Uskonnot ja uskovat kautta maailman tietävät olevansa oikeassa. Maltillisimmat uskovat ymmärtävät, että käsityksiinsä liittyy epävarmuustekijöitä, eivätkä heidän näkemyksensä perimmäisistä totuuksista tai uskon asioista siten ole välttämättä kaikilta osin totta.
Tämä maltillisempien uskovien joukko on silti merkittävässä vähemmistössä uskovien ja uskontojen kirjossa. Miltei kaikki uskonnot ja uskovat ajattelevat olevansa oikeammassa kuin muut. Tämä on ymmärrettävää siitä kuplasta käsin, jossa kukin uskova ja uskonto toimii. Uskonnollisiin kupliin kun kuuluu oletus siitä, että juuri tässä kuplassa ymmärretään jumala-käsitettä paremmin.
Jotta uskonnollinen kuplakäsite ei olisi liian yksinkertainen, uskontojen ja uskonnollisten käsitysten sisälläkin on omia kuplia, joissa ajatellaan olevan oikeammassa kuin ”äitikuplassa”. Kun kupla-ajatusta pilkkoo vielä sitäkin pienemmäksi, aina atomitasolle saakka, saavutaan yksilötason kupliin, joissa kaikki tietävät ymmärtävänsä muita paremmin, mistä uskossa ja uskonnossa on kysymys.
Elävä esimerkki tästä on tämän sivuston keskustelut. Vaikka keskustelijat ovat saman äitikuplan sateenvarjon alla, jokaisella on lopulta omat käsityksensä kristinuskon yksityiskohdista. Nämä näkemykselliset erot saattavat olla hyvin huomattavia ja toisensa poissulkevia.
Kun uskonnollisten kuplien taistelua ja oikeassa olemisen harhaa katselee ulkopuolelta, se näyttäytyy täysin järjettömältä. Tuhannet uskonnolliset pääsuuntaukset pitävät sisällään miljoonia erilaisia käsityksiä, ja kaikki ajattelevat olevansa muita oikeammassa. Täydellinen resepti oikeassa olemisen massaharhalle. Kun tämän pohjalta tehdään laskutoimitus, siitä seuraa, että kaikki uskovat ja uskonnot ovat väärässä. Myös sinä.
Vaikka jokin uskonnollinen perimmäinen totuus olisikin olemassa, sinä et sitä olisi löytänyt yhtään sen enempää kuin kukaan muukaan.
Jäljelle jää kysymys: Miksi uskovat ja uskonnot eivät näe tätä itsestäänselvyyttä, vaan sen sijaan vahvistavat omia väärässä olemisen kupliaan?
Koska kuulen jo kun joku virittelee vastakysymystä uskonnottomien keskuudessa vellovista kuplista ja väärässä olemisesta, vastattakoon siihen etukäteen:
- Kysymys on alkuperäisen kysymyksen väistämistä. Ongelma ei lakkaa olemasta siirtämällä huomion toisaalle.
- Uskonnottomat ovat yksilöitä ja vailla uskonnollisiin käsityksiin verrattavissa olevaa ”äitikuplaa”, jolloin vastakysymys ei ole vertailukelpoinen vaan keinotekoinen.
- Itselleni perimmäisillä totuuksilla ei ole merkitystä niin kauan kuin niitä ei tiedetä. Minulla ei siis ole tarvetta olla jyrkästi tiettyä mieltä perimmäisistä totuuksista, koska tunnustan, etten tiedä niitä. Toisaalta on myös selvää, etteivät perimmäiset totuudet välitä siitä mitä mieltä niistä ollaan, joten miksi naulata käsityksiään mihinkään ja kuvitella, että juuri minun käsitys on se oikea?
Ihmeen paljon nämä liberaalit saavat K24:ssa palstatilaa, mutta missä ovat konservatiiviset mielipiteet? Ai miksi konservatiivinen mielipide pitäisi sallia? No, ensinnäkin se on Raamatun mukainen, mutta myös kansa näyttäisi olevan perinteisen avioliiton puolella, sillä IS kyselyssä muutama päivä sitten 70% sanoi ”EI” homoavioliitolle.
