Viimeinen nillitys on pahempi kuin ensimmäinen

Aiheellisesti monet kyseenalaistivat Espoon piispa Kaisamari Hintikan lausuntoja viime kirkolliskokouksessa 14.8.2020. Hintikan lausumista erikoisin oli homoavioliittoja koskeva huomautus, ettei muunlaiselle kuin homoavioliitoille myönteiselle opetukselle ole sijaa Espoon hiippakunnassa.

Vapaamieliset arvojen tuhoajat?

On tapana kuvata yhteiskunnan ja kirkonkin ilmapiiriä arvokonservatiivien ja arvoliberaalien eli vapaamielisiksi tulkittujen ihmisten, ideoiden ja toimien vastakkainasetteluksi. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta.

Virheellinen se on siksi, että niin kutsuttuun ja vapaamieliseksi tulkittuun arvoliberalismiin kuuluu aivan toisenlainen juonne: arvonihilismi, konservatiivisiksi ajateltujen arvojen muuttaminen ja tuhoaminen.

Piispa Hintikan lauselma on mielenkiintoinen juuri tästä näkökulmasta. Mitä liberaalia ja suvaitsevaista on tuomita muut kuin hänen tavallaan ajatelleet? Ei mitään - kyse ei ole liberalismista ja suvaitsevaisuudesta. Ne ovat vain välineitä ja savuverhoja olla suvaitsemattomia perinteisen kristillisen tradition mukaisesti ajattelevia ihmisiä kohtaan, arvonihilistinen yritys perinteen syrjäyttämiseksi.

Hintikan lausuma, joka ehkä oli enemmän innostuksen, kuin rauhallisen harkinnan innoittama, oli kuin paavin bulla. Oliko "muunlaisen opetuksen" tuomitseminen tarkoitettu vain hänen hiippakuntansa papistolle vai tahtoiko piispa näin myös opastaa Hangosta Mäntsälään ulottuvan hiippakuntansa seurakuntalaisia, kirkon rivijäseniä?

Tälläistä omaantuntoon ja vakaumukseen ulottuvaa valtaa piispalla ei kuitenkaan ole, ei papiston eikä yksittäisten seurakuntalaisten yli. Piispa ei myöskään meidän kirkossamme ole virka-asemansa perusteellakaan uuden ilmestyksen tai erehtymättömien opintulkintojen lähde tai muiden yläpuolella oleva moraaliviisauden apostoli. Mutta apujahan voi löytyä laintulkinnan alalta!

Nyt Päivi Räsänen on, aivan törkeällä tavalla, syytettynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan omasta Raamattuun ja kristilliseen traditioon perustuvasta vakaumuksestaan.

Erityisen ikäväksi asian tekee, että syytettä ajaa 67-vuotias valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Tässä prosessissa Päivi Räsänen on vain korkeaprofiilinen sijaisuhri, kansanedustaja ja entinen ministeri. Syytteen varsinaisena tavoitteena on Raamatun, sen siteeraamisen ja perinteisiin kristinuskontulkintoihin uskovien ihmisten kriminalisointi.

Tavoite ei ole siis yleinen suvaitsevaisuus ja sen lisääminen, vaan kuin kommunismin parhaiden perinteiden mukainen kamppailu kristinuskoa vastaan, ihmisten "tietoisuuden" muuttaminen ja toisinajattelijoiden kriminalisointi.

Täytyy vakavasti kysyä miten kirkon virkamiehet tai Räsäsen maalittanut viime syksyn uskonnon ylioppilaskirjoitusten laatija voivat olla edesauttamassa tällaista suvaitsevaisuutta ja "rakkautta".

