinnastettavissa olevia ajan ilmiöitä. Kristllisen ”oopiumin” vaikutukset toitkin blogissasi esiin, samoin kannabiksen. Jokainen kyllä omassatunnossaan tietää, kumpi on hyödyllistä, kumpi haitallista. Se, mitä kirjoitat, on täyttä totta, ja tulee aikanaan myös sellaiseksi osoittautumaan.

  5. On jo varmaan kymmenissä tiedotusvälineissä todettu, että kirkkotilan käyttö ei ole ongelma (ellei uskonnoton tilaisuus ole ongelma kirkkotilan omistajalle;). Toisaalta, tuskin kirkkotilan käyttö juuri koskaan on myöskään välttämätöntä.

    Kritiikin kohteena oli koulun yhteisen juhlan korvaaminen jumalanpalveluksella. Koulut ovat kouluja, kristilliset koulut kristillisiä kouluja. Kyllä siihen pitää piispakunnassakin sopeutua.

  6. Anita Ojala: ”Pyrkimys kitkeä kristinuskon “oopium” samalla kun puolletaan kannabiksen käyttöä, ovat täysin rinnastettavissa olevia ajan ilmiöitä.”

    Anita, minulla on nyt tarve kysyä sinulta, kuka on kitkemässä kristinuskon “oopiumia” ja samalla puoltamassa kannabiksen käyttöä? Ei ainakaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies, jonka mukaan kouvolalaiskoulu toimi lainvastaisesti, kun se järjesti koulun joulujuhlan kirkossa uskonnollisena tilaisuutena.

    Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä on vedottu perustuslakiin, jonka mukaan koulun joulujuhla on osa opetusta, jonka tulee olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumatonta. Näin ollen koulun lukukauden päättäjäisjuhla ei voi olla uskonnon harjoittamiseksi katsottava tilaisuus.

    Ei siis ole pyritty kitkemään ”kristinuskon ooppiumia”, eikä samalla puollettu kannabiksen käyttöä. Oikeusasiamies on hoitanut laillisuuden valvontaa, mikä kuuluu hänen tehtäviinsä. Muistutan tässä Särkiötä ja Ojalaa esivallan kunnioittamisesta. (kristinuskon ooppiumi on Särkiön ja Ojalan tämän keskustelun yhteydessä käyttämä käsite)

    • Itse asiassa sanonta kristinuskosta oopiumina kansalle on Marxilta. Nythän sen voi kirjoittaa muotoon Kulutus on oopiumia kansalle, kun ihmiset suuntaavat kirkkojen sijasta kauppakeskuksiin.

  7. Mitähän virkaa kirkkorakennuksilla jatkossa on? Sysmässä rahaa tarvittaissiin 1,5 miljoonaa, jotta kirkko saadaan kuntoon. Väki ja rahat vaan loppuu kesken. Joten kirkko ehkä jätetään kylmilleen. Sama kohtalo tulee olemaan monen muunkin historiallisesti merkittävän kirkon kanssa. Ennen kirkko oli keskeinen juhla – ja kokoontumispaikka. Nyt seurakunnalle vain valtavan suuri taloudellinen rasite.

  8. Oikeusasiamies Pölönen jatkaa samalla linjalla kuin valtakunnansyyttäjä Toiviainenkin. Kristinuskoa ei saa pitää esillä julkisesti, ei ainakaan raamatussa ilmoitettua kristinuskoa. Ajan henki on nyt Suomessakin antikristillinen. Kirkkohallitus tietysti puolsi Pölösenkin linjaa joulujuhlista ja samoin Toiviaisen ajamaa syytettä Räsästä vastaan. Omaa oksaa sahataan. Kukaan muu piispa kuin kenttäpiispa ei ole kirkossa vastustanut näitä valtiovallan kristinuskon vastaisia toimia. Ei kai vaan ole pupu pöksyissä? Kiitos Pekalle.

    • Korjaan sen verran, että Kirkkohallitus ei puoltanut Räsäsen syytettä (ainakaan julkisesti), mutta teki päätöksen osallistua Pride-tapahtumaan, mistä asia sai alkunsa.

    • Odotan jo innolla seuraavia vaaleja, joissa Persut jyrää kaikki muut. En ole koskaan aiemmin ajatellut äänestää heitä. Nyt kuitenkin vasemmistohallitus tekee hartiavoimin töitä Perussuomalaisten hyväksi. Ajattelematon lausunto luo todellakin mielikuvan, että kristillistä uskon julistaminen on tästä lähtien laitonta.
      Sillä mitään käyttäytymistä ei enää saa sanoa synniksi ja häpeäksi. Muutoinhan asetamme syytösten kohteet eriarvoiseen asemaan. Siispä synnistä ei saa puhua, jottei loukkaa sen harjoittajia. Tuo po. lausuntohan koskee kakkiea sitä, mitä synniksi Raamatussa kutsutaan.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.