Tulkitsenko oikein, että Mattilan mielestä tämä Ugandaan säädetty laki on hyvä ja kannattettava?
Mikä ihme sinua Mauno tässä uutisessa vaivaa? Aihehan on niin konservatiivinen että tuskin paremmaksi voi panna. Paitsi ehkä sittenkin, onkos jossain peräti kuolemantuomiokin mahdollinen?
Ja jos vielä kertoisit, miten sinun mielestäsi tämä uutinen tehtäisiin oikeaoppisesti?
Minusta lakia voi natsi-Saksaan verratakin. Siinä ei ole mitään järkeä. Suomessa saa murhasta elinkautisen.
Jo aiemmin on uutisoitu, että nimenomaan Ugandan kirkot kannattavat ko. lakia ja erittäin kovaa kohtelua homoseksuaaleille. Olen aina ymmärtänyt, että kristinuskoa pidetään rakkauden uskontona. Jos kristityt ovat ensimmäisinä ja kovaäänisimmin vaatimassa ja kannattamassa jotain tuon lain tapaista, jokin on oikeasti kokonaan pielessä.
Rakkauden uskontojahan ne kaikki on…;)
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Uskonnollisen moraalin notkeutta ja monipuolisuutta saamme ihailla Ugandan lisäksi monessa muussakin maassa, lähimpänä tuossa itänaapurissa.
Eiköhän ankaralla lainsäädännöllä pyritä ennaltaehkäisyyn eli rangaistus ei ole tarkoitus vaan pyrkimys siihen, ettei ketään tarvitse rangaista. Vaikka Raamatun kuolemanrangaistus homoaktista voi tuntua julmalta, olen lukenut, että juutalaisyhteisössä ei ole tietoa yhdestäkään toimeenpannusta tuomiosta, siis koko tunnetun historian ajalta.
Vaikea uskoa, että Olli Lehto on tosissaan edellisen kommenttinsa kanssa. Ja jos hän on tosissaan, ihmettelen reaktiota Johanna Korhosen kirjoitukseen.
Vaikka mielestäni homoseksuaalinen kanssakäyminen on väärin, ei siitä mielestäni pitäisi seurata mitään rikosoikeudellisia toimenpiteitä. Tämä on asia josta täytyy minunkin mielestä uutisoida!
Presidentti Musevenihan vielä viime kuussa kieltäytyi allekirjoittamasta tuota lakia. Silloin toinen Ugandan pääsanomalehdestä raportoi, miten kirkkokuntien päämiehet asiaan suhtautuivat: siis kehottivat presidenttiä hyväksymään lain. Lukekaa ja ihmetelkää. Loogista tekstiä?? MInun piti ihan tarkistaa että tarkoittaako ”assent” todella hyväksyä, kun tuntuu että heti perään viesti on toisen suuntainen. Näinhän se kirkon valta toimii.
Kuulostaako tutulta?
http://www.monitor.co.ug/News/National/-/688334/2148774/-/4sqg8t/-/index.html
Hyvä blogi, kiitos Antero. Totuudessa ei moni halua pysyä. Jos ajan hengen mukaan on suotuisaa ajatella että ihmisillä on monia sukupuolia, niin totuus saa väistyä (totuus on kaksi sukupuolta).
Siinä oli Heinilän minikupla.
Kiitos, Juha.
Toisaalta aivan samalla tavalla sinä siirrät totuuden ja todellisuuden sivuun, kun on kysymys kreationistisista käsityksistäsi. Ja jos Raamattu sanoisi, että 1 + 1 = 3, pitäisit sitä totuutena todellisuudesta välittämättä.
Mitä väliä, vaikka ”ihmisellä on” kymmeniä, ellei satoja sukupuolia ? Minullakin on ainakin sosiaalinen, juridinen, biologinen, älyllinen, maallinen, taivaallinen….
