Vapautettu Jumalan ylistykseen

Puhjetkaa riemuun, te vuoret,
te metsät ja jokainen metsän puu.

Kuva evankeliointimatkaltamme 22.4.2006 Kamerunista.

Sunnuntai 13.10.2019
18. sunnuntai helluntaista
Kristityn vapaus
1. lukukappale: Jes. 44:21-23

Raamattu on hyvin yhteisöllinen. Jumalan kansaa puhutellaan yksikössä: ”Sinä.” Kyseessä on kokonainen kansakunta.

Kansankirkko

Vanhassa testamentissa puhutaan Jumalan kansasta samoin sanoin kuin valtiollista yhteisöä. Kyseessä on kansankirkko, Jumalan edessä elämme kokonaisena kansana. Niinpä kansaa tarkoittavat sanat Jaakob ja Israel merkitsevät sekä valtiota että kirkkoa, Jumalan kansaa.

Muista, Jaakob, sinä minun palvelijani,
muista, Israel,
että minä olen sinut muovannut,
sinä olet minun palvelijani,
sinä et minulta unohdu, Israel.

Kun uskonpuhdistuksen aikana Luther puhui kahdesta eri esivallasta eli regimentistä, niin hän halusi korostaa, että kummallakin on oma tehtäväkenttänsä. Niitä ei saa sotkea toisiinsa, vaan kumpikin vastaa omista tehtävistään.

Mutta toisin kuin nykyisin kuvitellaan, niin uskonpuhdistajamme ei koskaan puhunut maallisesta esivallasta Jumalasta irrallaan olevana todellisuutena, vaan kyseessä oli aina Jumalan antama tehtävä. Myös maallinen esivalta oli Jumalan palvelija. Jumalaton esivalta oli hänelle kauhistus. Luther myös saattoi kovin sanoin moittia niitä esivaltoja, jotka laiminlöivät velvollisuutensa kristillisinä Jumalan palvelijoina kansansa hyväksi. Jumala on kaiken luonut ja siksi myös koko luomakunta on velvollinen elämään Jumalan tahdon mukaan.

Syntien anteeksiantamus

Nykyaikana on tapana erottaa yksityinen ja yhteisöllinen vastuu. Lähtökohtana on sellainen ajatus, missä yksityisen ihmisen oikeuksista puhutaan irrallaan yhteisöllisistä oikeuksista. Tämä on auttanut näkemään ihmisten tarpeita nykymaailmassa niin että jokainen otetaan huomioon. Samalla on kuitenkin valitettavan usein kadotettu ihmisten yhteenkuuluvuus ja se että tarvitsemme toinen toistamme. Moni ihminen kokee suunnatonta yksinäisyyttä.

Toinen ongelma on siinä, että asioiden mentyä pieleen syytä etsitään toisista, mutta omaa osuutta ja omaa vastuuta yritetään väistää.

Lukukappaleessamme Jumalan synninpäästö annetaan koko kansalle. Yksityiset ihmiset tulavat osallisiksi tästä samasta synninpäästöstä. Näin yhteinen ja yksityinen hätä ja ahdistus, vääryys ja synti, kaikki mikä estää yhteistä elämää Jumalan kansana pyyhitään pois ei vain pienenä osaratkaisuna, vaan kokonaisen kansan parantavana tapahtumana. Koko kansalle annetaan parannus eli siis Jumalan itsensä antama syntien anteeksiantamaus.

Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven,
sinun syntisi kuin pilviverhon.
Palaa minun luokseni,
minä olen lunastanut sinut vapaaksi.

Tämä Jumalan antama syntien anteeksiantamus merkitsee meillä vapautusta.

Jeesus Vapahtajamme

Jumalan suuri anteeksiantamus on tullut koko ihmiskunnalle Vapahtajassamme Jeesuksessa. Todellinen vapaus on siellä, missä synnit on anteeksi annettu ja saamme vapaalla omallatunnolla elää Jumalan lapsina uskossa ja toivossa.

Jeesuksen täytetty sovintotyö Golgatan ristillä on meidän vapautuksemme perusta. Hän on meidät vapauttanut synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Tämä Kristuksen työ on tuotu meidänkin luoksemme, täytenä lahjana meille luovutettu. Pyhässä kasteessa meidät on siirretty Saatanan kahleista Jumalan lapsen vapauteen.

Kun tätä Vapahtajamme armasta lahjaa ajattelemme, niin kiitollisuus täyttää mielemme. Jumala on hyvä ja hän on meidät vapauttanut ja hänelle me saamme elää koko elämämme.