Naispappeuden esimerkki

Luterilaisuuden jatkuva hajoaminen - kunnes on jäljellä vain lukemattomia yksilöitä omine uskontoineen - näyttää väistämättömältä. Myös naispappeus jakoi kirkkoa. Ikävältä noin naisena tuntui naispappeuden vastustus. Varsinkin kun oikein minkäänlaista pappeutta ei evankeliumeista löydy ja luterilaisen kirkon pappeus on pitkän historiallisen kehityksen tulos. Silloin, ennen "suvaitsevaisuutta", kenellekään tuskin tuli edes mieleen ryhtyä haastamaan naispappeuden vastustajia oikeuteen tasa-arvoloukkauksista tai uskomuksistaan. Miltä muiden vakaumukset sitten tuntuvatkin, olkoon heillä niihin oikeus kuten meilläkin.

Avioliitto on hieman toisenlaisen kysymys. Se on miehen ja naisen välisenä liittona vuosituhansia vanha länsimainen kreikkalais-roomalais-juutalais-kristillinen instituutio. Kyse ei ole vain kristinuskosta tai Raamatusta, vaan koko kulttuuripiiristä, jossa kristinusko syntyi ja muotoutui. Homoseksuaalisuuden institutionalisoineessa Spartassakin avioliitto oli miehen ja naisen välinen liitto.

Aikojen muuttuessa samasukupuolisten avioliitot on laillistettu. Kristilliseksi määriteltävä avioliitto, jokseenkin vastaansanomattomasti, on kuitenkin miehen ja naisen avioliitto.

Kun näin on, eivätkö seksuaalivähemmistöt voisi soveltaa Paavalin synodin esimerkkiä ja perustaa oman uuskristillisen uskonyhteytensä, omine pappeineen ja kirkollisveroineen, uuden kristinuskontulkinnan uskonyhteisön?

Eikö tämä olisi yleisen suvaitsevaisuuden, uskonnon- ja omantunnonvapauden näkökulmasta reilumpaa ja eettisesti ylevämpää kuin se, että oikeusistuimien kautta yritetään kieltää mielipiteen ja vakaumuksen vapaus perinteisesti uskovilta ja ajattelevilta ihmisiltä?

Se, että ei ole perustettu omia uskonyhteisöjä, johtuu luonnollisesti siitä, että kyse ei oikeasti ole suvaitsevaisuudesta tai uskonnosta, vaan arvonihilismistä, siitä, että jopa oikeuslaitosta hyväksikäyttäen halutaan muuttaa perinteisiä arvoja ja puututaan virkavaltaa apuna käyttäen muiden ihmisten uskonnolliseen vapauteen.

Jokainen uskokoon kuten haluaa. Kun näkemyksiä on paljon, on todennäköisempää, että joku lopulta osuukin oikeaan. Seuraavaksi kirkollista vihkimistä varmaankin haluavat polyamoriset, moniavioiset parit. Heillekin ratkaisu tähän on oma uskonyhteisö ja oma uuskristillinen, polyamorinen uskonto.

33 kommenttia

  • Hannu Vuorinen sanoo:

    Pitäisi uskaltaa myöntää, että yhä harvempi kaipaa moniäänistä kirkkoa. Vain tietyt hallinnon edustajat/ instituution puolustajat kannattavat sitä. Useimmat kirkon jäsenet kaipaavat hengellisesti kaltaistaan kirkkoa, jossa on heidän kanssaan riittävästi samanmielisiä. Nyt eräs jakolinja kirkossa kulkee kaikkien ihmisten oikeuksia korostavan suvaitsevaisuuden ja Kristuksessa meille ilmoitetun Jumalan totuuden välillä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Rämö sanoo:

    Koko asia voidaan nähdä jatkuvana hyökkäyksenä kristillistä avioliittoa kohtaan, mutta samalla myös kristillistä etiikkaa vastaan. Yritetään tehdä epänormaalista normaali, mutta se ei voi tapahtua ellei samalla luovuta Jumalan sanasta. Kun luovutaan yhdestä kohdasta, luovutaan tosiasiassa kaikista kohdista. Sen jälkeen Jumalan sana ei ole enää korkein auktoriteetti, jonka valossa kaikkea opetusta arvioidaan vaan kaikkea tulkitaan järjellisesti, yleisen mielipiteen vaikuttaessa tulkintoihin.

