Vanhatestamentti

Joku jossakin oli tehnyt kysymyksen: Mitä varten se Vanhatestamentti on? Rupesin oikein miettimään ja kirjoitin ihan paperille jotain ja hämmästyin niin tärkeä ja ratkaisevan tärkeä on Vanhatestamentti kaikelle mitä uskonelämäksi kutsutaan.

Meinasin kommentoida vähän Pöyhösen blokia, mutta maltoin mieleni, koska haluan siihen jatkoa. Kun tuossa paria juttua kommentoin, niin ei sitten kelleen enää tullut asiaa. Pöyhösen pohdinnalle toivon siunattua jatkoa.

Jos siis hylkäämme tarpeettomana koko vanhan puolen, meille tapahtuu seuraavaa: Hylkäämme Luomistyön ja syntiinlankeemuksen ja ensimmäisen lupauksen pelastuksesta. Sekä Golgatan merkityksen.

Menetämme edellisen myötä pelastuksen perustan. Menetämme Aabrahamin siunauksen. Mitätöimme Israelin kansan ikiaikaiset siteet omaan maahansa.

Mitä voimme päätellä näistä? Voimme päätellä sen, että lihallisuutemme mielellään yhtyy siihen virteen, että Raamattu on ihmisten kirjoittama ja siten ihminen voi sitä vähän korjailla, ettei kenellekkään tule paha mieli. Jeesuksesta tulee vain omituisesti käyttäytyvä poikkeushenkilö, joka sitten raivattiin pois, kun kävi kiusalliseksi vallanpitäjille. Kuitenkin Hänestä’ rakennettiin myytti, joka antaa menestystä, terveyttä ja varallisuuttakin joillekkin jonka käteen on kasvanut kolehtihaavi.

Vanhantestamentin hylkääminen sopii hyvin kaikille niille, jota eivät etsimälläkään löydä oikeuksia Luvattuun maahan Israelin kansalle.

Mitä me siis kaikenkaikkiaan palvelemme omassa elämässämme. Meidän pitäisi poistua Jumalan alueelta ja palata ihmisen alueelle. Miten tämä päättyy, vai päättyykö, miten tämä kaikki kääritään kasaan, se on Herramme suvereeni alue. Jos joku on saanut sydämelleen tutkia lopunajan asioita, se ei pitäisi olla jokamiehen harrastus. Tärkeämpää on lukea kymmentä käskyä ja siitä seuraavaa rakkauden kaksoiskäskyä.

 

    • Siteerasin apostoli Johannesta.

      ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1:14)

      Mutta kyllä Mooseskin oli yksi Kristuksen esikuvista VT:ssa. Totesihan hän jäähyväispuheessaan juutalaisille; ”sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa.” 5. Moos. 18:5

      Jeesus oli ”se profeetta”, mistä Mooses puhui.

    • Yhteisöni on Agape-koti ry. Olemme vähän muukalaisia meitä on noin 20 henkeä, vaikutuspiirissä vähän enemmän.Olemme kokoontuneet kodeissa ja Turun Kristillisellä Raittiusseuralla. Nyt corona aikana minä olen joka torstai pitänyt live-lähetyksen. Vaikka meidän porukka on niin pieni meillä on yhteistyötä muiden pienten ryhmien kanssa. Kevätsateenkoti ja joitain Kotiseurakunta porukoita on niissä yhteyspäivissä. Minä olen pastorina siinä ja minun poikani on toinen. Meillä on kotisivut ja fb.on myös sivut ja siellä on niitä live-lähetyksiä nähtävänä. Me nautimme ehtoollisen viikkojuhlan yhteydessä yksinkertaisin menoin, kun Raamatusta emme ole löytäneet tarkkoja ohjeita. Meillä on väkeä kaikenlaisista taustoista ja kaikkia uudestisyntyneitä pidämme veljinä ja sisarina. Meillä on siis yhdistys ja sen jäseniä on juuri sen verran, että viralliset kokoukset voidaan pitää. Yhdistys on lähinnä siksi, että on helpompi käsitellä rahaa. Nyt tällä hetkellä meillä toimii torstai-iltaisin rukousryhmä ja kun tilanne vapautuu sunnuntaisin pidämme viikkojuhlan.- Paikka tullee olemaan Raittiusseuran paikka Rauhankatu 12b, Turku. Ensin täytyy hoitaa sopimukset kuntoon.

