Uutterasti rukoilkaamme

 

 

Nuoruudessani eräänä päivänä kuulin uutisista, että Kiinan ja Intian välille oli syntynyt ongelmia heidän rajalleen. Sodan uhka oli todella suuri. Kahden väkirikkaimman välinen aseellinen yhteenotto olisi ollut hyvin tuhoisa. Tuona iltana rukoilin noiden maiden puolesta ja pyysin heille rauhaa.

Aamulla uutisista kuulin, että nämä suurvallat olivat sopineet välinsä ja sodan uhka oli poistunut. Koin tuossa tilanteessa että se tuli kuin rukousvastaus pyyntöihini.

En tiedä montako miljoonaa ihmistä maailmassa rukoili saman tilanteen puolesta, mutta varmaa on vain rauhan palaaminen noiden maiden välille. Jumala joka johdattaa koko maailmankaikkeutta antoi noiden maiden johtajille kyvyn sopia asioista ja pitää naapurien välit kunnossa.

 

Rukoussunnuntai

Rukoussunnuntai on saanut nimensä siitä, että tästä sunnuntaista helatorstaihin papit aikoinaan menivät ihmisten pelloille siunaamaan vuoden kylvön ja sadon. Näin pyydettiin Jumalan varjelusta kasvulle ja suotuisaa kasvukautta.

Nykyaikana tätä tapaa voisi soveltaa erilaisten yritysten ja hankkeiden puolesta rukoilemiseen milloin minkäkinlaisen yhteiskuntamme toiminnan puitteissa. Kaikki elämämme tapahtumat, niin suuret kuin pienemmätkin, voimme tuoda Herramme eteen ja pyytää häntä antamaan menestystä.

 

SUNNUNTAI 9.5.2021

5. sunnuntai pääsiäisestä

Rukoussunnuntai, latinaksi Rogate

Sydämen puhetta Jumalan kanssa

Ensimmäinen lukukappale: 2. Moos. 17: 8-13

 

Lukukappaleessa kerrotaan Mooseksen ajasta Siinain autiomaassa. Yhden naapurikansan kanssa syttyi sota. Tilanne on kansalle uhkaava. Vihollinen oli voimakas ja kansa oli vaikeassa tilanteessa.

Silloin Mooses uskoi sodan johdon nuoremmalle ja kääntyi rukouksissaan Jumalan eteen. Rukous vaikutti. Jumala kuuli kansansa ahdistuksen ja pelasti omansa andistuksesta.

Mielenkiintoista on huomata, miten Mooseksen ikä alkoi painamaan. Hänen oli vaikeaa pitää käsiään rukousasennossa kohotettuna. Hän tarvitsi apua. Kaksi hänen läheistään tuli avuksi. He kannattivat Mooseksen käsiä niin, että tämä jaksoi jatkaa rukoustaan koko päivän ajan. Taistelu päättyi voittoisasti.

 

Työskennellessäni sotiemme veteraanien ja invalidien kanssa olen saanut huomata miten viime sotiemme aikana maassamme rukoiltiin valtavasti. Niin miehet ja naiset rintamalla kuin kotirintamallakin toivat asiansa Jumalan eteen lukemattomia kertoja. Olen saanut kuulla erittäin syvältä sielun sopukoista nousevia todistuksia näistä rukouksista ja niiden merkityksestä kansamme suuren hädän aikana.

 

Rukous voidaan toteuttaa monella tavoin

On erilaisia rukoustapoja. Eri tilanteisiin sopivat eri tavoin toteutetut rukoukset. Kun on yksinään niin silloin on mahdollisuus rukoilla aivan sen mukaan, mikä mieleen parhaalta tuntuu. Mutta mitä enemmän väkeä on paikalla sitä tärkeämpää on rukoilla hyvää järjestystä noudattaen. Näin toisilla läsnäolijoilla on mahdollisuus seurata mukana yhteisessä rukouksessa.

Vaimoni Coletten kanssa rukoilemme Lutherin aamu ja iltarukouksen oppimestarimme opettaman kaavan mukaisesti.

Aluksi lausumme kolmiyhteisen Jumalan nimen: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Sitten luemme apostolisen uskontunnustuksen.

Tämän jälkeen luemme Isä meidän rukouksen.

Luemme vielä Lutherin kirjoittaman aamurukouksen aamulla ja iltarukouksen illalla.

Lopuksi veisaamme yhden virren.

Toisinaan olemme aamuisin lukeneet jostakin hartaus- tai rukouskirjasta päivän lukukappaleen. Näitä kirjoja on vuosikymmenien kuluessa kirjoitettu hyvinkin monia ja monet niistä ovat aivan erityisen hyviä.

 

Kirkkomme käsikirjassa on myös erinomaisen hyviä hetkirukouksia ja niihin soveltuvat nuotit.

Jo uskonpuhdistajamme Mikael Agricota suunnitteli niiden kääntämistä suomeksi, mutta hänen osalaan työ jäi kesken. Nykyisin näiden kaavat ovat hartauksiemme suurena aarreaittana jokaisen käytettävissä.

Suosittelen rohkeasti niiden esiin nostamista ja käyttöön ottamista.

 

Tässä rukoussunnuntain ensimmäinen lukukappale

2.Moos. 17:8-13

Refidimissä kävivät amalekilaiset israelilaisten kimppuun. Mooses sanoi Joosualle: ”Valitse miehiä mukaasi ja lähde taistelemaan amalekilaisia vastaan. Huomenna minä asetun kukkulan laelle Herran sauva kädessäni.” Joosua teki niin kuin Mooses oli käskenyt ja ryhtyi taisteluun amalekilaisia vastaan, kun taas Mooses, Aaron ja Hur nousivat kukkulan laelle. Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla, mutta kun hän päästi kätensä vaipumaan, olivat amalekilaiset voitolla. Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven hänen istuimekseen. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolen, niin että hän jaksoi pitää niitä ylhäällä auringonlaskuun saakka. Näin Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotajoukkonsa.

