Uutterasti rukoilkaamme
Nuoruudessani eräänä päivänä kuulin uutisista, että Kiinan ja Intian välille oli syntynyt ongelmia heidän rajalleen. Sodan uhka oli todella suuri. Kahden väkirikkaimman välinen aseellinen yhteenotto olisi ollut hyvin tuhoisa. Tuona iltana rukoilin noiden maiden puolesta ja pyysin heille rauhaa.
Aamulla uutisista kuulin, että nämä suurvallat olivat sopineet välinsä ja sodan uhka oli poistunut. Koin tuossa tilanteessa että se tuli kuin rukousvastaus pyyntöihini.
En tiedä montako miljoonaa ihmistä maailmassa rukoili saman tilanteen puolesta, mutta varmaa on vain rauhan palaaminen noiden maiden välille. Jumala joka johdattaa koko maailmankaikkeutta antoi noiden maiden johtajille kyvyn sopia asioista ja pitää naapurien välit kunnossa.
Rukoussunnuntai
Rukoussunnuntai on saanut nimensä siitä, että tästä sunnuntaista helatorstaihin papit aikoinaan menivät ihmisten pelloille siunaamaan vuoden kylvön ja sadon. Näin pyydettiin Jumalan varjelusta kasvulle ja suotuisaa kasvukautta.
Nykyaikana tätä tapaa voisi soveltaa erilaisten yritysten ja hankkeiden puolesta rukoilemiseen milloin minkäkinlaisen yhteiskuntamme toiminnan puitteissa. Kaikki elämämme tapahtumat, niin suuret kuin pienemmätkin, voimme tuoda Herramme eteen ja pyytää häntä antamaan menestystä.
SUNNUNTAI 9.5.2021
5. sunnuntai pääsiäisestä
Rukoussunnuntai, latinaksi Rogate
Sydämen puhetta Jumalan kanssa
Ensimmäinen lukukappale: 2. Moos. 17: 8-13
Lukukappaleessa kerrotaan Mooseksen ajasta Siinain autiomaassa. Yhden naapurikansan kanssa syttyi sota. Tilanne on kansalle uhkaava. Vihollinen oli voimakas ja kansa oli vaikeassa tilanteessa.
Silloin Mooses uskoi sodan johdon nuoremmalle ja kääntyi rukouksissaan Jumalan eteen. Rukous vaikutti. Jumala kuuli kansansa ahdistuksen ja pelasti omansa andistuksesta.
Mielenkiintoista on huomata, miten Mooseksen ikä alkoi painamaan. Hänen oli vaikeaa pitää käsiään rukousasennossa kohotettuna. Hän tarvitsi apua. Kaksi hänen läheistään tuli avuksi. He kannattivat Mooseksen käsiä niin, että tämä jaksoi jatkaa rukoustaan koko päivän ajan. Taistelu päättyi voittoisasti.
Työskennellessäni sotiemme veteraanien ja invalidien kanssa olen saanut huomata miten viime sotiemme aikana maassamme rukoiltiin valtavasti. Niin miehet ja naiset rintamalla kuin kotirintamallakin toivat asiansa Jumalan eteen lukemattomia kertoja. Olen saanut kuulla erittäin syvältä sielun sopukoista nousevia todistuksia näistä rukouksista ja niiden merkityksestä kansamme suuren hädän aikana.
Rukous voidaan toteuttaa monella tavoin
On erilaisia rukoustapoja. Eri tilanteisiin sopivat eri tavoin toteutetut rukoukset. Kun on yksinään niin silloin on mahdollisuus rukoilla aivan sen mukaan, mikä mieleen parhaalta tuntuu. Mutta mitä enemmän väkeä on paikalla sitä tärkeämpää on rukoilla hyvää järjestystä noudattaen. Näin toisilla läsnäolijoilla on mahdollisuus seurata mukana yhteisessä rukouksessa.
Vaimoni Coletten kanssa rukoilemme Lutherin aamu ja iltarukouksen oppimestarimme opettaman kaavan mukaisesti.
Aluksi lausumme kolmiyhteisen Jumalan nimen: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Sitten luemme apostolisen uskontunnustuksen.
Tämän jälkeen luemme Isä meidän rukouksen.
Luemme vielä Lutherin kirjoittaman aamurukouksen aamulla ja iltarukouksen illalla.
Lopuksi veisaamme yhden virren.
Toisinaan olemme aamuisin lukeneet jostakin hartaus- tai rukouskirjasta päivän lukukappaleen. Näitä kirjoja on vuosikymmenien kuluessa kirjoitettu hyvinkin monia ja monet niistä ovat aivan erityisen hyviä.
Kirkkomme käsikirjassa on myös erinomaisen hyviä hetkirukouksia ja niihin soveltuvat nuotit.
Jo uskonpuhdistajamme Mikael Agricota suunnitteli niiden kääntämistä suomeksi, mutta hänen osalaan työ jäi kesken. Nykyisin näiden kaavat ovat hartauksiemme suurena aarreaittana jokaisen käytettävissä.
Suosittelen rohkeasti niiden esiin nostamista ja käyttöön ottamista.
Tässä rukoussunnuntain ensimmäinen lukukappale
2.Moos. 17:8-13
Refidimissä kävivät amalekilaiset israelilaisten kimppuun. Mooses sanoi Joosualle: ”Valitse miehiä mukaasi ja lähde taistelemaan amalekilaisia vastaan. Huomenna minä asetun kukkulan laelle Herran sauva kädessäni.” Joosua teki niin kuin Mooses oli käskenyt ja ryhtyi taisteluun amalekilaisia vastaan, kun taas Mooses, Aaron ja Hur nousivat kukkulan laelle. Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla, mutta kun hän päästi kätensä vaipumaan, olivat amalekilaiset voitolla. Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven hänen istuimekseen. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolen, niin että hän jaksoi pitää niitä ylhäällä auringonlaskuun saakka. Näin Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotajoukkonsa.