    • Kiitos tiedoista. Fbssa en ole, mutta kotisivuja voin katsoa. Onko sinulla tietoa, onko tämäntyyppisiä yhteisöjä paljonkin Suomessa?

      Vielä muutama kysymys. Oletteko määritelleet oppiperustanne? Onko se lähinnä luterilainen? Onko jäsenistö lähinnä ikäihmisiä vai kaiken ikäisiä? Millä perusteilla ihmisiä liittyy yhteisöönne, tyytymättömyys kirkkoon? Mihin siellä?

  1. Tuo oppiperusta on hankala juttu. Olen juuriltani Esikoislestadiolainen ja sieltä irtaantunut jo viime vuosisadan puolella. Koin, ettei minun uskonelämäni toteutunut ilman lähes jatkuvaa ristiriitaa ja siksi katsoin paremmaksi lähteä. Olin mielestäni saanut kutsun Jumalan valtakunnan työhön, mutta se ei toteutunut Lestadiolaisuudessa eikä kirkossa. Itsenäinen toimeliaisuus ei sovi kirkon toimintaan, koska kaikessa pitää olla virkamies mukana ja tunteja tulee liikaa. Luottamusta siis maallikkoihin ei juurikaan ole. Kirkolle ovat vapaat suunnat vieraita ja jos muutan toiseen leiriin niin kaulus kiristää edelleen, mutta vain vastus on toinen. En siis löytänyt yhtään organisaatiota, joka olisi vastannut minun kuvaani Jumalan valtakunnasta. Kun vielä esimerkiksi kirkon järjestys on ihmisten virittämiä eivätkä läheskään kaikki saa tukea Raamatusta, en siis löytänyt rauhaa. Meillä ei ole mitään liittymisrituaalia porukka on avoin voi tulla ja voi mennä. Jokaisesta tulijasta iloitaan ja menijä siunataan matkalle. Tämä kuulostaa epämääräiseltä ja ehkä se sitä onkin, mutta en pysty löytämään tarkempaa sääntömäärää Raamatusta. Jumalan sana on jalkaimme lamppu. Me pidämme sanaa esillä ja toivomme sen kasvattavaan voimaan jokaisen kuulijan kohdalla. Meillä on siis hallitus arkiasioita varten ja muutama henkilö, jotka keskustelemme uskoon liittyvistä asioista. Ihmiset tulevat näkevät ja kuulevat. Joku käy kerran ja joku jää mukaan. Minua on ärsyttänyt ne savukoneet alttareilla ja hyppivät rokkaajat papin puvussa ehtoollisen yhteydessä. Minun mielestäni pyhyyttä on loukattu. Kimmokkeen erkaantumiseen sain oikeastaan siitä, kun aloimme viettää maallikkoehtoollista ja se osoittautui niin suureksi rikokseksi, ettei sellaista voi sallia. Kuitenkin näinä vaikeina aikoina pitäisi kaikki sanan lohdutus olla mahdollista pelkääville sieluille, siksi ehtoollisten rajoittamista pidän vääränä ratkaisuna ja tulee ihmismielöen suuruudesta.

    • Kiitos- Kävin sivuillanne jo katsomassa. Saarnoja en ehtinyt kuunnella vielä. Ajattelen ehtoollisesta yhtä vapaamielisesti. Minusta se on nykyisellään kirkon hengellistä vallankäyttöä. Olisi minulla siitä blogikin, mutta enpä viitsi julkaista. On kiistelyä tarpeeksi, ja syvällinen keskustelu hyvässä hengessä ei täällä oikein toteudu.