52 kommenttia

  • kimmo wallentin sanoo:

    Miksi ylipäätään pitää olla koko ajan ja jatkuvasti rukoilemassa ja kerjäämässä jotain siltä jumalalta? Eikös se pidä huolta niin kedon kukkasista kuin taivaan linnuistakin ihan automaattisesti, vaikka ne eivät kynnä eivätkä kylvä – saatikka, etää rukoilisivat?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Kiitos viittauksestasi Jumalan suureen huolenpitoon.

      Eikös vain niin, että toisiaan rakastava pariskuntakin haluaa pitää yhteyttä keskenään. Miksi ei sitten maailmankaikkeuden kaiken rakkauden Luoja ja sen lahjoittaja olisi iloinen ja tekisi meitäkin iloisiksi saadessaan puhella meidän kanssamme.

      Silloin ympäröivä luontokin näkyy kauniinpana ja sen vihreys ilmiä hivelevän suloisena, kun ihminen onnesta väreillen saa kertoa rakkaalle Vapahtajallemme kaiken mitä sydämessämme liikkuu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Esitit Kimmo hyvän kysymyksen, että miksi esittää pyyntöjä sellaiselle, joka on kaikkivaltias ja tietää kaikki tarpeemme paremmin kuin me itse.

      Raamatussa Jeesus opettaa, että meidän tulee rukoilla hänen Isäänsä, ja oikein mallikin Vuorisaarnassa annetaan. Ja tällaisin perusteluin “Kuka teistä antaisi lapselleen kiven, jos hän pyytää leipää? Kuka antaisi käärmeen, jos hän pyytää kalaa? Tekin osaatte antaa lapsillenne hyviä asioita, vaikka olette pahoja. Miten paljon paremmin taivaallinen Isänne osaakaan antaa teille niitä hyviä asioita, joita pyydätte häneltä.”

      Lyhyesti sanoen ja Matiaksen ajatusta lainaten: rukoukset osoittavat, että haluamme olla läheisessä yhteistyössä Luojamme kanssa ja osoittaa näin Hänelle kiitollisuuden elämästämme. Taas on kysymys pohjimmiltaan sellaisesta ominaisuudesta kuin rakkaus. Jumala ehätti sen osoittamisessa ensin, ja me vastaamme rukoilemalla häntä – sen kiitoksen erityisesti muistaen pyyntöjen ohella.

      Anomusten esittäminen kertoo myös sen, minkä Raamattu sanoo näin: “Olet kaiken kirkkautesi, kunniasi ja valtasi arvoinen. Sinä olet luonut kaiken. Sinun tahdostasi kaikki syntyi ja luotiin”(Ilm4:11) Tunnustamme rukoilemalla sen, mistä kaikki hyvä on peräisin.

      Rukoiltaessa täytyy toki ymmärtää, ettei kaikkiin pyyntöihin suinkaan vastata. Rukoukseen vastaamista määritellään Raamatussa: “Voimme lähestyä häntä rohkeasti, sillä hän kuuntelee meitä, jos pyydämme jotain hänen tahtonsa mukaisesti.”(1.Joh5:14)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Tarja otti rukoilemisen kannalta oleellisen asian esille, kun ihmetteli ääneen käsitteen ”herra” aikaansaamaa sekaannusta Raamatun sivuilla. Matias selosti hyvin sitä historiaa, joka erisnimen Jehova/Jahve käytön lakkaamisella oli: juutalaisten käytäntö vuosisatoina ennen Jeesuksen tuloa maan päälle.

    Voi olla, että kielitieteilijät pitävät muotoa Jahve alkuperäisimpämpänä, mutta muodossa Jehova se kuitenkin esiintyy yhtä hyvin englantilaisissa käännöksissä kuin suomalaisessa kirkollisuudessa aiemmin. Jopa sellaiset kirjoittajat kuten Aleksis Kivi ja Hella Vuolijoki käyttivät nimenomaan muotoa Jehova teoksissaan. Tietenkin lausuminen muuttuu kieleltä toiselle siirryttäessä, mutta niinhän tekevät myös muut erisnimet. Ei Jeesuskaan ole kaikille samoilla kirjasimilla varustettu.

    Sen haluaisin Matiaksen tekstiin korjata, että kyllä Septuaginta-käännöksissä tietojeni mukaan esiintyy Jumalan erisnimi heprealaisin konsonantein. Erään tutkijan lausunto: ”Me tiedämme nyt, että kreikkalaisessa Raamatun tekstissä [Septuagintassa], sikäli kuin se oli juutalaisten kirjoittamaa juutalaisille, ei käännetty Jumalan nimeä sanalla kyrios, vaan heprealaisilla tai kreikkalaisilla kirjaimilla kirjoitettu Tetragrammi säilytettiin sellaisissa käsikirjoituksissa. Kristityt korvasivat Tetragrammin sanalla kyrios, kun heprealaisin kirjaimin kirjoitettua Jumalan nimeä ei enää ymmärretty.” (tri P. Kahle, The Cairo Geniza, s. 222)

    Kuolleenmeren kääröissä 1900-luvulta JHVH on omalla paikallaan hepreankielisessä Raamatussa, siitä ei ole enää epäselvyyttä Kuolleenmeren löytöjen jälkeen. Mutta Vastikään tästä saatiin Septuagintaakin koskien todisteita, kun israelilaiset tutkijat tekivät uusia löydöksiä. Uutistietojen mukaan kreikankielistä tekstistä erottyivat Jumalan heprealaisessa muodossa olevan erisnimen tetragrammi. (En nyt enää löytänyt sitaattia nimeen liittyen.)

