Martti Pentti, millä olen lukenut artiklan sisään sellaista, mitä siinä ei ole?

Joona. Hyvä että tulee keskustelua ja kriittistäkin keskustelua. Pidän sitä positiivisena ilmiönä, kunhan pyritään pysymään asiassa. Jatketaan siis keskustelua ja pureudutaan kysymykseen, toista leimaamatta ja vääristelemättä.

”Kyllä kyseessä on valhe sillä raamattu puhuu ainoastaan homoseksuaaleista teoista, ei itse homoseksuaalisuudesta.”

Minulla tosiaan oli johonkin kohtaan lipsahtanut että ”homoseksuaalisuus on synti”, pahoittelen virhettä. Menemättä sen tarkemmin käsitteen sisältöön ja sen mahdollisesti johdonmukaisiin seurauksiin, olen kyllä pyrkinyt puhumaan homoseksuaalisten tekojen synnillisyydestä. Niin tässäkin keskustelussa: ”Kirjoitukseni ei puutu millään tavalla esimerkiksi siihen saako homoseksuaali olla homoseksuaali. Kysymys on siitä, saako kirkko olla siunaamatta homosuhteita.” ”Kyse on siitä, saako uskonnollisilla yhdyskunnilla olla oikeus perinteiseen ihmiskäsitykseen ja siitä johdettuun avioliitto- sekä perhemalliin ja seksuaalietiikkaan. Tämän mukaisesti uskontoon kuuluu käsitys että toisenlainen toiminta on synnillistä.”

Täsmennän siis, että en tarkoittanut sanoa ihmisen kokemusta itsestään synniksi, niin että esimerkiksi kokemus homoseksuaalisuudesta olisi synti, vaan että samaa sukupuolta olevien seksi on syntiä. Raamatun mukaan.

”Kuka me? Käsittääkseni sinulla ei ole mitään auktoriteettia päättää meidän muiden puolesta mikä kuuluu tai ei kuulu kristinuskoon?”

Blogista käy ilmi keitä tarkoitetaan eli kyse on perinteistä kristillistä tulkintaa edustavien oikeudesta vakaumukseensa: ”Perinteistä kristillistä seksuaalietiikkaa edustavien uskonnollista vapautta, sananvapautta sekä ihmisoikeuksia poljetaan Suomessa.”

Kristillisyydelle on aina perusteet, eli jos jotakin pidetään kristittynä tai kristillisenä, sille tulee olla johdonmukainen perustelu. Perinteinen kristillinen ihmiskäsitys ja siitä johdettu avioliitto- ja perhemalli sekä seksuaalietiikka ovat johdonmukaisesti perusteltavissa.

”Raamattua voi tulkita monella tavalla, sinun tai teidän tulkintanne ei ole automaattisesti se oikea. Ja mitä Räsäseen tulee niin oletko lukenut hänen pamflettinsa mieheksi ja naiseksi.”

En ole lukenut kyseistä pamflettia. Viittauksella Räsäseen en tarkoittanut kaikkea mitä Räsänen on sanonut, viittaan tässä yhteydessä olennaiseen asiaan eli homoseksin synnillisyyteen, mitä Räsänen perusteli Roomalaiskirjeellä.

Jos luet mitä blogissa oikeasti sanon, niin kyse ei ole siitä onko jokin uskonnollinen kannanotto esimerkiksi nykyisen tieteellisen tulkinnan valossa perusteltu, vaan onko se uskonnon omasta näkökulmasta perusteltu, ja keskeisin kysymys on, onko henkilöllä oikeus esittää kristillisesti perusteltu tulkintansa. Tämä oikeus tulee olla silloinkin kun kannanotto ei ole asianmukaisesti perusteltu eikä täytä uskonnon kriteereitä jonka nimissä se esitetään. Esimerkiksi väitettä ”Jeesus hyväksyi homoseksuaaliset suhteet” saa esittää, vaikka väite on vähintäänkin kyseenalainen ja äärimmäisen vaikea perustella.

Vakaumukseen perustuvan mielipiteen esittäminen ei voi olla juridisesti kiellettyä siltä pohjalta että mielipide ei ole nykyisen tieteellisen tiedon valossa oikea tai että mielipide on muuten jotenkin vajavaisesti muotoiltu tai epämieluinen toisenlaista vakaumusta edustaville. Ja kuten lisäsin, ei silloinkaan kun siinä on uskonnon/vakaumuksen kannalta sisäinen ristiriita. Nämä eivät ole uskonnon- ja sananvapauden juridiikkaan olennaisesti liittyviä kysymyksiä.

”Jeesus, joka nyt on kristinuskon ytimessä ei homoseksuaalisuutta tai homoseksuaaleja tekoja tuominnut, tämä on fakta.”

Jeesus itse kutsui Paavalin todistajakseen ja apostolikseen. Jeesuksen ja Paavalin opetusten välille luotu ristiriita on keinotekoinen eikä ole kestävä Raamatun kokonaisilmoituksen valossa. Kirkko pitää koko Raamattua Jumalan sanana, joka on tulkittava evankeliumista ja Uudesta testamentista käsin. Ihmiskäsitys liittyy olennaisesti evankeliumiin, siihen, ketkä on pelastettu ja mihin pelastettu. Kristillinen ihmiskäsitys, jossa Jumala on kaiken lähtökohta Luojana ja lunastajana (toisin kuin humanismissa, jossa ihminen on lähtökohta) lähtee siitä, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen: mieheksi ja naiseksi. Tämä sisältää kaksi sukupuolta jotka on tarkoituksenmukaisesti luotu täydentämään toisiaan.