Riemuitkaa, taivaat, sillä Herra on tämän tehnyt,
iloitkaa, maan syvyydet,
puhjetkaa riemuun, te vuoret,
te metsät ja jokainen metsän puu:
Herra on lunastanut Jaakobin!
Hän on pelastanut Israelin,
hän on osoittanut kirkkautensa.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Matias Roto:””Lukukappaleessamme Jumalan synninpäästö annetaan koko kansalle.””

    Mitä tämä tarkoittaa, kuinka toimii suomessa eli kun vain osa on kastettuja, saako muut sitten siinä ”siivellä” anteeksi?

    Entäpä:””Hän on meidät vapauttanut synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta.””(Matias Roto)

    Kenen tahtoa sitten toteuttaa ne jotka tappavat, raiskaavat ym…, kun kerran ovat vapaita perkeleen vallasta? Saavatko nämä myös anteeksi koko kansan mukana?

    • Ari

      Synninpäästö julistetaan koko kansalle. Tämän perusteena on se, että Jeesus on lunastanut koko maailman. Tämän hän on tehnyt kertakaikkisesti kaikkien hyväksi ilman pienintäkään erotusta.

      Apostoleita seuraten kirkko opettaa, että Kristus on kuollut poikkeuksetta kaikkien ihmisten puolesta:

      ”Ei ole olemassa yhtäkään ihmistä, ei
      ole ollut eikä tule olemaan yhtäkään, jonka puolesta hän ei olisi kärsinyt”, kuten sanoo Quiercyn konsiili, vuodelta v. 853, päätöslauselmassaan De libero arbitrio hominis et de predestinatione, canon 4.

      Mikään noista mainitsemistasi muka esteistä ei suinkaan estä tätä ehdotonta armon avaruutta, vaan päin vastoin, juuri siksi että noita ongelmia esiintyy keskuudessamme, meidän on sitä voimallisemme julistettava Jeesuksen Vapahtajan työtä syntien anteeksiantamuksesta, jotta tämä vapauttava sana voisi vaikuttaa ja elää voimallisesti ongelmien poistamiseksi.

      Valitettavasti sekotat lain ja evankeliumin. Puhut synnin vangin teoista ikään kuin nämä olisivat synnistä vapautetun tekoja. Puhut yhteisön yhteistä elämää loukkaavista ja häiritsevistä teoista ikään kuin nämä olisivat yhteisön tarjoamia myönteisiä luontaisetuja, ”siivellä elämistä”. Pahojen tekojen pahuus on juuri siinä, että ne loukkaavat yhteistä elämää, turmelevat ympärillämme olevaa luontoa tai aiheuttavat vahinkoa tekijälle itselleen.

      Mutta juuri sitä varten että noista elämää loukkaavista pahoista voimista pääsisimme, tarvitsemme elämän uudistusta. Tarvitsemme anteeksiantoa ja uuden alämän voimaa Jumalan rakkauden lahjana. Mikään vähempi ei riitä todelliseen yhteisen elämämme lääkitsemiseen.

      On siis erotettava laki ja evankeliumi. Laki julistaa, että jokainen ihminen on synnin alla ja tarvitsee anteeksiantamus. Evankeliumi julistaa syntein anteeksiantoa ja näin vapauttaa ihmisen tuomion ja rangaistuksen alta.

    • Matias Roto entäpä jos asuukin ”kansassa” jossa on esim muslimi hallinto ja kuuluu pieneen vähemmistöön ns ”kristittynä”, saako silloin synnit anteeksi, entäpä muu osa kansaa eli muslimit?

      Tulee vaan mieleen kuinka tämä ”kollektiivinen” syntien anteeksi anto kirkastaa Jumalaa? Siis esim täällä suomessa kun synti entistä enemmän rehottaa? Kenen voimaa tällainen kirkastaa?

    • Ari

      Toteamme että islam ei tunnusta Jeesusta Jumalaksi. Näin ollen pelastussanoma ei ole tullut täydelliseksi heidän keskuudessaan.

      Toiseksi voimme todeta sen, että myös muslimivaltioissa on kristillisiä kirkkoja, jotka pitäytyvät Jeesuksen seuraajina. Kun kristityt ovat vähemmistönä, niin eivät he suinkaan jää koloihinsa ja lokeroihinsa yksikseen, vaan jopa suhteellisesti ottaen pitävät keskinäistä yhteyttä jopa enemmän kuin meidän kotomaassamme, missä kaikki on itsestään selvää. Tässä heidän pitämässään yhteisöllisyydessä on esimakua siitä, mitä evankeliumin olemuksessa on hyvin voimakkaasti esillä: Ihmisten yhteisöllisyys ja yhdessä eläminen toinen toistensa kanssa. Yhteenkuuluvuuden tunne on jopa vahvempi kuin meillä. Silloin kun olosuhteet sen sallivat, niin tämä yhteisöllisyys laajenee koko kansaa koskevaksi.