    Rukoilemisen kannalta on mielestäni tärkeää, että rukoustemme kohde on sama kuin Kristuksella. Hänen ohjeidensa mukaan rukoilemme Isää, Jehovaa/Jahvea Poikansa Jeesuksen nimessä. Emmekö silloin tee varmasti Raamatun ohjeiden mukaan? Toki Jumala varmasti kuulee nekin rukoukset, joita Häntä huonommin tuntevat vilpittömästi esittävät ilman oikeaa ”protokollaa”. Tästäkin Raamatussa on esimerkkejä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Rauli

      Kiitos puheenvuorostasi.

      1) Mielestäni on kaksi historialllisesti aivan eri aikakausi nuo,

      milloin alkoi kirjoitettu muoto eli konsonantit, joka hepreassa on ollut alkuperäinen kirjoitustapa vaikkakin on ollut käytössä aina meidän päiviimme asti,

      ja toisaalta ääntämistä ilmaiseva muoto eli vokaalimerkit, aluksi erittäinkin pyhissä teksteissä ensimmäisen vuosituhannen lopulla alkaen, ja sen jälkeen laajentunut myös muualle, missä ääntämyksen täsmällisyyttä on pidetty tärkeänä.

      Tämä vokalisoinnin tekivät masoreetit ja he olivat erittäin täsmällisiä työssään. Sellaisissa tilanteissa missä heidän tapansa lukea joku sana poikkesi konsonanttitekstistä eli ketiv -muodosta he varustivat ehdottamansa luettavan sanan eli qere -muodon mukaisin vokaalein.

      Näin ollen masoreettien aikaa varhaisemmat kirjoitusmuodot eivät aina kerro miten jokin sana on aikaisemmin äännetty, vaikka nämä kielellisen muutoksen lainalaisuudet onkin nähtävissä monin tavoin.

      Esimerkkinä mainittakoon Jeesuksen äiti Maria, jossa on tuhat vuotta varhaisempi a-vokaali, ja saman nimen tuhat vuotta myöhäisempi lausuminen i-vokaalina Mooseksen sisaren Mirjamin nimessä. Sama nimi mutta äänteen muutos vain läpikäynyt filippin -lain säännön mukaisen äänteenmuutoksen.

      2) Uuden ajan sarastuksen ajan ääntämisessä tapahtuneista ketiv ja qere muotojen sekottamisista ei voida päätellä takautuvasti jonkun sanan varhaisempaa ääntämistä. Näin ollen uuden ajan teksteissä ja taiteessa esiintyneitä nimimuotoja käyttämällä ei voida tehdä takautuvia päätelmiä parin kolmen vuosituhannen takaisten tekstien ääntämisistä.

      3) Sen sijaan vanhimmista käännöksistä voidaan päätellä miten qere eli luettava -muoto on ollut käytössä esimerkiksi Septuagintaa käännettäessä, jossa oli varsin helppoa huomata kielellisin perustein jopa sellaista kuin, missä kääntäjä on vaihtunut esimerkiksi 2. Mooseksen kirjassa, kuten havaitsin jo viisikymmentä vuotta sitten.

      Tein tässä äsken pikaisen tarkastuksen Septuagintan kriittisiin teksteihin, joita minulla on kaksikin teosta. Niissä ei Herra sanan vastineena tutkimissani kohdissa esiintynyt ainuttakaan käsikirjoituksen poikkeamaa kyrios – Herra sanasta. Näin ollen jo tuolloin 300 – 200 eKr. qere eli luettava muoto oli ollut Adonaj eli Herra, vaikka tekstissä konsonantit eli ketiv muoto olikin tetragrammi JHWH.

      Sen sijaan tiedän että juutalainen synagoga toimitutti jopa parikin uutta käännöstä hepreasta kreikaksi sen jälkeen, kun Jamnian kokouksessa oli nimenomaan käytössä olleitten heprealaisiin käsikirjoituksiin perustuen laadittu synagogaa sitova päätös TaNaKista eli juutalaisten Pyhästä Raamatusta.

      Koska kokouksen osallistujat olivat arameaa puhuvia ja heprealaista tekstiä käyttäviä juutalaisia, niin varmuuden vuoksi he ottivat mukaan vain sellaisia tekstejä, joista heillä oli varma tieto, että ne olivat luotettavia. Näin kreikkalainen Septuaginta ja sen mukana iso määrä Deuterokanonisia eli Vanhan testamentin Apokryfitekstejä jäi heidän kokoelmansa ulkopuolelle.

      Nämä Deuterokanoniset eli Apokryfiset kirjat jatkoivat elämäänsä kristittyjen keskuudessa aina meidän aikaamme asti. Valtaosa kristikuntaa sisällyttää nuo omaan Raamattuunsa.

      Vain reformoitu suunta ja heitä seuraavat uudemmat tunnustuskunnat ovat luopuneet Tanakin ulkopuolisista Raamatun kirjoista.

      Katolinen kirkko jopa pitää latinankielistä Vulgataa opillisena ohjenuorana. Mikäli eri kielisissä vanhoissa käsikirjoituksissa esiintyy jotain vastakkainasettelua niin Vulgata on kirkon virallisen opin pohjana oleva tekstimuoto.

      4) Koska aina uuden ajan koittoon saakka kirjallisuus kirjoitettiin ja monistettiin käsin kirjoitettuna, niin oli luonnollista että siellä täällä esiintyi myös sellaisia tekstejä, joiden kopioija oli synagogan yhteydessä oppinut juutalaisen tavan jättää Pyhä Nimi lausumatta ja tämän perinteen mukaisesti tehnyt omiin kopioihinsa tetragrammin JHWH. Näiden käsikirjoitusten tekstihistoriallinen sukupuu eli kopiointihistoriallinen paikoitus kopioiden kerjussa kuitenkin on sellainen, etteivät ne ole päässeet tavanomaisiin kriittisiin Septuagintan tekstijulkaisuihin asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Totta on, ettei Septuaginta-käännös tällä hetkellä käytä Tetragrammia “virallisissa”, esimerkiksi netissä jaettavissa versioissaan. Mutta eroja on tuon nimen käyttämisessä myös heprealaista alkuperää olevin käännösten suhteen, ja niiden suhteen ollaan täysin varmoja kirjainyhdistelmästä JHWH.