    Mielestäni naispappeuden toteuttaminen aukaisi tämän Pandoran lippaan. Homokysymys tuli perässä avatusta ovesta, eikä sitä saada enää suljettua. Se, että ylipäätään alettiin ajaa naista papiksi, osoitti, että oltiin jo luovuttu kirkon monisatavuotisesta käsityksestä pappeuden suhteen. Argumentit tässä yhteydessä olivat käytännössä tasa-arvossa, joka puolestaan on maailmallinen tapa tarkastella asioita.

    Käytännössä kuitenkin nähdään, että naispappeus ei ole ollut siunaukseksi kirkolle vaan hedelmänä on ollut hajaannus ja jatkuva ”ristiriita” asian suhteen mikä kertoo omaa kieltään tästä kirkon askeleesta ja samalla nähdään, että naispiispat ajavat systemaattisesti samaa sukupuolta olevien liittoa perinteisen avioliiton rinnalle ja varmaan lopulta onnistuvatkin siinä. Siltä ainakin nyt näyttää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Avioliitto perustuu Avioliittolakiin ja siinä puhutaan parisuhteesta.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234

    Kirkolla on vain vihkimisoikeus, mutta avioliitto on kuitenkin lakisääteinen ja se laki ei ole kirkkolaki, vaan maallinen laki. Vihkimisen voi hoitaa muutenkin kuin kirkollisesti.

    Kirkkolla on autonomia, ja oma laki, se on ikäänkuin valtio valtiossa, ja sen sisäiset kiistat eivät ole yleispäteviä, ne ovat kirkon sisäisiä. Kirkkohallinnon aika valtioissa on ollut ohi jo aikapäiviä.

    On paljon ihmisiä jotka uskovat edelleen, että ilman kirkkoa heillä ei ole pelastusta, eikä syntien anteeksisaamista, juuri tämä on ollut manipulointia ja pyrkimystä ihmisten mielen hallintaan. Se on peräti huijausta. Ihmiset kuitenkin mieluummin uskovat huijauksen, kuin myöntävät, että heitä on huijattu. Ja onhan se aina noloa kun on antanut huijata itseään.

    Avioliiton tasa-arvoon perustuva lakisääteisyys, verrattuna kirkolliseen, Paavalilliseen, ohjeistukseen, jossa nainen on miehelle alisteinen ja naisen tulee peittää hiuksensa alamaisuuden merkiksi, jota ei tee edes Päivi Räsänen, eikä tarvitsekkaan, koska se ei ole laissa säädetty. Mutta hänen Jumalansanaan vetoamisensa ontuu, kun hän ei itsekkään noudata sen sääntöjä.

    ”2 § (16.4.1987/411) Puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Heidän tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi.

    Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistumisestaan ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. ”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Parkkila sanoo:

      jatko edelliseeni…… ”Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistumisestaan ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. ”

      Onhan tässä tapahtunut valtavan suuri edistys tähän aikaisempaan: ” Nainen vaietkoon seurakunnassa ja kysyköön kotona mieheltään, jos haluaa jotakin tietää. ” Tai ” Minä en halua, että nainen opettaa. ” Paavali

      Naiset opiskelevat nykyisin ja tietoa voi olla jopa enemmän kuin sillä miehellä, siellä kotona. Ja kouluissa opettajat ovat etupäässä naisia. Oikeudenmukaisuus menee eteenpäin, hitaasti, mutta varmasti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Tarja: ” Oikeudenmukaisuus menee eteenpäin, hitaasti, mutta varmasti.”

      Niinpä. Kehitys kehittyy ja sivistys sivistyy varmasti ja vääjäämättä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Jorma Rämö. Olen pitkälti samaa mieltä. Tosin kannattaa huomata, että myös naispappeuden toteuttamisella oli oma taustansa eikä kyse ollut mistään lähtölaukauksesta kirkon hajaannuksessa. Tärkeä taitekohta ja teologisilta seurauksiltaan kauaskantoinen murros se toki oli. Muistakaamme myös, että kirkon töissä tarvitaan sekä miehiä että naisia; työ- ja tehtäväjako on sitten asia erikseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mikko Nieminen sanoo:

    Tarja-Liisa Luukkanen peräänkuuluttaa kirjoituksessaan ensin aitoa suvaitsevaisuutta erilaisia vakaumuksia kohtaan ja heti perään toivottaa hänen vakaumuksestaan poikkeavat ihmiset tervemenneiksi pois ”hänen kirkostaan”.