      Lähetyskäskyn tavoite on koko kansan tavoittaminen, ei vain joidenkin yksilöiden, vaan kaikkien ihmisten voittaminen parannuksen yhteyteen.

      Vaslitettavasti edelleen sekotat lain ja evankeliumin. Näin ollen myös sen lain saarnaan kuuluvan kehtotuksen, että kansan on kansana tehtävä parannus ja käännyttävä Jumalan puoleen, sinä sijoitat ikäänkuin evankeliumin paikalle, kun puhut kansan ansioista sen sijaan että puhuisit Hengen hedelmistä. Kristus on miedän Vapahtajamme ja siksi koko kansa tarvitsee Kristusta. Mutta koska pelastus kuuluu koko kansalle, niin juuri siksi meidän on julistettava evankeliumia koko kansalle, jotta kaikki ja kaikkialla voisivat tehdä parannuksen. Ketään ei saa jättää sivuun eikä ketään syrjäyttää, vaan jos mahdollista, juuri syrjään jääneille ja yhteisöstä kadonneille on aivan erityisesti tuotava esiin Kristuksen rakkauden kutsu, että nämäkin voisivat tulla toisten mukaan ja jaksaisivat elää yhdessä toisten mukana.

    • Matias Roto, siis kuinka sekoittaisin ”lain ja evankeliumin”?

      Miä Paavali sitten tekee kun lausuu seuraavasti:

      16 Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
      17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
      18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.
      19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
      20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
      21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
      22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
      23 Sellaista vastaan ei ole laki.(Gal.5)

      1. Kor. 5:11
      Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.

      Siis kuinka koko ”kansan” anteeksianto suhteutuu Paavalin sanoihin, vai onko hänkin sekottanut lain ja evankeliumin?

    • Ari

      Pelastus ei ole ihmisen työ. Vain Jumalan armo riittää pelastuksen saamiseen. Jumala lukee uskon vanhurskaudeksi, ei ihmisen omaa ansiokasta elämää.

      Sen sijaan sopimaton käytös, josta Paavali puhuu, kuvaa sellaista tilannetta, missä Jumalan hyvyys ja rakkaus ei vielä ole päässyt vaikuttamaan sitä elämän uudistusta, mikä kuuluu Jumalan lapselle.

      Joten Paavali ei todellakaan sekota lakia ja evankeliumia, vaan hän sanoo, että sille, joka ei töitä tee, vaan uskoon Kristukseen, sille Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi.

      Hyvä ja kuuliainen elämä siis eivät ole pelastuksen edellytys, vaan lahjaksi saadun uskon seuraus, uskon hedelmää.

      Jumalan suurta hyvyyttä sitten on että tämä vanhurskauttava usko ei rajoitu vain joihinkin yksilöihin, vaan se tarjotaan avoimesti ja ilman ehtoja jokaiselle: Kaikille jotka uskossa tähän armoon turvautuvat, on armo avara, avoin, niin että portit ovat selko selällään auki.

    • Jotta tulisi selväksi, että apostoli Paavali ei suinkaan sekoita lakia ja evankeliumia, otan tähän pari jaetta hänen tuotannostaan.

      Roomalaiskirje:

      10:4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.

      Galatalaiskirje:

      2:21 En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.

      Näissä näkyy Paavalin kanta erittäin selvästi.

    • Matias Roto minulle Paavalin sanoma kuinka kohdella niintä joita ITSE pitää ”veljinä” eli uskovina on selvä eli kun Paavali selkeästi sanoittaa:

      1. Kor. 5:11
      Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.

      18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.
      19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
      20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
      21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.(Gal5)

      Siis tuo perustuu Jeesuksen Sanoihin pieni hapatus hapattaa koko taikinan eli sellainen käytös joka on vastoin Jumalan käskyjä vie pelastuksen.

      Siis kun ajattelen omalle kohdalle tuon niin kuinka sekoitan lain ja evankeliumin?

