Laveata tietä kadotukseen kulkee julkijumalattomien suuri joukko, kun he kieltävät Luojan ja Lunastajan sekä pilkkaavat Raamatun sanaa. Epäuskon hedelmät ovat heissä selvät ja julkiset. Surkeasti voittaa maailmassa alaa tämä kielteinen henki ja ajaa joukoittain väkeä helvettiin. Jumalan käskyjen rikkomista he useinkin pitävät aatteisiinsa kuuluvana hyveenä. Mutta vanhurskaan Jumalan koston päivä koittaa kerran, jolloin sovintoveren polkijat ja käskyjen häpäisijät saavat ansaitsemansa rangaistuksen. Jumalan pitkämielisyyden tähden sellaista menoa kestää vähän aikaa, mutta pian siitä tulee äkkinäinen loppu.
H. J. Pätiälä ja P. J. I. Kurvinen, Raamatullinen uskonoppi, s. 92, Concordia ry, 2021.
Tässä yllä olevassa tekstissä ei nyt ole evankeliumia, mutta sitä voi lukea esim. muista blogeistani. Seurakunnassa tarvitaan tällaistakin lain saarnaa. Raamatun mukaan laki on kasvattaja Kristukseen, että syntien anteeksiantamus kelpaisi ihmisille. Jos ihminen ei näe yhtään syntisyyttään, ei hän tarvitse tai välitä evankeliumistaan. Jeesuksen veren armo on joka tapauksessa aina syntiä suurempi. Toivottavasti kukaan ei jää tästä tekstistä lain alle, vaan pääsee armoon, ja saamme olla armahdettuina armon alla. Jeesus on myös voittanut ja hävittänyt synnin, kuoleman ja helvetin vallan. Edesmennyt pappi Tarvo Laakso laulaa tunnetussa kappaleessaan Krusifiksin juurella, että Jeesus minut pelasti, tiedän hyvin mistä, kauhun kadotuksesta ja tulihelvetistä. Usko sinäkin samoin!
Silloin Salomo sanoi:… ”Minä olen rakentanut huoneen sinulle asunnoksi.” 1. Kun. 8:12-13
Salomo, rauhanruhtinas, yksin saattoi rakentaa temppelin. Jos me tahdomme olla sielujen voittajia ja rakentaa seurakuntaa, joka on Jumalan temppeli, muistakaamme tämä: me emme vedä ihmisiä Kristuksen luo keskustelemalla emmekä väittelemällä, vaan korottamalla Kristusta.
J. Hudson Taylor, Hiljaisiin hetkiin, huomisen teksti, Päivä, 1996.
Fyysikkona olen lähestynyt luontoa fyysikon näkökulmasta. Se ihmeellisen täydellinen looginen järjestys, jonka fysiikka meille paljastaa, ei voi olla sattuma. Se on olemassaolon perusasioita, jolta en voi sulkea silmiäni.
K. V. Laurikainen (1916-1997), Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori 1960-1979, Virkanimike muutettiin 1978 alkeishiukkasfysiikan professoriksi, Luonto puhuu Luojastaan, 1983.
Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan. Jaak. 5:16
Monet uskovat rukouksen voimaan, mutta unohtavat, että uskon kohteena on Jeesus eikä itse rukous. Rukous tarkoittaa vain hätänsä avaamista Jumalalle, ei muuta. Rukous ei paranna, pelasta tai tee muutakaan ihmeellistä. Jeesus pelastaa, parantaa ja kuulee hätämme.
Juha Vähäsarja, Jumalan kämmenellä, s. 135, Symbolum Oy, 2024.
Luther kirjoittaa Raamatusta: ”Anna siis omien ajatustesi ja tunteittesi mennä menojaan ja pidä tämä kirja kaikkein kalleimpana aarteenasi. Pidä se rikkaimpana lähteenä, jota et koskaan kykene kyllin tutkimaan löytääksesi sen jumalallisen viisauden, jota Jumala tässä, tallatakseen alas kaiken ylpeyden, niin yksinkertaisesti ja selvästi esittää. Tässä löydät ne kapalovaatteet ja sen seimen, jossa Kristus makaa ja jonne enkelitkin paimenia ohjaavat.”
Reijo Arkkila, Sanasta elämä, s. 18, SLEY, 1982.