    Ei kovin uskottavaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Luukkanen: ”Erityisen ikäväksi asian tekee, että syytettä ajaa 67-vuotias valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.”

    En todellakaan ymmärrä mitä tekemistä Raija Toiviaisen iällä on hänen virkatehtäviensä hoitamisen kanssa ja miten se tekee asian erityisen ikäväksi? Ei kai kyseessä vain ole ikärasistinen kannanotto arvon teologian ja historian tohtori, dosentti sekä oppi- ja aatehistorian tohtori Tarja-Liisa Luukkaselta?

    Minkä ikäinen itse olet?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    On katsottavissa väitöksiin asti miten samansukupuolisen konsensuksen vahvistamisen asia koskettaa kirkkoamme mukaanottaen Lutherin luvanneen parin saavan osan Jumalan siunauksesta kihlautuessaan.

    Kun kirkkomme ei kykene tekemään päätöstä voi olettaa seurakuntalaistemme päätöksenteon olevan helpompaa katsoen kirkon jäsenyyttänsä.

    Näin kirkko luopukoon oikeudestaan vihkiä, ja siunata. Tämä on kirkolle ilmeisen kivuliasta.

    Esittämäni vaihtoehto on vihkioikeuden salliminen ja säilyttäminen niille papeille jotka omantuntonsa ja uskontotuutensa mukaan asiaan voivat yhtyä samansukupuolisen konsensuksen asiassa. Toki He sitten voisivat vihkiä heterosuhteitakin.

    Laiha sopu olisi näin parempi kuin alati paksuuntuva kisma synnin asiassa.

    Voiko synnin asiassa sitten olla skismaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kirkkomme on Rooman vierailluillaan toimittanut sinne myös Yhteysasiakirjaa Ehtoollisen Sakramentista yhden Piispamme tekemänä ilmeisesti toivoen ekumeenista lähentymistä mitä kirkossamme on pitkään harjoitettu. On jopa sanottu vakavissaan asian olevan askeleiden päässä. Miten tämmmöstä voidaan tuoda edes julki.

      Katolisen kirkon rippi hyväksikäyttäjäjille on synnintunto, katumus, ja hyvitykset.

      Miten tälläisen kirkon kanssa voi ajatella konsensusta ekumeniassa jolloin Ehtoollinen tulee yhdeksi hyvityksien kanssa syntien anteeksi saamiseksi. Menettely on törkeää, ja sen luulisi karkottavan meidät kauemmaksi katolisesta varsinkin kun menettely ei poista väärinkäytöksien jatkumista.

      Kun kirkkomme ei halua jatkaa ”Opin parantamisen” tiellä ei sillä ole tulevaisuutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Timo Nokelainen sanoo:

    Kiitos Tarja-Liisa Luukkanen! Olipa hyvä kirjoitus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Leeni Luukko sanoo:

    Jokaisen saatavilla oleva internet ja somemaailma ovat lisänneet omituisia piirteitä yleiseen keskusteluun: Vääristynyttä ja valheellista tietoa dumpataan nettiin, faktoista viis. Saadaan omaan mielipiteeseen perustuvaa kirjoittelua esiin ja perässä seuraa lauma, joka vähät haluakaan tietää noita faktoja.

    Tämä blogi on osoitus tuosta yllämainitusta.