Minäkään en oikein ymmärrä, miksi asia on varsinkin fundamentalisteille niin tärkeä. Eivät he asiaan voi kuitenkaan vaikuttaa, korkeintaan paheksua, mutta sitähän he tekevät kaikesta muustakin jatkuvasti ja siitä on mennyt teho kauan sitten.
Ei Antero 1+1 ole 3, vaan 1=3=1.
Tuolla matematiikalla ei taida läpäistä ala-astettakaan.
Kyllä ekaluokkalainenkin tuon yhtälön ratkaisun ymmärtää. Mutta se riippuu vähän siitä, osaako opettaja itse tuon yhtälön ratkaisun selittää.
Liitutaulullla esitettynä. 1 on sama kuin 2, ollen eri kuin 1, joka on sama kuin 3, joka on eri kuin 1 ja 2, josta loogisesti seuraa, että 1on 3 on 1.
Oivaltavaa analyysia. Uskonnot ovat sangen usein myös siistejä ja helppoja sisätöitä tarjoavia tulosvastuuttomia elinkeinoja ja niiden omissa ’kuplissa’ monostatokset usein hallitsevat ja rahastavat vielä monostatoksempia.
Uskon, uskonnon, perusta pitää olla mahdollisimman rehellinen elämän realismi. Tiedemiesten ja tutkijoiden realistiset tutkimukset, tulokset, Alkaen vaukka Raamatun rakentajien toiminta ajattelusta.
Usko Korkeimpaan selviää jos selviää poislähtlmme jälkeen planeetaaltamme.
Ateistit itsekin ovat eräänlaisia uskovia nimittäin tiedeuskovaisia ja he myös uskovat, ettei Jumalaa ole olemassa.
”Eräänlaisia”, on tässä se avainsana. Se, että ihmisellä ei ole jumalauskoa tai että luottaa tieteen metodeihin, ei ole millään tavalla samanlaista uskoa kuin uskonnollinen usko.
Mielenkiintoista onkin, miksi fundamentalisteille on tärkeää saada kategorisoitua kaikki ihmiset ”eräänlaisiksi” uskoviksi. Siksikö, että he häpeävät omaa uskovaisuuttaan ja haluaisivat, että kaikki olisivat samassa veneessä vaikka logiikan ja rehellisyyden kustannuksella? Vai miksi?
Se, mihin ihminen luottaa on hänelle käytännössä Jumalan asemassa, koska hän uskoo sieltä saavansa apua ja vastauksia kaikkiin mahdollisiin ongelmiin ja kysymyksiin. Sinulle, Antero, se on tiede.
”Tiedeuskovaisuus” on sangen tarpeellista ”uskoa”. Se pelastaa ihmishenkiä. Tiede kehittää koko ajan uutta, se korjaa omia tutkimuksiaan. Suuri osa lapsista ja äideistä kuolisi synnytykseen, ellei tiede olisi kehittynyt. Toisin kuin uskontoja, tiedettä on kiva seurata, sen kehitys eri aloilla on huimaa. Ilman tiedettä ei ruokakaupoissakaan olisi paljon myytävää.
Miksi ”uskoa” että jumala ei ole olemassa ? Ei siihen tarvita uskoa. Ei tyhjään tarvitse uskoa.
Mika, kukaan vähänkään älykäs tieteeseen luotava ihminen ei usko eikä tiedä saavansa siitä apua ”k a i k k i i n mahdollisiin ongelmiin”. Etkö ymmärrä tätä vai miksi liioittelet ja luot valheellista mielikuvaa?
Varmasti on olemassa myös epäraitista uskoa tieteen mahdollisuuksiin.
Charlotta, kukaan ei pysty todistamaan, ETTEI Jumalaa ole olemassa.
Tiedeuskovaisilla totuuden korvaa monesti ajan henki, jos se on edullista. Tämä on älyllistä epärehellisyyttä.
Näin tapahtuu myös Jehovan todistajilla. Yksittäisen todistajan käsitykset muuttuvat siten kuin ympäristö haluaa, vaikka tietää sen olevan puppua.