Luther kirjoittaa Raamatusta: ”Anna siis omien ajatustesi ja tunteittesi mennä menojaan ja pidä tämä kirja kaikkein kalleimpana aarteenasi. Pidä se rikkaimpana lähteenä, jota et koskaan kykene kyllin tutkimaan löytääksesi sen jumalallisen viisauden, jota Jumala tässä, tallatakseen alas kaiken ylpeyden, niin yksinkertaisesti ja selvästi esittää. Tässä löydät ne kapalovaatteet ja sen seimen, jossa Kristus makaa ja jonne enkelitkin paimenia ohjaavat.”
Reijo Arkkila, Sanasta elämä, s. 18, SLEY, 1982.
HYVÄT TEOT ELI UUSI KUULIAISUUS
Kun Jumala on antanut näin synnit anteeksi, kuten edellä on selitetty, eikö hän salli sen jälkeen, että armosta vanhurskautetut pysyvät synneissään ilman mitään uudistusta (renovatio)?
Ei. Vaikka synti on ja pysyy pyhissä ihmisissä tässä elämässä (Room. 7:17-18; Ps. 32:6), Jumala vuodattaa runsaasti Pyhän Henkensä ihmisiin, jotka hän on tehnyt uskon kautta vanhurskaiksi, muuttamaan ja uudistamaan heitä (Room. 12:2; Ef. 4:23-24; Kol. 3:10). Tästä syystä Henkeä sanotaan sekä uudestisyntymisen että uudistuksen Hengeksi (Tiit. 3:5). Jumalan Poika ei ole näet lunastanut meitä niin, että saisimme turmeltuneisuuden erivapauden (privilegium turpitudinis), ikään kuin luvan elää vapaasti ja rangaistuksetta häpeällisissä teoissamme (Room. 3:8; 6:1-2; 1. Tess. 4:7). Hän on päinvastoin lunastanut meidät, jotta hän puhdistaisi itselleen oman kansan, joka ahkeroitsee hyvien tekojen tekemisessä niin, että palvelisimme häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa, kieltäisimme kaiken jumalattomuuden ja vaeltaisimme uudessa elämässä ja hyvissä teoissa, jotka hän on itse valmistanut (Tiit. 2:11-14; Luuk. 1:74-75; Room. 6:4; Ef. 2:10; 2. Kor. 5:15).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 123-124, Concordia ry, 2023.
Mitä on vanhurskauttava usko, josta Raamattu puhuu?
Uskon määritelmä on hyvin tunnettu, mutta oppimattomille se voidaan selittää mitä yksinkertaisimmin. Uskon kohde on yleisesti ottaen Jumalan sana. Meidän tulee tarttua uskoen jokaiseen Jumalan antamaan ilmoitussanaan. Vanhurskauttavalla uskolla on kuitenkin varsinainen ja aivan erityinen kohteensa (objectum), jota se etsii Raamatusta ja johon se tarrautuu, nimittäin Kristus. Usko luottaa, että Kristus lahjoitetaan meille Välimieheksi ja että meillä Kristuksen tähden on lupaus armosta (Room. 3:24-25; 4:13, 16; Gal. 3:22).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 94, Concordia ry, 2023.
Hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. Ps. 91:11
Älä pidä mitään tehtävää liian vähäisenä, mitään paikkaa liian pienenä, mitään työtä liian alhaisena, jos se on sinun osaksesi annettu. Jumala pitää sitä niin tärkeänä, että hän lähettää enkelinsä varjelemaan sinua siinä.
Mark Guy Pearse, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Onko lain saarnasta pelästyneet ja katuvat sydämet jätettävä ilman lohdutusta Jumalan vihan ja tuomion alle?
Ei missään tapauksessa. Herra näet kuolettaa ja tekee eläväksi, vie alas tuonelaan ja tuo jälleen takaisin (1. Sam. 2:6). Uuden liiton ominaispiirre on, että särjetyt sydämet sidotaan ja murheelliset saavat lohdutuksen (Jes. 61:1-2), sillä ”…teidän päinvastoin ennemmin tulee antaa anteeksi ja lohduttaa, ettei hän ehkä menehtyisi liian suureen murheeseen” (2. Kor. 2:7).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 85, Concordia ry, 2023.
Kun otat Kristuksen autuutesi perustaksi, siitä seuraa että käsität hänet esikuvaksi.
Fredrik Wislöff
Meidänkin on ennen kaikkea pitäydyttävä sanaan; emme saa päästää sitä sydämestämme, vaan meidän on yhäti (jatkuvasti) harjoitettava sitä, siitä saatava opetusta, lujuutta ja rohkaisua ja siinä kasvettava, ja sepä onkin tarpeellista.
Martti Luther, Kirkkopostilla II, s. 36, SLEY, 1942. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.