    Otetaan jokunen esimerkki tämän blogin tekstistä: ”Nyt Päivi Räsänen on, aivan törkeällä tavalla, syytettynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan omasta Raamattuun ja kristilliseen traditioon perustuvasta vakaumuksestaan.” ”Syytteen varsinaisena tavoitteena on Raamatun, sen siteeraamisen ja perinteisiin kristinuskon tulkintoihin uskovien ihmisten kriminalisointi.” ”Tavoite ei ole siis yleinen suvaitsevaisuus ja sen lisääminen, vaan kuin kommunismin parhaiden perinteiden mukainen kamppailu kristinuskoa vastaan, ihmisten ”tietoisuuden” muuttaminen ja toisinajattelijoiden kriminalisointi.”

    Mistään noista yllämainituista asioistahan ei ole kyse. Kysehän on oikeuskäsittelyssä siitä, että onko kansanedustaja Päivi Räsänen syyllistynyt viharikoksiin homoutta ja uskontoa käsittelevillä puheillaan ja kirjoituksillaan. Räsäsen vakaumuksesta ei puhettakaan, ei puhetta myöskään muista mainituista (mm. kamppailu kristinuskoa vastaan, toisinajattelijoiden kriminalisointi). Kummallista on, ettei sen paremmin Räsänen, tämän blogin kirjoittaja tai muutkaan samaa mieltä olevat sano vain yksinkertaisesti, että heidän mielestään tasa-arvoinen avioliitto ei ole ok (kannathan ovat tulleet ilmi jo avioliittolain käsittelyssä). Jos Räsänen olisi todennut vain tämän, mitään oikeuskäsittelyä ei olisi tullut.

    Sitten vielä muita otteita blogin tekstistä: ”Avioliitto on hieman toisenlaisen kysymys. Se on miehen ja naisen välisenä liittona vuosituhansia vanha länsimainen kreikkalais-roomalais-juutalais-kristillinen instituutio. ” ”…jopa oikeuslaitosta hyväksikäyttäen halutaan muuttaa perinteisiä arvoja” ”Kyse ei ole vain kristinuskosta tai Raamatusta, vaan koko kulttuuripiiristä, jossa kristinusko syntyi ja muotoutui. Homoseksuaalisuuden institutionalisoineessa Spartassakin avioliitto oli miehen ja naisen välinen liitto.”

    Noihin viittauksiin vuosituhansia vanhasta instituutiosta voi todeta, että itse avioliitto nykyisessä muodossaan on paljon tuoreempaa perua. Jos taas blogisti haluaa säilyttää vanhoja perinteitä, niin kannattaako hän myös orjuutta, sillähän on vuosituhansien perinteet ja Raamatussakin orjuutta pidetään hyväksyttävänä…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä, kuten kirjoititte, ja vasta 1500.aa luvun alkupuolella, olikohan 1544.ä tai 3.e tuli avion siunaus huomattavaksi tekijäksi.

      Luther piti avion asiaa juristeille kuuluvana, Zwingli ja Calvin todistivat yhtä maanläheisesti asiaa työhön liittyvävä.

      Samaa asiaa eri merkityksessä syntyi Ranskan Vallankumuoksen merkeissä 1700.taa luvun lopussa parisuhteisiin. Venäjällä oli muuten 1900.taa luvun alkuun ehkä Euroopan vapain malli ottaa ero epäsopivasta puolisosta mihin muualla yllettiin kovasti myöhemmin.

      Nyt pitää huomata englantilainen tapa katsoa vuosisadoista puhuttaessa eritavalla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Paljonko homosuhteita harrastavia on ikäkausittain ja mistä eri syistä.

      No, tähän ei uskalla laittaa asiaa mitä varsinkaan Suomessa ei ole tutkittu.

      Asiaa on nuorten parissa uskoakseni enemmän kuin oltaisi valmiita myöntämään, ja enemmän tytöillä kuin pojilla. Asiaa on kyllä huomattu Amerikoissa.

      Edellinen ei tarkoita etteikö harrastuneisuus myöhemmin päätyisi heterosuhteeseen. Tosin käy sitten myöhemmin toisinpäin kun lapset on hankittu ja elämä vakiintunut uomiinsa.

      Näin homo ja heterosubstanssien asiasta on köykästä keskustella kenenkään ennenkuin dataa voidaan lukea.