52 kommenttia
Tähän asti keskustelussa rukouksesta on käsitelty sen kohdetta ja tarvetta rukoilemiseen. Jumala kuuli Mooseksen rukouksen tilanteessa, jossa oli menossa sodankäynti vihollista vastaan. Lopputulos oli se, että “Näin Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotajoukkonsa.”(jae 13)
Ovatko kaikki saaneet tukea ylhäältä sotaponnisteluissaan? On merkille pantavaa, ettei Jumalan omaisuuskansakaan sitä aina saanut, vaikka liitossa Jehovan/Jahven kanssa olikin. Tappioita tuli, ja syyt Raamattu paljastaa.
Satoja vuosia Mooseksen päivien jälkeen kerrotaan, ettei Jumala halunnut kuunnella rukouksia. Kaikkivaltiaan näkemys oli, että “Vaikka te levitätte kätenne rukoukseen, minä peitän silmäni, en tahdo teitä nähdä. Vaikka te rukoilemistanne rukoilisitte, minä en teitä kuuntele.”(Jes1:15) No, mikä oli ongelma?
“Koska kätenne ovat veren tahrimat”, vastaa jakeen loppuosa. Amalekilaisten verta sai vuodattaa, koska se oli Jumalan tahdon toteuttamista, mutta nyt oli tahrattu kädet johonkin sellaiseen, joka ei ollut Kaikkivaltiaan mieleen.
Ehdot rukousten kuulemiseen annetaan jatkossa: “Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. — Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.”(Jes1:18) Asioita ei selvitetty, ja niinpä “Mutta väärintekijät ja syntiset sortuvat kaikki, ne, jotka hylkäävät Herran, tuhoutuvat.”(28) Toteutus oli sitten se 70 vuotta kestänyt orjuus Babylonin suurvallan vankina.
Raamattu kertoo sekä uudella että vanhalla puolella, ettei kaikkia rukouksia kuunnella, mutta esimerkiksi Mooseksen rukous sotamenetyksestä sai vastauksen. Entä nykyisissä sodissa, joissa useasti molemmin puolin uskonveljet rukoilevat samaa Jumalaa?
Katolilainen Etelä-Saksan sotilaspappi rukoili jälkimmäisessä maailmansodassa joukoilleen taisteluvoittoa, ja Ranskan tai Puolan puolella vastaava anomus lähetettiin kohti taivasta. Kumpaako kuultiin? Oliko kyse samanlaisesta ohjauksesta kuin Mooseksen aikana? Entä kun ukrainalaiset ovat nyt huolissaan Venäjän joukoista rajallaan? Kuullaanko heidän rukouksiaan paremmin kuin Moskovan pyhäköissä esitettyjä?
Vai voisiko olla, että nykysodissa Kaikkeuden Suvereeni antaakin kansojen ja heidän aseidensa ratkaista voittajan? Se vaikuttaa kaikkein johdonmukaisimmalta johtopäätökseltä.
Kimmo: ”Ei miksikään, minä kyllä olen ihan itse laittanut omat tikkuni ristiin ja vastaisuudessa tulen laittamaan.”
Minäkin olen laittanut tikkuni(turvani) ristiin! Ja niin kannattaisi kaikkien tehdä koska jos onkin väärässä, niin seuraukset ovat pelottavat.
”En ymmärrä miten voi pilkata jotain, jonka olemassaolokin on varsin kyseenalainen.”
Raamattu sanoo, että Jumalan olemus on nähtävissä Hänen teoissaan ja luomassaan maailmassa, niin ettei kukaan voi Hänen edessään itseänsä puolustaa jos ei ole uskonut Häneen.
Kysymys on siis epäuskosta, jota ei voi puolustella. Jos ihminen haluaa saada varmuuden Jumalan olemassaolosta niin voisi rehellisesti sanoa: ” Jumala, en voi uskoa sinuun, mutta jos olet olemassa, niin ilmaise itsesi ja tahtosi minulle niin että ymmärrän.” Rehellinen kysyjä saa aina vastauksen.
Kirjoittaja
Matias Roto
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25
Kimmo Walentin
Minulla ei tosiaankaan ole mitään empatiaa rikollisia ja murhamiehiä kohtaan, kuten sanoin, monilla aivan kunniallisesti elävillä ihmisillä ei ole samoja olosuhteita mitkä rikollisuus heille ’ muka sivitykseen’ vedoten takaa. He saavat ilmaisen asunnon, lämmön, ruuan, vaatteet, terapiat, päänslitykset ja ymmärrykset. Ruoka valmistetaan, vaatteet pestään, kämppä siivotaan. He voivat lukea, opiskella, suihkutella, kuntoilla , ulkoilla, harrastella, katsella telkkaria ja makoilla ilman, että kukaan tulee huutelemaan, että Mene töihin.
Täysin käsittämätöntä, ja epäoikeudenmukaista niitä kohtaa, jotka yrittävät elää kunniallisesti ja kituuttaa pienillä palkoilla, ja joutuvat maksamaan veroja, joilla tuo kaikki kustannetaan. Jos joku sanoo, että tämä on länsimaista sivitystä, eli hyvin moraaalisesti oikeaoppista, niin minä haistatan sivistykselle jotakin minkä lehmä eilen söi ja tänään……. ?? …. se oli joku sana, jota en nyt muista….mutta kyllä te tiedätte. Löytyy sieltä kukkaniityltä, niittyleinikin ja kissankellon keskeltä.
Ilmoita asiaton kommentti