      Osallistun pääasiassa erään paikallisen krist.yhdistyksen toimintaan. On monenlaisia toimintamuotoja, ja porukka samansuuruinen kuin teillä. Periaatteessa yhdistys on kirkkokuntiin sitoutumaton, mutta käytännössä osallistujat ovat luterilaisen kirkon jäseniä ja sen tunnustuksen omakseen kokevia. Mutta emme ole muodollisesti sidoksissa kirkkoon. Raamattupiirissämme on mahdollisuuksia syvälliseen keskusteluun hyvässä hengessä. Maallikkokirkkoja on kokeiltu, kristillisiä elokuvailtoja, taidenäyttelyjä tiekirkon yhteydessä. Meillä on siis oma pieni kaunis ja hiljattain täysin remontoitu kirkkokin.

  2. Harri Ahdesmäki

    “sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa.” 5. Moos. 18:5 ” Jeesus oli “se profeetta”, mistä Mooses puhui.”

    5 Moo. 34:10-12

    ”Mutta Israelissa ei noussut enää yhtäkään sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Jumala seurussteli kasvoista kasvoihin. Ei ketään, joka olisi tehnyt sellaisia tunnustekoja ja ihmeitä, kuin hän Jumalan lähettämänä teki Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoillensa ja koko hänen maallensa.

    Ei ketään, jolla olisi ollut niin väkevä käsi ja joka olisi tehnyt niin suuriaa ja peljättävviä tekojaa, kuin hän teki koko Israelin silmien edessä. ”

    Jos Jeesus olisi pystynyt vapauttamaan ja pelastamaan kansan Rooman vallan alta, kuten Mooses Egyptin orjuudesta, tilanne voisi olla toinen, mutta hän epäonnistui, eikä siten ole juurikaan mitään.

    • Jos Jeesus olisi ajanut Roomalaiset pois, se olisi ollut ajallista hyvää. Kun Hän teki tyhjäksi perkeleen teot, siitä vuotaa iankaikkista hyvää. Ei Hän tullut soturiksi, se oli ihmisten toive, joka ei toteutunut.

    • Tarja, ”Jos Jeesus olisi pystynyt vapauttamaan ja pelastamaan kansan Rooman vallan alta, kuten Mooses Egyptin orjuudesta, tilanne voisi olla toinen, mutta hän epäonnistui, eikä siten ole juurikaan mitään.”
      Jeesus ei epäonnistunut missään vapautusyrityksessä Rooman vallan alta , koska hänen missionsa koski Jumaln valtakuntaa eikä maanpällistä kuningaskuntaa. Hänen mukanaan Jumalan valtakunta tuli meitä lähelle, kunhan teemme parannuksen, vrt. Matt 4:17.

    • Siinä voi olla ensin joku johdantosana tai lyhyt rukous, sitten luetaan 1. Kor 11. Paavalin kirjaamat asetussanat. Sen aikana toinen toimittajista ristinmerkillä siunaa katetun pöydän. Isämeidän rukous ja sitten seurakuntalaiset tulevat jonossa ja jokaiselle sanotaan sanat: Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis sinun puolestasi murrettu, Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen veri sinun puolestasi vuodatettu. Joskus jos on vähän väkeä me voimme mennä rinkiin ja jokaiselle annetaan käteen leipä ja pikari, käytämme useasti rypäle tai karpalomehua. Tilaisuutta johtava henkilö sanoo Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis meidän edestämme murrettu, silloin jokain yhtä aikaa laittaa leivän suuhunsa samoin sanotaan, Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen veri meidän puolestamme vuodatettu ja nautime maljan. Lopuksi johdattaja sanoo niitä siunaussanoja ja ikäänkuin lähettää osallistuneet arkielämään.

Lahtinen Lauri
Lahtinen Laurihttps://laurileevi.wordpress.com/,%20Lauri%20Leevi%20Mikael%20Lahtinen%20youtube.com
Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, Kun corona esti kokoontumisen...Olen jatkanut torstai juttuja otsikolla. Torstaihartaus.