      Siihen voi toki mennä aikaa koska apurahojenkin katsomisessa huomataan eettisesti hyväksyttävät arvot missä kausaalinen kysymyksenasettelu tutkimuksessa jo lähtökohtaisesti voi tuomita hyvänkin suunnitelman.

      Luvattiinhan meille vuosia sitten hyvästä apurahasta tutkimusten julkituloa vanhoista kääröistä, ei ole vain kuulunut. Tarkemmin voisin viitata mutta yksi muistikone teki lakon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Mielestäni on perin kummallista, että teologian ja historian tohtori, dosentti sekä oppi- ja aatehistorian tohtori ei tunne avioliiton historiaa.

      ”Pääosan Euroopan historiaa avioliitto on ollut kahden perheen välinen taloudellinen sopimus, jossa perheiden lapset naitettiin keskenään. Romanttinen rakkaus tai kiintymys ei ollut olennaista.

      Varhaiskristillisenä aikana (30–325 jaa.) avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa. Tosin piispa Ignatius antiokialainen kirjoitti kirjeessään (noin 110 jaa.), että jos avioliitto solmitaan piispan luvalla, se tapahtuu Jumalan mukaan eikä heidän himonsa mukaan.” – Wikipedia

      Avioliitto ei ole edes ev.lut.kirkon sakramentti.

      Arvoisa teologian ja historian tohtori, dosentti sekä oppi- ja aatehistorian tohtori voi lukea lisää avioliittoinstituution historiasta vaikkapa täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Avioliitto

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä, on epätodennäköistä ettei kirjoittaja asiaa tunne.

      Olisikohan tässä kyse jostain muusta esimerkiksi paikan hakemisessa, en tiedä enkä puolesta väitä saati todista.

      Yksi asia on myös Neitsyt Maria asia mistä kirkkomme ei aukene enempää opetuspuolella kuin papeissakaan.

      Neitsyt oli Jeesuksen aikaan naimattoman tytön arvonimi mistä oltiin tietoisia niin suvussa kuin sen ulkopuolella asian katsomiseksi eteenpäin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Näin Uskontunnustuksemme sana ”Syntyi Neitsyt Mariasta” on aivan oikein.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kimmo Wallentinille sen verran että rippi kuului Lutherin sakramentteihin missä Hän muokkasi katolisen kirkon synnintunnon ja katumuksen sisällöksi katumuksen mutta missä Lutherin katumuksen sisältö on Oikeasta Uskosta syntynyt synnintunto.

      No kun edellinen syntyy Oikeasta Uskosta voi kysyä sen alttiutta epäuskonhetkille.

      Monestiko näin kirkossamme voi ja saa tulla hakemaan anteeksiantoa jo kertaalleen päästetyille synneille.

      Määrää ei ilmeisesti ole, joten ei muuta kuin uudestaan yrittämään.

      Syvin ajatushan edellisessä pitäisi ja tulisi olla ettei kirkkomme rippi kunnioita katumuksen ja syyllisyyden ymmärtämistä Ihmisarvoisella tavalla sen edelleen muuttamiseksi Ihmisen käyttäytymisessä eteenpäin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Kimo walletin kirjoittaa; ”Varhaiskristillisenä aikana (30–325 jaa.) avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa.”

      Nyt kimmo ei taida tuntea historiaa. Tässä on selvä puute tai kimmo on väärin informoitu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Paajanen: ”Nyt kimmo ei taida tuntea historiaa.”

      Voitko kumota tuon väitteen pätevillä historiallisilla vasta-argumenteilla?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    P.R. halventaa kristinuskon syvintä sanomaa (Jeesuksen opetusta). Miksi kirkko ei tuomitse häntä harhaoppisena ? Siksi, että kirkossa on paljon muitakin harhaoppeja/harhaoppisia. itse asiassa se koostuu harhaoppisista. Kirkko sinänsä on pelkkä harhaoppi. Valtakunnansyyttäjä on 66 vuotta, elokuussa vietämme juhlaa.

    Ilmoita asiaton kommentti