    • Ari

      Suosittelen että luet alla olevasta osoitteesta kohdat

      1. Synti

      2. Laki

      3. Parannus, alkuosan

      ja

      4. Evankeliumi

      Näistä kohdista pitäisi selvitä että lain tehtävänä on ajaa ihminen vastaanottamaan Kristuksen armahdus. Laki ei itsessään anna pelastavaa vanhurskautta, vaan ainoastaan paljastaa sen puutteen jokaisen ihmisen elämässä.

      Vasta Kristuksen anteeksiantamus antaa todellisen parannuksen. Evankeliumi on Jeesuksen pelastustyön esiin tulo.

      https://tunnustuskirjat.fi/s/kolmas.html

    • Matias Roto ei varmaankaan huomaa kuinka yrität todistaa taaskin aivan muilla kuin Raamatun teksteillä, siis mitä on tunnustuskirjat, minulle ne eivät todista mitään, ne ovat ihmisten kirjoituksia, ei Pyhän hengen kautta saatuja, joten jätän ne huomioitta.

      Aiemmin kirjoitit oikein että Kristus on lain loppu, nyt sitten annat kuitenkin laille vielä tehtävän, siis onko laki vielä voimassa vai ei?

      Julistiko Jeesus lakia, ei varmasti, sen todistaa Hänen omat Sanansa.

      Siis ei pakanoille ole lakia, vaan se on juutalaisille ja sen aika on loppu.

    • Ari

      Tunnustuskirjat ovat Raamatun opetusta. Mikäli haluat ihan oikeasti ymmärtää mitä Raamattu sanoo, niin sinun pitää asettua etiopialaisen hovimiehen asemaan ja tunnustaa ettei kukaan voi ymmärtää ilman hyvää opetusta. Ilman opetusta käyttää koko elämänsä ajan sellaisen oppimiseen, mistä muiden opetusta kuuntelevat ovat aloittaneet opiskelunsa.

      Jumalan sana on lakia ja evankeliumia. Molemmat pysyvät voimassa ja molemmilla on oma tehtävänsä.

      Jeesus itse sanoo, että taivas ja maa katoavat ennen kuin laista häviää ainoakaan kirjain.

      Toisaalta hän sanoo uskosta, ettemme me ole valinneet häntä, vaan hän on valinnut meidät – elikä siis – meillä ei ole mitään omaa osuuttamme vanhurskauttavasta armon osallisuudesta, vaan kaikki on Jumalan lahjaa.

      Mielestäni sinun puheenvuoroissasi tulee esille sellainen lain ja evankeliumin sekoittaminen, että vaatiessasi aivan tietynlaisia elämäntapoja panet nuo elämäntavat pelastuksen ehdoksi eli siis panet lain noudattamisen osaksi uskon toteutumista. Näin usko -käsitteesi muodostuu teko-opiksi eli siis usko on muuttunut päälaelleen: Jumalan armon ansiottoman omalle kohdalleen luovutetuksi tulemisesta omien kokemusten ja toimintojen ja suoritusten nimikkeeksi eli siis usko ja teot sekottuvat. Paavalilla kuitenkin usko ja teot ovat toinen toisensa vastakohtia: Kun pelastus on uskosta, niin se ei ole teoista.

  2. Matias Roto, siis tuot esille että MINUN pitäisi lukea tunnustuskirjoja jotta oppisin, entäpä kun sieltä nöusee väkivaltaa, tuomitsemista ja pakottamista, nämä eivät ole evankeliumin mukaisia ja rakkauden vaikuttavia niin miksi minä lukisit ja ottaisin sieltä mitään?

    Miksi näiden tunnustuskirjojen kirjoittajat olivat rakkaudettomia toisin uskovia kohtaan, eihän missään kohden Jeesus anna siihen lupaa vaan käskee rakastamaan kaikkia jopa vihollisiakin?

    • Ari

      Tunnustuskirjat ottavat elämän todellisuuden sellaisena kuin se on . Niinpä tuohon aikaan käydyissä sodissa esimerkiksi ainoastaan talonpoikaiskapinassa kuoli noin
      100 000 – 200 000 ihmistä.
      Tämän liikkeen keskuudessa keksittiin sellainen tapa protestoida esivaltaa vastaan, että muutamat jättivät protestin vuoksi lapsensa kastamatta.