”Se, että ihmisellä ei ole jumalauskoa tai että luottaa tieteen metodeihin, ei ole millään tavalla samanlaista uskoa kuin uskonnollinen usko.”
-No, tieteen metodithan ovat ymmärtääkseni jatkuvassa testauksessa, kuten ”tieteelliset totuudetkin”. Tiede on jatkuva debatti, jossa käsityksiä ja väittämiä haastamalla ja väitettyjä ilmiöitä todentamalla voidaan sulkea epätodennäköisempiä vaihtoehtoja pois. Näin olen sen ymmärtänyt. Se ei siis ole jotain mihin ”luotetaan”.
Mutta lopulta tiede on kuitenkin vain tapa tutkia mikä vaikuttaa mihinkin, eikä loppujen lopuksi kuitenkaan selitä mitään. Tiedetään miten esim. näkökyky toimii, tai aivot, mutta tiede ei selitä näitä, eikä myöskään olemassaoloa ja sen syytä.
Mutta mitä tulee uskoon, niin vastatusten ei nähdäkseni ole tiede ja uskonto, vaan maailmankatsomukset. Eli usko meitä suurempaan ja korkeampaan voimaan ja tietoisuuteen, ja usko siihen että ihmisen ymmärrys (ja sitä kautta tiede mahdollisuuksineen ”kunhan kehittyy tarpeeksi pitkälle”) kattaa koko todellisuuden.
Jälkimmäinen on mitä suuremmassa määrin uskon asia. Siis pelkästään uskomus, jolle ei ole varsinaisesti perusteluja, saati todisteita.
Eräs pastori kirjoitti, että tiede ei voi kumota Jumalan olemassaoloa, vaikka se on muuttanut käsitystämme Jumalasta.
Itse näen asian siten, että tieteellisen maailmankuvan kehittymisen myötä Jumala ei ole muuttunut pienemmäksi vaan suuremmaksi. Pieni Jumala on ihmisen kaltainen, kuten Olympos-vuorella asuvat jumalat, jotka olivat jonkinlaisia ”super-ihmisiä”. Suuri Jumala on kaiken takana vaikuttava ja kaiken alulle pannut Voima.
Henkilökohtaisesti olen päätellyt, että kaiken takana olevan voiman ja Alullepanijan täytyy olla persoonallinen ja älyllinen. Päätellen siitä mitä on syntynyt. Tästä saa esittää vastaväitteitä, mielelläänkin, mutta pointtina siis se, että tätä jumalausko minulle tarkoittaa.
Antero,
”Kysymys on alkuperäisen kysymyksen väistämistä. Ongelma ei lakkaa olemasta siirtämällä huomion toisaalle.”
Väistetään se, minkä päälle kaikki rakentuu, on kaiken alku ja loppu, alfa ja omega.
Ei olla koskaan päästy alkuun, ollaan oltu vain herätyksen tilassa, joko Vartiotornin tai sakramenttien vaikutuksesta tai uskotellusta vaikutuksesta.
Minun näkemykseni on, että katsot päässeesi ”perimmäisten kysymysten” äärelle keinotekoisen kristillisyyden tuntemisen ja siinä elämisen vuoksi.
Näet velvollisuudeksesi tehdä pilkkaa uskonnollisuudesta, nk. kristillisestä uskonnollisuudesta, jopa Kristuksen meille lahjoitamasta uskosta.
Antero, sitten uskomattomien kuplia, teosofisia kuplia, näitä et tietenkään unohda.
Paajanen, teosofiassa EI OLE mitään absoluuttisesti totena pidettäviä dogmeja eikä uskontunnustusta. Lue enemmän ja luule vähemmän.
Seppo, et tunne teosofiaa, sehän on hölyn höylä. Kuplassa oleva salaoppi.
”Seppo, et tunne teosofiaa, sehän on hölyn höylä. Kuplassa oleva salaoppi.”