      Sinun sitaattisi osoittavat hyvin sen, että useimmat englantilaiset käyttävät Jumalan erisnimestä muotoa Jehovah. Englantilainen Wikipedia tietää kertoa, että “Jehovah was first introduced by William Tyndale in his translation of Exodus 6:3, and appears in some other early English translations including the Geneva Bible and the King James Version.”

      Varsin hyviä argumentteja siitä, että myös Septuagintaan pitäisi laittaa Jumalan erisnimi eikä tyytyä vain yleisnimeen Herra, löysin tällaisesta osoitteesta: http://www.areopage.net/howard.pdf .

      Artikkeli perustuu kirjoitukseen julkaisussa Journal of Biblical Literature, Vol. 96, No. 1 (Mar., 1977), pp. 63-83. Netistä löytyy myös melkoinen määrä keskustelua, jopa väittelyä tutkijoiden kesken siitä, miksi Septuagintassa pitäisi olla tai ei pitäisi olla Tetragrammia.

      Saamme varmaankin lisätietoa, kun viimeaikaiset Gazan löydökset septuagintafragmenteista julkistetaan laajemmin. Sinun blogisi aiheesta, uutterasta rukoilemisesta. Septuaginta-tarkastelu alkaa olla kaukana, mutta otsikostasi olemme täysin samaa mieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Jahvesta sen verran, että tuskin juutalaiset ovat sitä koskaan käyttäneetkään, luulen, että se on ulkopuolisten yritys ääntää JHWH jollakin tavalla. Samoin kuin lyhenne Yah. Tosin en tiedä antiikin ajasta tässä suhteessa.

    Tai Yah Yah, joka on voitu kääntää, Herra Herra. Muoto Yah liitetetään usein rastafareihin, mutta Wikipedia mukaan myös juutalaiset voivat sitä käyttää. ja meillä se löytyy esimerkiksi sanasta Hallelujah. Ylistys Yah’lle.

    Ja nimi Jehoova tullenee aramean sanasta Yehooda, joka meidän kielessä on yhtä kuin Juudah tai Juudas. Oli miten oli, niin ainakin voimme nähdä sen, että Juuda kantaa Jumalan nimeä.

    Teoforos on kreikkalaisen miehen nimi ja tarkoittaa Jumalan kantaja, Kristoforos on Kristuksen kantaja.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Tarja. Tässä Jumalan nimen lausumisen historiasta varsin arvovaltainen näkemys. Se osoittaa, että juutalaisuus loittoni Jumalastaan ennen ajanlaskumme alkua myös jättämällä Hänen erisnimensä pois käytöstä. Ei siksi mikään ihme, että Jeesus totesi Abrahamin jälkeläisille: ”Minä ilmoitin heille nimesi ja ilmoitan vastedeskin, niin että heissä pysyy se rakkaus, jota olet osoittanut minulle.”(Joh17:26)

      Seemiläisten kielten professori, raamatunkäännöskomitean asiantuntija Jussi Aro kertoo että juutalaiset eivät lausuneet lopulta “enempää Jahve kuin Jehovakaan, vaan aina joko Adonai(Herra) tai ha-sem(nimi) tai käyttivät muuta kiertoilmaisua(Pyhä, ylistetty olkoon hän). Myös yleisnimi Jumala(Elohim) oli myöhemmässä juutalaisuudessa vältettävä sana.” Aro kertoo “melkein taikauskoisesta käsityksestä”, joka tuolloin liittyi Jumalan nimeen.

      Professori mukaan “Aina ei kuitenkaan ole ollut näin, sillä vielä Talmud tietää kertoa, että ylimmäinen pappi lausui suurena sovituspäivänä, ja kansaakin siunattiin Aaronin siunauksella tätä nimeä käyttäen, joskin se lausuttiin aivan hiljaa ja kuulumattomasti. Aikaisemmin, maanpaon edellisinä aikoina , se varmaan yleisemmin lausuttiin ääneen ja vanhimpina aikoina vielä estottomammin, kuten lukuisat Jeho- tai jahu-elementein muodostetut erisnimet todistavat.”(Jussi Aro, Aabrahamin perilliset. Porvoo: WSOY, 1970,ss63,64)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Tuot esille merkittävän asian, nimittäin että juutalaiset eivät nimeä lausuneet, kuin ylipappi kerran vuodessa.

      Samaten toit esille sen merkittävän todellisuuden, että nimestä on monissa yhdyssanoissa käytetty lyhyempää muotoa.

      Sen sijaan Juudan nimi ei ole Jahve nimen kanssa samaa juurta, vaan sen taustalla on ylistää verbi jāḏā .

      Mielestäni Jehova ääntämys on peräisin siitä, että on sekoitettu toisiinsa ketiv eli kirjoitettu eli konsonanttiteksti ja masoreettien esittämä luettava sana eli ketiv eli esiin merkityt vokaalimerkit, joiden alkuperä on aivan toisessa vaihtoehtoisessa sanassa tai sanamuodossa ja jota masoreetit ovat esittänee kirjoitetun tekstin korjaukseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Rauli

      Kiitos itämaisten kielten professorini Jussi Aron tekstin esille tuomisesta.

