Vieraanvaraisuudesta, ilosta, naurusta ja Jumalan läsnäolosta

 

 

Katselen iltaisin mielelläni mukanani olevaa pienoiskopiota Rublevin kuuluisasta ikonista Pyhä kolminaisuus. Kreikaksihan tuo ikoni tunnetaan nimellä Filoksenia ( vieraanvaraisuus ). Ikoni kuvaa sitä tilannetta, kun kolme miestä eli Herra itse vierailee Abrahamin luona Mamren tammistossa  (1. Moos. 18:1-15).

Abraham sai pitää kolmea taivaallista viestintuojaa vieraanaan (1. Moos. 18:1-15 ) Kertomus Herrasta ja hänen seurueestaan Abrahamin ja Saaran vieraina on läpikotaisin hyvin itämainen. Sheikin tapaan Abraham on vetäytynyt telttansa suulle suojaan keskipäivän paahteelta. Hän havaitsee kolme tuntematonta miestä seisomassa etäämmällä, itämaiseen tapaan odottamassa, miten heidät otetaan vastaan.

Aabraham juoksi vieraitaan vastaan ja kumarsi maahan saakka. Tässä näkyy jo, että hän tunnisti tulijat korkea-arvoisiksi. Hyvän isännän tapaan hän ehdottaa, miten voisi vieraidensa oloa parhaiten helpottaa. Kun vierailta on saatu hyväksyvä vastaus, kiirehtii toimelias isäntä itse ohjaamaan juhla-aterian valmistamista. Sekä emäntänä toimiva Saara että palvelija työskentelevät taustalla. Abraham itse palvelee vieraitaan.

Aterian jälkeen seuraa keskustelu. Herra kysyy Saaraa ja välittää Aabrahamin kautta tälle viestin. Itämaiseen tapaan vieras ei voinut puhua naisväelle suoraan. Viestin sisältö on sama kuin aikaisemmin Aabrahamille ilmoitettu ( 17:15-17): Pariskunnnalle luvataan poikalapsi Iisak. Saaran reaktio on sama kuin oli ollut Aabrahaminkin, hän naurahti epäuskoisesti. Lapsesta tuli Iisak, nimi viittaa nauruun ( Jitshaq ~ tsahaq= nauraa ).

Kertomuksen pelastushistoriallisen merkityksen ohessa kannattaa kiinnittä huomiota siihen, mitä se kertoo ihmisenä olemisesta Jumalan maailmassa. Abrahamin luonteesta kertoo jotakin se, että tämä vaurastunut sheikki ei löhöillyt jossakin itseensä käpertyneenä. Hän oli hyvin kiinnostunut lähimmäistensä jopa oudolta vaikuttavien kulkijoiden tarpeista. Tämän patriarkan vieraanvaraisuus ei kuitenkaan ole tungettelevaa, hän toimii vasta saatuaan vierailtaan luvan.

Hasidijuutalainen hurskausperinne onkin verrannut tässä Abrahamia ja Lootia. Kummatkin kestitsivät Taivaallisia vieraita, mutta vain Abrahamille se katsottiin vanhurskaudeksi. Miksi ei Lootille? Loot tiesi heti alussa ketä vieraat olivat, mutta Abraham riensi vastaanottamaan tuntemattomia. Usein Herra puhuttelee meitä tuntemattomuudesta käsin.

Tämän patriarkkakertomusten helmi on tulkinnallisesti hyvin rikas. Psykoanalyyttisen teorian kannalta siitä löytyvät elämän peruskysymykset: ravinto, perhe, lastensaanti, toivo ja ystävyys. Joistakin aspekteista saattaisivat modernin narsismin teoreetikotkin kiinnostua. Erityisesti siinä kuitenkin nousee mielestäni esiin lähimäisyys -oman elämän toivon tunnistaminen tuntemattomissa matkalaisissa.

Uuden testamentin ja kristillisen kirkon tulkinta kiteytyy Rublevin ikonissa. Kertomuksessa uskon isä Abraham saa seurustella kolmiyhteisen Jumalan kanssa. Tämä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen ateria on Pyhän ehtoollisen sakramentin varhaisin esikuva. Ikuinen kolmiyhteinen Jumala on tässä mestarillisessa ikonissa taipuneena syvään keskinäiseen vuoropuheluun. Ikonin perspektiivi rakentuu niin, että katsoja ei tunne jäävänsä ulkopuolella, vaan kutsutaan sisään iloon ja vieraanvaraisuuteen.

Pentti Tepsa

1 kommentti

  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Kiitos Pentti Tepsa. Abrahamin kertomuksesta tuli mieleen se miten Saara otti asiakseen järjestää Aabrahamille jälkeläisen, josta järjestelystä syntyi lopulta pajon surua myös Saaralle. Joskus meilläkin saataa olla vähän kiire jouduttaa Jumalan hyviä suunnitelmia ja tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Meidän on usein vaikea odottaa Jumalan aikaa ja tapaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pentti Tepsa

    Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.