Ja sinäkö tunnet? Montako teosofista teosta tai artikkelia olet lukenut, entä oletko tenttinyt aiheen vaikkapa uskontotieteellisessä tiedekunnassa?
Oikeassa oleminen ei ole Jumalaan luottamiselle (uskomiselle) tärkeää. Kirkko opettaa, että maailman on luonut Luoja. Tähän voi luottaa, eikä se ole vakavasti otettavan tieteen kanssa ristiriidassa. Uskonnot ovat ihmisten hapuilua elämän mysteerin edessä. Nihilistikin uskoo, ettei ole mitään mihin uskoa ja toteuttaa näin oman elämänsä tietä. Uskonnoksi voi nimittää mitä vain ihmiskeskeistä oppia.
Jumala olkoon oikeassa ja jokainen ihminen väärässä. Kukaan ei kuitenkaan voi totuutta vastaan mitään, sillä lopulta asiat eivät voi olla monella tavalla. Totuus on yksinkertaisesti vastaansanomatonta, uskoo ihminen sitten yksin itseensä tai yksin Jumalaan.
Ismo Malinen sanoittaa hyvin ensinnäkin ”kirkko opettaa, siis mikä on kirkko, miten se määritellään, onko se jokin kaiken ihmismielen yläpuolella oleva vai kaikki sen jäsenet?
Toiseksi mille perustalle kirkko perustuu, jos Raamatun sanalle niin eikö silloin voi Raamatusta todeta/todistaa seuraako kirkko sitä vai ei?
No niin. Taas jälleen kerran tutut kirjoittajat toistavat lempiväitteitään… Jos käytetään termiä ”totuus”, olisi syytä ihan ensiksi tarkentaa, mitä tarkoitetaan. Muuten käy niin, että yksi puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä, vaikka kumpikin koostuisi samasta puusta 🙂 Kristillisessä kuplassa elävänä ehdotan, että erotetaan toisistaan ns. tieteelliset totuudet ja uskontotuudet (=uskonnolliset uskomukset ja väitteet). Ja puhutaan vain jälkimmäisistä.
Mihin perustuu Marko Sjöblomin uskontotuudet?
Raamattuun vaiko kirkon tunnustuskirjoihin?
Marko, tiedät varsin hyvin, että Raamatun mukaan Jeesus on tie, totuus ja elämä.
Aina on ollut kyllä niitäkin, jotka ovat maaherra Pontius Pilatuksen tavoin epävarmoina kyselleet, että mikä on totuus?
Mika R. Totuus tuossa nimenomaisessa Johanneksen kohdassa tie, totuus ja elämä tarkoittaa totuutta Jumalasta ja Hänen oikeasta tuntemisestaan. Siinä on minun ymmärtääkseni kysymys nimenomaan tuosta uskonnollisesta totuudesta. Melanchthonin sanoin: Jumalan tunteminen on tuntea Hänen hyvät työnsä meitä kohtaan.
Anterolle: Nimenomaan kristillisen uskon (mutta myös muiden uskontojen) ”kuplassa” on aina ymmärretty, että yksittäiset Raamatun (tai muun pyhänä pidetyn kirjoituskokoelman) tekstit voidaan vapaasti ymmärtää eri tavoin. Ilman, että joka ikisestä eroavuudesta tehtäisiin jokin ”oma” uusi kuplansa. Tässä kohden arvelen jälleen, että lapsena kuulemasi Jehovan todistajien äärimmäisen yksiulotteinen raamatunselitys ohjaisi Sinua olettamaan muidenkin uskontojen olevan samanlaisia.
Ari. Raamattu on uskoni ylin ohjaava normi. Kirkkomme tunnustuskirjat ovat alempi normi, vaikka mielestäni ne ovat selvästi Raamatun mukaisia. Ei se ole kummempaa kuin jos helluntaiherätykseen kuuluva ilmoittaa uskovansa vain Raamatun mukaan ja samaan aikaan hänen yöpöydällään on luettavana Kargelin Esikuvat puhuvat tai Pekka Latun Rajankäyntiä kastekysymyksessä.