      Valieltavasti tämä kelpo oppinut kuoli inhimillisesti ajatellen liian aikaisin. Olimme tuona vuotena muinaisetiopian eli ge’esin kielen luennoilla päässeet yhden kirjan valmiiksi ja olimme aikeissa aloittaa toista, kun suruviesti tuli meille hänen oppilailleen, jotka syvästi surimme rakkaan opettajamme varhaista poismenoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Rukous on tietyllä tavalla manipulointia, joko itsensä tai jumalansa. Olen ollut kokoouksessa, jossa rukoiltiin ankarasti. Sitten ryhdyttiin äänekkäästi kiittämään siitä, mitä oli vasta pyydetty. Ikäänkuin jumalan olisi pakko antaa, koska siitä oli jo kiitetty. Tuntui lapselliselta. Eikö ihminen voisi ajatella niin, että hän saa kaiken tarvitsemansa pyytämättä. Jos ei saa, niin ei tarvitse.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Rukoilemista on kovin montaa sorttia. Oletko varma, että tuossa kokouksessa noudatettiin Raamatun ohjeistusta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Charlotta

      Väärinkäytös ja jonkun harjoittama huono käytös eivät tee tyhjäksi oikeaa käytöstä ja hyvään käytökseen kuuluvia toimia.

      Niinpä tahdonkin rohkaista kaikkia ihmisiä ahkeraan rukoukseen ja rohkeaan heittäytymiseen rakkaan Jumalamme armolliseen syliin kaikkine huolinemme ja iloinemme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Planeettamme on annettu maanpäällisten olioiden, nyt ihmiste, hallittavaksi. Rukoukset ovat täyttä utopiaa, Jumalan olemassaolo selviää, jos selviää, poislähtömme jälkeen täältä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Ihmisen toimet eivät ole Jumalan kaikkivaltiuden kanssa mitenkään toisiaan pois sulkevia suureita, vaan Jumala toimii kaikkivaltiudessaan kaikessa sekä siinä,minkä me hallitsemme, että siinä, mitä me emme hallitse tai edes tiedä olevan olemassakaan.

      Rukous on yhteyden pitoa häneen joka meitä pitää kuin kukkaa kämmenellään ja jonka huolenpidon varassa on koko olemassaolomme, joka paikassa ja jokaisena maailmankaikkeuden sekunnin mikro-asiakin myöden.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Matias !

      Unohdit vastauksessasi sanoa, kiitos Reino kommentistasi sekä miksi kaikkivaltias tuhoaa rakkaudellaan meitä ihmisiä koronolla ? Rukoile nyt ihmeessä meidän ihmisten puolesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Suni: ”miksi kaikkivaltias tuhoaa rakkaudellaan meitä ihmisiä koronolla ? ”

      Eikös sitä sanota, että ”tutkimattomat ovat herran tiet” ja, että aikki mitä se herra tekeekin tai jättää tekemättä on tarkoitettu meidän telluksentallaajien parhaaksi? Me emme sitä kuulemma kuitenkaan Jumalan antamilla aivoilla ymmärrä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Rauli Toivonen

    ”Tässä Jumalan nimen lausumisen historiasta varsin arvovaltainen näkemys. Se osoittaa, että juutalaisuus loittoni Jumalastaan ennen ajanlaskumme alkua myös jättämällä Hänen erisnimensä pois käytöstä. ”

    Tämän voi tietysti esittää tavalla, minkä vaikutuksen haluaa antaa, ja ”loittoneminen” kertoo kirjoittajan, oli se sitten arvovaltainen, tai ei- arvovaltainen halusta esittää se moitteen muodossa. On ilmeisesti jäänyt raamattu lukematta, siellähän sanotaan, ’Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä, hän ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.”

    Voi siis puhua myös lain noudattamisesta tavassa, kun ei lausuta nimeä. Meillähän nimeä ei olekkaan, puhe jumalasta voi tarkoittaa mitä, tai ketä tahansa. Monet tuntuvat myös tietävän mitä tämä jumala on mieltä ja miten paljon hän on valmis maksamaan jokaisesta kristitystä, jonka sielun saa omakseen.

    Itse olen sitä mieltä, että jos kristillistä ja Lutterilaista käsitystä monipäisestä jumalasta ei olisi ollut, ei myöskään holokaustia olis syntynyt. Jonkinlainen Jumalan kunnioitus olisi todennäköisesti estänyt sen, että onnettemuus ei olisi päässyt tapahtumaan. Mutta nythän nämä jotka tietävät mitä se kolmipäinen Kerberos ajattelee, kertovat että eivät he ole tehneet mitään väärin, vaan juutalaisten oma synti sai sen aikaan, nehän tappoivat Kristuksen.

    Näin se vääryys sai vallan ja kukaan ei halua siitä luopua, se n niin kiva ja armollinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Tuo 2.Mo20:7 kääntyy muutamissa englantilaisissa raamatuissa tyyliin “Thou shalt not take the name of Jehovah thy God in vain.”(ASV,”for a vain thing”YLT)

      Encyclopaedia Judaica -tietosanakirjassa huomautetaan: ”Nimen JHWH lausumisen karttaminen johtuu – – siitä, että kolmannen käskyn (2. Moos. 20:7; 5. Moos. 5:11) ymmärretään väärin merkitsevän ’Sinä et saa käyttää JHWH:n, Jumalasi, nimeä turhaan’, kun se todellisuudessa merkitsee ’Sinä et saa vannoa väärin JHWH:n, Jumalasi, nimeen’.”

      Jumalan erisnimen käyttöä ei siis suinkaan kielletä, sen käyttö turhaan/väärin on kyllä Raamatun vastaista.

      Samaisessa teoksessa sanotaan Jumalan erisnimestä myös, että “occurs most frequently (6,823 times) is the so-called Tetragrammaton, (Yhwh), the distinctive personal name of the God of Israel.”

      Juutalainen encyclopedia luettelee myös muita nimiä Jumalalle ja toteaa esimerkiksi, että “Adonai occurs as a name of God apart from its use by the Masorites as a substituted reading for Yhwh. Tällaisesta korvaustaipumuksesta kerrotan jopa, että “The name Ba’al, apparently as an equivalent for Yhwh.” Baal ja Adonai molemmat merkitsevät Herraa, mikä aiheutti jo muinoin sekaannusta kahden Herran välillä. Yksikään raamatunkääntäjä ei ole uskaltautunut käyttämään tässä yhteydessä Baal-nimeä, jolla on Raamatussa sitten maine ihan toisenlaisena “Herrana”.