      Tämä puolestaan herätti vastareaktion useammalla taholla. Yksi niistä oli se että Zürichissä säädettiin laki joka antoi kovat rangaistukset niille, jotka jättivät lapsensa heitteille eli ilman kastetta. Tämä tapahtui tammikuussa 1525. Tämän jälkeen joku keksi vielä groteskimman protestin ja ottivat uudelleen kasteen vaikka olivat jo lapsena kastettuja. Tälle uudelle käytännölle, jota ei ollut esiintynyt koskaan aikaisemmin koko kirkon historiassa piti keksiä edes jonkinlaisia selityksiä. Näitä alkoi laatimaan aikaisemmin liiallisen juutalaisvihan lietsomisen takia virastaan potkittu Hubmeier. Näitä hän kirjoitti vuosina 1525-27. . Hän oli myös pyrkinyt tuon kapinan johtoon muttei onnistunut. Hänet tuomittiin kuolemaan 1528.

      Näin tämä uusi keksintö syntyi vastalauseena yhteiskunnan herroja vastaan. Teologoiset selitykset keksittiin sitten vasta jälkeenpäin.

      Joten noissa oloissa missä myös Ranskan kuningas ja Saksan keisari olivat sodassa keskenään ja siihen sotkeutui myös Turkki, niin kuvitella sellaista tilannetta, että joku olisi jättänyt oman asepalveluksensa tekemättä olisi ollut oman väestön itsemurhaa.

      Muista että Kesarean ensimmäinen piispa alkukirkossa oli Ap.t. 10 mainittu Kornelius. Hän sai toimeentulonsa ammattisotilaana, mutta evankeliumin asialla hän julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta.

      Tunnustuskirjat viittaavat kuningas Daavidiin, kun ne puolustavat yhteiskunnan oikeutta puolustautua vihollisen hyökkäystä vastaan.

    • Matias Roto missä on tuo selityksesi humbmeirin osallisuudesta kapinaan?

      Entä mitä tarkoittaa Jeesuksen Sanat:

      Matt. 26:52
      Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.

      Siis voiko uskoa puolustaa miekalla olipa syy mikä tahansa?

      Voiko uudestisyntynyt hengen johtama uskova tehdä mitään väkivaltaa kenellekkään missään tapauksessa?

      Minulle nämä ovat selkeitä, en voi kenellekkään tehdä väkivaltaa missään tapauksessa kenenkään käskemänä, eikä Jumala käske missään kohdin väkivaltaan eikä myöskään anna siihen lupaa, jos olet erimieltä niin näytä evankeliumista.

    • Ari

      1) Hubmeierin elämän vaiheista on selkeää historian tekstiä. Myös se miten hän Augsburgin valtiopäivillä 1518 menetti virkansa Ingolstadtin yliopiston vararehtorin virasta liian rajujen juutalaisvainojen järjestämisen vuoksi.

      2) Jeesuksen sanat miekan tuppeen panemisesta sanottiin tilanteessa, missä seurauksena olisi ollut vain mieletöntä verenvuodatusta ilman, että aidon puolustamisen oikeutus eli väkivaltaisen hyökkäyksen torjuminen olisi onnistunut. Eli tuossa tilanteessa miekan käyttö olisi vain lisännyt kokonaisväkivaltaa eikä suinkaan toteuttanut puolustuksen tarkoitusta, kokonaisväkivallan pienentämistä.

      Jeesuksen opetuksen tavoitteena on kokonaisväkivallan minimointi.

      3) Sen sijaan on tilanteita, missä järkevä tiukkuus pienentää väkivaltaa . Mieletön väkivaltaisuus kukistetaan tarvittaissa jopa väkivallalla, jos vähempi ei auta.

      Otetaanpa esimerkiksi talvisota. Suomi koki raskaita menetyksiä tuon sodan aikana. Mutta verrataanpa maamme tilannetta Viron tilanteeseen. Viron oli mielettömän väkivallan edessä pakko antautua ehdoitta jo ennen kuin oli mahdollista puolustautua. Tuloksena oli prosentuaalisesti paljon suuremmat menetykset seuraavien vuosien aikana. Sekä Neuvostoliiton että Saksan joukot pakottivat virolaisia miehiä joukkoihinsa. Siperiaan kuljetettiin valtava määrä ihmisiä oloihin, joissa monet kuolivat ennen aikojaan. Muutoinkin menetykset olivat suhteellisesti ottaen paljon suuremmat kuin meidän maamme, joka pani vastaan asevoimin. Kokonaisväkivalta oli suhteessa suurempi kuin Suomella.

      Kaikkien oikeutetun sodan kriteerien mukaan Suomen talvisota oli oikeutettu puolustussota, joka 1) oli puolustussota, 2) seurauksena oli vähemmän väkivaltaa kuin kuin puolustuksesta luopumisessa ja 3) se saavutti tavoitteensa: Suomi pysyi itsenäisenä.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25