Jeesuksen lähimmäisenrakkaudelle ja kultaiselle käskylle voidaan tietysti antaa poikkeavia ja ristiriitoja rakentavia tulkintoja, joissa tulkittava irrotetaan kontekstistaan ja sille annetaan uudenlainen merkityssisältö, ok, mutta eria asia on kuinka perusteltua se on ja pidetäänkö Raamattua silloin enää Jumalan ilmoituksena ihmiselle?

Täsmennän jälleen, että nyt ei ollut kyse edes tästä. Poikkeavalla tavalla kristillisyyttä tulkitseva – sellainenkin, joka ei ole koskaan edes tullut kristityksi: ottanut vastaan Jeesusta omakohtaisena Vapahtajanaan ja sitoutunut elämään Ylösnousseen ja läsnäolevan Herran kanssa joka puhuu sanansa ja Henkensä välityksellä – voi pitää itseään kristittynä. Kukaan ei kiellä häneltä tätä oikeutta. Sellainenkin järjetön ja epäjohdonmukainen väite, että homoseksuaalisuus ilmentää Jumalan luomistyön moninaisuutta ja rikkautta ja on Hänen rakkautensa ilmentymää, voidaan esittää. En aja sellaisten väitteiden sensuroimista tai kriminalisoimista.

Kyse oli siitä onko perinteisellä tavalla ajattelevilla kristityillä oikeus ihmiskäsitykseensä ja kristilliseen (perinteisen tulkinnan mukaiseen) seksuaalietiikkaan ja siihen sisältyvään syntikäsitykseen? Ja saako käsitystä pitää esillä yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi?

Väännetään nyt sitten vielä rautalangasta, ja täydennetään kappaleen

“Ihmisellä on luonnollisesti myös muita oikeuksia, myös seksuaalisuutta koskevia, joita määritellään sekä kansainvälisissä sopimuksissa että YK:n jäsenmaiden omassa lainsäädännössä. Nämä eivät kuitenkaan ole ihmisoikeuksia.”

viimeinen lause muotoon: ”Nämä eivät kuitenkaan ole YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeusjulistukseen sisältyviä ihmisoikeuksia.”

Kun puhutaan ihmisoikeuksista yleisinä oikeuksina, ja vedotaan ihmisoikeuksien velvoittavuuteen, minulla on se käsitys, että yleensä puhutaan YK:n ihmisoikeusjulistuksesta ja että kuulija yleensä mieltää näin. Ellei ole erikseen tuotu esiin että on kyse jostain muusta.

Kun seksuaalioikeuksia (seksuaalioikeusjulistuksissa määritellyllä tavalla) on esitetty ihmisoikeuksina, se on usein tehty yhteyksissä ja tavalla joissa pyritään luomaan mielikuva että kyse on nimenomaan YK:n julistamista ihmisoikeuksista tai asemaltaan niihin verrattavista ja velvoittavista oikeuksista. Tämä on harhaanjohtavaa. Usein on myös jätetty pois maininta mitä seksuaalioikeusjulistusta käytetään ja miltä vuodelta. Tämä lisää harhaanjohtavuutta.

Esimerkkinä kansainvälisen lastenoikeusjärjestö Planin artikkeli ”Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia” (13.12.2017). Artikkeli alkaa: ”Seksuaalioikeudet kuuluvat meille kaikille, mutta tiedätkö mitä nämä oikeudet ovat? Viime sunnuntaina vietettiin kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää, joten on hyvä kerrata, mitä nämä oikeudet pitävät sisällään.” 

Kun viitataan kansainväliseen ihmisoikeuksien päivään, ei viitata ihmisoikeuksiin jonain muodottomana, jokaisen itse määriteltävissä ja tulkittavissa olevana ryppäänä mielivaltaisesti valikoitavia asioita, vaan määriteltyihin ihmisoikeuksiin. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on tällainen yleisesti tunnustettu ja tiedostettu määritelmä.

Planin artikkeli ei kuitenkaan kertaa ihmisoikeuksia, vaan esittelee seksuaalioikeusjulistusta. Seksuaalioikeuksien luetteleminen sanojen ”kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä” ja ”ihmisoikeudet” alla ja maininta ”hyvä kerrata mitä nämä pitävät sisällään” luo ilman muuta mielikuvan että luetellut oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja että ne ovat ihmisoikeuksia sillä tavalla kuin ne on artikkelissa tulkittu. Ihmisoikeuksien ja seksuaalioikeuksien välille vedetty yhtäläisyysmerkki on harhaanjohtava.

Se että oikeus seksuaalisuuteen on ihmisoikeus, ei tarkoita, että kaikki minkä subjektiivisesti koemme tärkeäksi osaksi seksuaalisuutta, olisi yleisesti velvoittavaa, puhumattakaan, että kyseessä olisi ihmisoikeus. Henkilökohtaisia käsityksiämme ihmisen oikeudesta toteuttaa seksuaalisuuttaan ei voida rinnastaa kansainvälisiin ihmisoikeuksiin.