      Olen Tarja kanssasi ihan samaa mieltä siitä, että jos “nimeä ei ole, puhe jumalasta voi tarkoittaa mitä, tai ketä tahansa.” Siksi itse käytän rukoillessani aina osoitteena sitä nimeä, josta Raamatussa sanotaan “Jahve, Herra, teidän isienne Jumala(Jehovah, the God of your fathers, Am.St ym engl)), Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.”(2Mo3:15)

      Holokaustia en nyt taas liittäisi keskusteluun, jonka otsikkona on “Uutterasti rukoilkaamme”.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Pascal Boyer kirjoittaa kirjassaan ”Ja ihminen loi jumalat”mm. näin: ”Jotkut ystävistämme menevät toisinaan tiettyyn paikkaan puhumaan näkymättömälle olennolle, joka on kaikkialla ja tiietää etukäteen, mitä he aikovat sanoa.”

    Teologeilla on ollut ja on – näin uskon – melkoinen selittäminen siinä, mistä rukoilemisessa on oikein kysymys. Olisi varmaan reiluinta myöntää, että rukouksen voima on sen psykologisessa vaikutuksessa rukoilijaan itseensä, ei siinä, että rukouksen välityksellä tiedotettaisiin Jumalalle asioita tai yritettäisiin vaikuttaa hänen päätöksiinsä.

    Tämä on kuitenkin teologisesti ottaen ilmeisesti hankala myöntää, koska se tekisi Jumalan tarpeettomaksi ja mikäli jumalusko onkin vain yksi ihmisen keksimä mielenhallintatekniikka, käy koko kirkkoinstituutio tarpeettomaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jorma Rämö sanoo:

      Kimmo, kirjat, joihin viittaat, eivät anna vastausta elämän syntyyn ja maailmankaikkeuden olemassa oloon. Ne ovat pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tyhjästä ei synny mitään millään aikamääreellä. Jos katselet ympärillesi kotonasi niin kaikki ne esineet, joita siellä näet, ovat jonkun tekemiä. Ei kai tulisi mieleenkään sanoa, että ne voisivat syntyä itsekseen sopivissa olosuhteissa ja kunhan aikaa kuluu riittävästi.

      Nyt on kuitenkin niitä, jotka väittävät, että tämä suunnattoman monimutkainen maailmankaikkeus on syntynyt itsekseen, huomioimatta sitä kuinka ihmeellinen järjestys vallitsee kaikkialla luonnossa.

      Milloin kaaoksesta on syntynyt jotain muuta kuin lisää kaaosta. Entä mistä tämän kaaoksen alkuräjähdys, joka mainitaan syyksi, on saanut voimansa?

      Maailmassa on täydellinen järjestys. Kaikella on tarkoituksensa, mikään ei sattumalta ole siinä missä on. Aurinko ja kuu ovat maapalloon nähden juuri oikealla etäisyydellä. Maata peittää ilmakerros, joka on juuri oikeanlainen, jotta elämää voi täällä olla. Sitten on painovoima, joka on välttämätön, miten se on syntynyt? Ihmiset ja eläimet on luotu lisääntymään ja synnyttämään jälkeläisiä, sen vuoksi tarvitaan koiras ja naaras, mies ja nainen. Mistä on peräisin ihmisen järki ja monenlaiset kyvyt? Mistä on alunperin tullut solu, joka tarvitaan elämän syntyyn, tuo suunnattoman monimutkainen järjestelmä, joka on enemmän kuin kaikki maailman tietokoneet yhteensä? Entä mistä ihmiseen on tullut tunteet: rakkaus, viha, suru, ilo, joilla ihminen pystyy ilmaisemaan itseään?

      Tieteellä ei ole vastauksia näihin kysymyksiin, eikä tule. Evoluutiouskossa on suuria ongelmia, kaikki välimuodot puuttuvat, keksitään mitä hurjimpia selityksiä KOSKA EI HALUTA USKOA SIIHEN ETTÄ KAIKEN NÄKYVÄN TAKANA ON LUOJA, joka sanoo viimeisen sanansa tämän Telluksen päällä.

      Jeesus sanoi: ”Jos joku tahtoo, tulee hän tuntemaan onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani.”

      Jossain kommentissasi ihmettelit sitä, että jos joku Jumala on olemassa, miksi hän ei tee sitä ja tätä, ratkaise kaikkia ongelmia täällä maan päällä jos kerran rakastaa ja huolehtii ihmisistä. Miksi Hänen pitäisi niin tehdä jos Häneen ei edes uskota ja kielletään Hänet? Miksi Hänen pitäisi laittaa ”tikkua ristiin” sinunkaan vuoksesi, joka Häntä väheksyt ja pilkkaat?

      Jumala haluaa, että kaikki ihmiset tulisivat tuntemaan totuuden, tekisivät parannukseen, luopuisivat entisestä vaelluksestaan ja antaisivat elämänsä Hänelle. Vasta sitten Hän voi ilmaista itsensä sellaisena kuin Hän on. Hän on antanut Poikansa meidän syntiemme takia kärsiä ja kuolla häpeällisen ristin kuoleman, jotta jokainen joka uskoo Häneen, pelastuisi.

      Se, joka tämän hylkää, sen myös Jumala hylkää kerran iankaikkisesti, eikä sellaista kohtaloa kenellekään soisi. Nyt on kuitenkin vielä armon aika, kuka tietää kuinka kauan se kunkin kohdalla kestää?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Rämö: ”Miksi Hänen pitäisi laittaa ”tikkua ristiin” sinunkaan vuoksesi, joka Häntä väheksyt ja pilkkaat?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Rämö: ”Kimmo, kirjat, joihin viittaat, eivät anna vastausta elämän syntyyn ja maailmankaikkeuden olemassa oloon. Ne ovat pelkkää mielikuvituksen tuotetta.”

      Siinä suhteessa Raamattu ei ole yhtään sen kummallisempi.

