Viimeisten kiusausten ensimmäisyydestä

Lorenzo Scrupoli julkaisi 1500-luvulla Hengellinen taistelu -nimisen teoksen, jonka sittemmin Athos-vuoren munkki Nikodemus Naksoslainen käänsi kreikaksi ja sitten piispa Teofan venäjäksi.

Suomeksi teos ilmestyi Sortavalassa vuonna 1937 nimellä Näkymätön taistelu. Niko Kazantzakiksen romaani Viimeinen kiusaus ja sen pohjalta tehty elokuva ovat osa tätä perinnettä.

Scupolin mukaan kuoleman hetkellä palaamme alkuumme takaisin ja alamme kokea niitä asioita, joista jo Basileios Suuri opetti, että ne ovat epäusko, toivottomuus, ylpeys ja harhanäyt.

Näiden taustalla on käsitys demoneista. Niiden käsitteleminen oli suosittua patristisessa kirjallisuudessa ja erityisesti niin sanottujen erämaaisien opetuksissa. Evagrios Pontoslainen kuvaa niiden toimintaa esimerkiksi teoksessaan Munkkielämän pääpiirteet sekä muissakin yhteyksissä.

Demoneita koskevan kuvauksen pohjalta kasvoi sittemmin ajatus seitsemästä kuolemansynnistä. Demoneiden toiminta on näet sellaista, että ensin saapuvat kevyemmät tunnustelijat ja niiden tihutyön onnistuttua varsinaiset tuhoprikaatit.

Esimerkiksi Maankiertäjä on demoni joka saapuu aamuisin. Kun askeetin olisi tarkoitus ryhtyä rukoilemaan, Maankiertäjä asettaa hänen mieleensä kuvia hänen entisestä elämästään ja herpaannuttaa hänen mielensä mieluisiin muistoihin menneestä elämästä.

Seuraava saapuja on Keskipäivän demoni, joka laiskistaa ja herpaannuttaa mielen kertoen sille, miten tylsää rukoileminen on.

Demoneiden toiminnan mekanismi on seuraava: Ne asettavat mielen kuvitteelliseen osaan oman itsensä kuvia viehätysvoimaisena ja houkuttelevat mielen tahtovaa osaa suuntautumaan tähän kuvaan. Kun tämä onnistuu mieli muuntuu demonin kaltaiseksi. Demonit toimivat näin uusimpien markkinointiosaamisten ja brändinrakentamistaidon mukaisesti.

Kristillisessä kirjallisuudessa kuvio liitettiin stoalaiseen opetukseen tunteista. Tunteet ovat stoalaisten mukaan mielen arvostelmia. Niiden synnyssä keskeistä ovat tunteiden esiliikkeet, jotka ovat hetkittäisiä viehätyshoukutuksia, eräänlaisia ehdotuksia mielen korkeammille osille.

Mikäli mieli, jonka tarkoituksena olisi seurata maailmanjärjestystä (logosta) hyväksyy nämä ehdotukset sisällökseen, se ratkeaa kokonaisuudenhahmottamisen alueelta ohimeneviin ja muuttuviin asioihin.

Ajatus tunnettiin myös läntisessä perinteessä. Augustinus kirjoitti teoksessaan Jumalan valtiosta, miten tunteet syntyvät ruumiillisesta ehdotuksesta (suggestio) ja mielen suostumisesta (consentio) niihin. Mikäli suostumusta ei tapahdu, tunne tyrehtyy. Niinpä Jeesuksen opetus, jonka mukaan himoitseva katse naiseen on aviorikos, ei Augustinuksen mukaan tarkoittanut fyysistä virittäytymistä vaan tähän annettua mielen suostumusta ja siihen liittyvää toimintasuositusta.

Asiasta syntyi myöhemmin kiistaa. Petrus Capulainen esitti, että jo pelkät ehdotukset ovat kuolemansyntejä. Ongelmaksi muodostui esimerkiksi se, että jos seksuaalinen kiihottuminen on kuolemansynti ja toisaalta pitäisi saada lapsia, miten tämä asia onnistuu. Luostareissa ryhdyttiinkin kehittämään yrttejä, joiden avulla lapsia voisi siittää ilman seksuaalista kiihottuneisuutta.

Viimeisissä kiusauksissa on kyse näiden ensimmäisten kiusausten kanssa painimisesta. Kiusausten herättämä elämän ja kuoleman kysymys on se, hajoaako mieli seuraamaa ajallista vai kykeneekö se pitäytymään ikuisessa.

Uudemmassa uskonnollisessa kirjallisuudessa tematiikkaa käsittelee John Bunyanin teos Pyhä Sota, joka esitetään siinä kristityn sisäisen taistelun sisällöksi.

Lauri Kokkosen libretolla on yhteys tähän perinteeseen. Sielunharhojen ohella se rakentaa erilaisia konkreettisen elämän ikoninomaisia kuvia, kuten ohjasperät ja viikaterauta, jotka liittyvät elonkorjuuseen. Riitan kuolinkohtauksen kysymys, voiko varjo olla kirkas, liittyy juuri näiden näkyjen harhan ja toden väliseen kamppailuun.

Joonas Kokkonen muodostaa teoksensa Paavon virren tematiikalle, mutta kuljettaa sitä myös itselleen tyypillisen b-a-c-h-aiheen lävitse. Hän viittaa Taikahuilun trioihin ja kulkuun kummallisten rämeikköjen halki.

Näistä elementeistä muodostuu moniulotteinen taideteos, joka on kiinnostava ekumeeninen teologinen puheenvuoro erilaisten traditioiden kohtaamisesta eräänä Temptation Islandilla koettuna yönä, jonka aikana keskeisen roolin hahmo taistelee ensimmäisten kiusausten parissa viimeistä kertaa.

1 kommentti

  • Reijo Mänttäri sanoo:

    ” Niinpä Jeesuksen opetus, jonka mukaan himoitseva katse naiseen on aviorikos, ei Augustinuksen mukaan tarkoittanut fyysistä virittäytymistä vaan tähän annettua mielen suostumusta ja siihen liittyvää toimintasuositusta.”

    Kun lukee koko Raamattua koko ajan, niin tämä Jeesuksen opetus kertoo osaltaan siitä, että lankeemus, mikä tarkoittaa uskovaa, tapahtuu ensin sisäisesti. Se on synti Jumalaa vastaan, eli ainoa asia mikä on synti. Teko on synnin hedelmä, joka ei ole enää salainen, sisäinen.

    Ilmoita asiaton kommentti