      Rämö: ”Miksi Hänen pitäisi laittaa ”tikkua ristiin” sinunkaan vuoksesi…”

      Ei miksikään, minä kyllä olen ihan itse laittanut omat tikkuni ristiin ja vastaisuudessa tulen laittamaan.

      Rämö: ”joka Häntä väheksyt ja pilkkaat?”

      En ymmärrä miten voi pilkata jotain, jonka olemassaolokin on varsin kyseenalainen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Joku viisas on sanonut, että uskovaisen ja ateistin ero on vain siinä, että ateisti uskoo keskustelevansa itsensä kanssa, ja itse keksineensä ideat ja vastaukset, kun taas uskovainen uskoo keskustelevansa jokun toisen, kuten Jumalan kanssa ja saavan vastaukset ja ohjeet jostain ylempää.

    Jos sota voitettiin tai hävittiin, se oli jumala joka voitti tai hävisi, koska jumala oli se kansan ykseys. Eli kansa . Jos kehiteltiin hienoja teorioita tai oppeja, ne tulivat jumalalta, itselle ei otettu kunniaa, ’ Älä meille, älä meille vaan omalle nimellesi anna kunnia.’ Se osoittaa konkreettista nöyryyttä ja itsensä luovuttamista, että ei ihan omista voimista, ja siksi meilläkin sanotaan, ’tämä on Jumalan sana’ . Ja siksi me juomme pakanallisesti Jeesuksen verta, että meissä olisi juutalainen veri ja voisimme puhua sanoja, joita he ovat kirjoittaneet, tai siis heidän Jumala.

    Toisasia jota ei voi kieltää on tietysti se, että ihmisellä on tarve uskoa johonkin Korkeampaan oikeudenmukaisuuteen, koska ihminen voi kohdella ihmistä täysin käsittämättömästi kuten holokausti meille osoittaa. Meillä ei ole luonnostaan kykyä olla hyviä ihmisiä, vaikka sellaistakin on yritetty uskotella.

    Ja tosiasia on tietysti myös sekin , että jos ihmisillä olisi vain Yksi yhteinen Jumalakäsitys ja jokainen tuntisi tien, ei olisi enää tarvetta sotia oman Jumalan puolesta, tai ohjeita ja säädöksiä vastaan, eikä kinastella muutenkaan, mutta se kuuluu vasta Messiaanisen aikakauden tapahtumiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Tarja: ”Toisasia jota ei voi kieltää on tietysti se, että ihmisellä on tarve uskoa johonkin Korkeampaan oikeudenmukaisuuteen, koska ihminen voi kohdella ihmistä täysin käsittämättömästi kuten holokausti meille osoittaa.”

      Jos jotain ilmiötä ei osata (vielä ) tieteen voimin selittää, on ihmisen (ollut) pakko luoda itselleen selitykseksi jonkin sorttinen yliluonnollinen tekijä, johon uskoa ja joka on kaiken aikaansaanut ja joka tarkkailee jatkuvasti Telluksella tallustelevien ihmispolojen taivallusta, rankaissee ja palkitsee luotujaan ja heittää heidät lopulta helvetin tulimereen kitumaan iankaikkisesti, elleivät he usko häneen.

      Lisäksi vielä kaikki tuhannet eri uskonnot hämmentävät omalta osaltaan soppaa ja toitottavat oman oppinsa oikeellisuutta ja paremmuutta, eikä koko sotkusta ota selvää meidän erkkikään.

      Minulta on kysytty mm., mihin ateismi perustaa uskonsa. Ateismista en tiedä, enkä uskonnottomana perusta uskonnollista uskoani mihinkään, koska uskonnottomalla ei ole uskoa eikä uskon kohdetta. Jos minulta kysytään mihin ateisti tai uskonnoton perustaa maailmankuvansa, niin minä ainakin perustan sen länsimaisen sivistyksen tuottamaan ja alituisesti itseään korjaavaan tieteelliseen tietoon. En vaihtoehtoisiin faktoihin, uskoon taikka luuloon.

      Olen varsin hyvin perillä siitä tosiasiasta, että maailma ei tule valmiiksi eikä “kaiken käsikirjaa” kirjoiteta minun, eikä kenties vielä tuhansien tulevienkaan sukupolvien aikana, mutta sitä mukaa kun tutkimuslaitteistot ja mittausmenetelmät kehittyvät, myös tieto lisääntyyy, sivistys sivistyy, kehitys kehittyy ja kaikenlaiset uskonnot, uskomukset ja taikuus vaipuvat tarpeettomina ja aikansa eläneinä vähitellen historian hämäriin.

      Tarja: ”Meillä ei ole luonnostaan kykyä olla hyviä ihmisiä, vaikka sellaistakin on yritetty uskotella.”

      Moraali on nippu paikkaan (yhteiskuntaan) ja aikaan sidottuja yhteisesti sovittuja menettelytapoja, arvoja ja normeja, joiden mukaan elämällä pyritään tulemaan toimeen ja tekemään yhteistyötä lajitoverien kanssa. Moraalikäsitykset voivat muuttua ja muuttuvat jatkuvasti. Joskus oli täysin moraalisesti hyväksyttävää Suomessakin kurittaa lapsia fyysisesti, mikä on tänä päivänä paitsi moraalitonta, jopa rikollista. Monissa maissa ei vieläkään koeta vaikkapa kuolemantuomiota moraalittomaksi. Noitien polttaminen roviolla oli niin ikään vielä muutama vuosisata sitten kristillisenkin moraalikäsityksen mukaan täysin hyväksyttävää, ei kuitenkaan onneksi enää.

      Niin se moraali muuttuu erilaisissa yhteiskunnissa ajankulun myötä. Kukapa tietäisi tulevaisuuden moraalikäsityksistä vielä yhtään mitään.

      Marc Hauserin kirjan keskeisin väite on, että kaikilla ihmisillä on evoluution myötä kehittynyt moraalinen vaisto, tai enemmänkin ”moraalikielioppi”, jonka avulla teot luokitellaan hyväksi tai pahaksi. Moraalisia päätöksiä luovat tiedostamattomat kognitiiviset prosessit, ja tunteet ovat mukana ainoastaan toiminnan motivoinnissa, kirjoittaa Hauser.

      Myös kirkko ratkaisee opillisia ja eettisiä kysymyksiään ihmisten tekemillä enemmistöpäätöksillä – äänestämällä. Siitä Jumalan tahdosta kun ei kukaan taida oikein saada selvää, tai ainakin se on kovin muuttuvainen riippuen siitä keneltä sitä kysyy. Olipa ratkaisu minkälaiseen pulmaan tahansa minkälainen tahansa, aina se on jollekin oikeudenmukainen ja jollekin toiselle ei.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Kimmo

    Minulle on ihan sama oletko sinä ateisti vai uskovainen, ateistina voit olla paljon parempi oikeuskäsityksissä, kuin uskomiseen perustuva lahjavanhurskaus, joka ei ole osoittanut toimivuutta moraalisena koodistona käytännön tasolla.

    Jos minä ajattelen jotakin olevan, niin ajattelen siitä Luomisen toimintona, eli maailmankaikkeus planeettoineen, Tellus mukaanlukien, ja planeettojen vaikutus elämään täällä , elämään, joka minulle tarkoittaa suurempaa kokonaisuutta kuin ihmisen elämä. Elämää on kaikki mikä meidän ympärillä on, ja josta ihminen on riippuvainen, vaikka luulee olevansa keskipiste ja tärkein.

    Ei se ole mahdottomuus, että voisimme moraalista saada aikaan kaikkia tyydyttäviä toimintamuotoja, kyllä räikeimmät epäoikeudenmukaisuudet pitäisi jokaisen huomata, ellei ole ihan välinpitämätön ja paatunut. Tärkeimpiä on tietysti, että kenenkään ei pitäisi nähdä nälkää, tuntea turvattomuutta, jatkuvaa pelkoa ja uhkaa, vaan oikeus elämään olisi jokaisella joka syntynyt on. Tosin syntyvyyttä voisi säädellä, mutta sitä pidetään epäoikeudenmukaisena koska miesten kuuluu saada ja vaimojen antaa.

    Mainitsit kuolemantuomion, itse olen sitä mieltä, että rikollisen palkitseminen elinikäisellä leivällä, asunnolla, laiskuudella, kaikella mahdollisella jota kaikilla oikein elävilläkään ei ole, on mitä suurinta epäoikeudenmukaisuutta. Ja siksi, henki hengestä, ja piste. Meidän ei kuulu maksaa rikoksista elatusta, siitä voi tulla jopa elinkeino.

    Tunteita tarvitaan, empatiakykyä, jota miehillä ei lähtökohtaisesti ole, siksi me naiset olemme olemassa. Miesten tunteet kohdistuvat vain miehiin, vaikka ne olisivat rikollisia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Tarja: ”Tunteita tarvitaan, empatiakykyä, jota miehillä ei lähtökohtaisesti ole, siksi me naiset olemme olemassa.

      Mitä tuohon miehiseen empatiakykyyn tulee, niin voit tiedustella asiaa rakkaalta vaimoltani, siis sitä miltä hänestä tuntuu kanssani vietämänsä 55:den avioliittovuoden jälkeen.

      Tarja: ”Miesten tunteet kohdistuvat vain miehiin, vaikka ne olisivat rikollisia.”

      Aika paksu yleistys.

      Tarjja: ”itse olen sitä mieltä, että rikollisen palkitseminen elinikäisellä leivällä, asunnolla, laiskuudella, kaikella mahdollisella jota kaikilla oikein elävilläkään ei ole, on mitä suurinta epäoikeudenmukaisuutta. Ja siksi, henki hengestä, ja piste. ”

      Se siitä empaattisuudesta sitten. No, onneksi tuo ei kuitenkaan ole vallitseva mielipide länsimaisen sivistyksen parissa.

      Tarja: ”Tärkeimpiä on tietysti, että kenenkään ei pitäisi nähdä nälkää, tuntea turvattomuutta, jatkuvaa pelkoa ja uhkaa, vaan oikeus elämään olisi jokaisella joka syntynyt on.”

      Tästä olen täsmälleen samaa mieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Kimmo walletin, täytyy antaa sinulle positiivista palautetta. Yleensä vääräleukailet Jumalasta ja kaiken maailman uskovista. Tulee kuva, että pidät itseäsi fiksumpana. Mutta nyt kun lue pohdintojasi, nehän ovat varsin hyviä. Yllätyin positiivisesti, sinusta tuli esille rakentaa ja pohtiva puoli. Oli mukava lukea ajatuksiasi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Kimmo

    ” Monissa maissa ei vieläkään koeta vaikkapa kuolemantuomiota moraalittomaksi.”

    Tiesitkö sen, että on kuitenkin uskontoon perustuva käsitys se, että kuolemantuomio olisi väärin. Se löytyy Apokryfikirjasta, jossa selitetään kuinka vapahtaja korjasi tämän vääryyden poistamalla kuolemantuomion.

    Perusteluna oli se, että jos murhaajalle langetetaan kuolemantuomio, siinä tulee kaksi murhaa ja jumala ei ole sellaista tarkoittanut. Laissa määrätty rangaistus ei ole kosto, eikä murhakaan, koska se on etukäteen tiedossa oleva, ja ihminen voi välttyä rangaistukselta elämällä oikein. Apokryfit eivät ole kelvanneet kaanoniin, mutta sieltä kyllä napatiin käsityksiä joita sitten sanottiin omiksi. Ja vaikka länsimaiseksi sivistykseksi.

    Tietysti voidaan sanoa että kaikki on länsimaista sivistystä, mutta se on tiedon puutetta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25