Uutterasti rukoilkaamme

 

 

Nuoruudessani eräänä päivänä kuulin uutisista, että Kiinan ja Intian välille oli syntynyt ongelmia heidän rajalleen. Sodan uhka oli todella suuri. Kahden väkirikkaimman välinen aseellinen yhteenotto olisi ollut hyvin tuhoisa. Tuona iltana rukoilin noiden maiden puolesta ja pyysin heille rauhaa.

Aamulla uutisista kuulin, että nämä suurvallat olivat sopineet välinsä ja sodan uhka oli poistunut. Koin tuossa tilanteessa että se tuli kuin rukousvastaus pyyntöihini.

En tiedä montako miljoonaa ihmistä maailmassa rukoili saman tilanteen puolesta, mutta varmaa on vain rauhan palaaminen noiden maiden välille. Jumala joka johdattaa koko maailmankaikkeutta antoi noiden maiden johtajille kyvyn sopia asioista ja pitää naapurien välit kunnossa.

 

Rukoussunnuntai

Rukoussunnuntai on saanut nimensä siitä, että tästä sunnuntaista helatorstaihin papit aikoinaan menivät ihmisten pelloille siunaamaan vuoden kylvön ja sadon. Näin pyydettiin Jumalan varjelusta kasvulle ja suotuisaa kasvukautta.

Nykyaikana tätä tapaa voisi soveltaa erilaisten yritysten ja hankkeiden puolesta rukoilemiseen milloin minkäkinlaisen yhteiskuntamme toiminnan puitteissa. Kaikki elämämme tapahtumat, niin suuret kuin pienemmätkin, voimme tuoda Herramme eteen ja pyytää häntä antamaan menestystä.

 

SUNNUNTAI 9.5.2021

5. sunnuntai pääsiäisestä

Rukoussunnuntai, latinaksi Rogate

Sydämen puhetta Jumalan kanssa

Ensimmäinen lukukappale: 2. Moos. 17: 8-13

 

Lukukappaleessa kerrotaan Mooseksen ajasta Siinain autiomaassa. Yhden naapurikansan kanssa syttyi sota. Tilanne on kansalle uhkaava. Vihollinen oli voimakas ja kansa oli vaikeassa tilanteessa.

Silloin Mooses uskoi sodan johdon nuoremmalle ja kääntyi rukouksissaan Jumalan eteen. Rukous vaikutti. Jumala kuuli kansansa ahdistuksen ja pelasti omansa andistuksesta.

Mielenkiintoista on huomata, miten Mooseksen ikä alkoi painamaan. Hänen oli vaikeaa pitää käsiään rukousasennossa kohotettuna. Hän tarvitsi apua. Kaksi hänen läheistään tuli avuksi. He kannattivat Mooseksen käsiä niin, että tämä jaksoi jatkaa rukoustaan koko päivän ajan. Taistelu päättyi voittoisasti.

 

Työskennellessäni sotiemme veteraanien ja invalidien kanssa olen saanut huomata miten viime sotiemme aikana maassamme rukoiltiin valtavasti. Niin miehet ja naiset rintamalla kuin kotirintamallakin toivat asiansa Jumalan eteen lukemattomia kertoja. Olen saanut kuulla erittäin syvältä sielun sopukoista nousevia todistuksia näistä rukouksista ja niiden merkityksestä kansamme suuren hädän aikana.

 

Rukous voidaan toteuttaa monella tavoin

On erilaisia rukoustapoja. Eri tilanteisiin sopivat eri tavoin toteutetut rukoukset. Kun on yksinään niin silloin on mahdollisuus rukoilla aivan sen mukaan, mikä mieleen parhaalta tuntuu. Mutta mitä enemmän väkeä on paikalla sitä tärkeämpää on rukoilla hyvää järjestystä noudattaen. Näin toisilla läsnäolijoilla on mahdollisuus seurata mukana yhteisessä rukouksessa.

Vaimoni Coletten kanssa rukoilemme Lutherin aamu ja iltarukouksen oppimestarimme opettaman kaavan mukaisesti.

Aluksi lausumme kolmiyhteisen Jumalan nimen: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Sitten luemme apostolisen uskontunnustuksen.

Tämän jälkeen luemme Isä meidän rukouksen.

Luemme vielä Lutherin kirjoittaman aamurukouksen aamulla ja iltarukouksen illalla.

Lopuksi veisaamme yhden virren.

Toisinaan olemme aamuisin lukeneet jostakin hartaus- tai rukouskirjasta päivän lukukappaleen. Näitä kirjoja on vuosikymmenien kuluessa kirjoitettu hyvinkin monia ja monet niistä ovat aivan erityisen hyviä.

 

Kirkkomme käsikirjassa on myös erinomaisen hyviä hetkirukouksia ja niihin soveltuvat nuotit.

Jo uskonpuhdistajamme Mikael Agricota suunnitteli niiden kääntämistä suomeksi, mutta hänen osalaan työ jäi kesken. Nykyisin näiden kaavat ovat hartauksiemme suurena aarreaittana jokaisen käytettävissä.

Suosittelen rohkeasti niiden esiin nostamista ja käyttöön ottamista.

 

Tässä rukoussunnuntain ensimmäinen lukukappale

2.Moos. 17:8-13

Refidimissä kävivät amalekilaiset israelilaisten kimppuun. Mooses sanoi Joosualle: ”Valitse miehiä mukaasi ja lähde taistelemaan amalekilaisia vastaan. Huomenna minä asetun kukkulan laelle Herran sauva kädessäni.” Joosua teki niin kuin Mooses oli käskenyt ja ryhtyi taisteluun amalekilaisia vastaan, kun taas Mooses, Aaron ja Hur nousivat kukkulan laelle. Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla, mutta kun hän päästi kätensä vaipumaan, olivat amalekilaiset voitolla. Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven hänen istuimekseen. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolen, niin että hän jaksoi pitää niitä ylhäällä auringonlaskuun saakka. Näin Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotajoukkonsa.

52 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Tässä osoitteessa esitellään rukoussunnuntaita ja näytetään päivän tekstit

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-9-5-2021/

    Temat för bönsöndagen presenteras och texterna förevisas här

    https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-9-5-2021/

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Päivän rukoushetket näytetään täällä

    https://kirkkokasikirja.fi/jp/paivan_rukoushetket.html

    Lutherin aamu ja iltarukoukset voi lukea täältä

    http://katekismus.fi/raamatturippi/42.html

    Tidebönerna kan läsas här

    http://kyrkohandboken.fi/gt/tideboner.html

    och morgon och aftonbönerna här

    http://katekesen.fi/bibelnbikten/42.html

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Moni halveksii Kristittyjä sekulaarin maailman piirissä, mutta meille, jotka tunnemme ja tiedämme, että on Herra, joka kuulee, Hän on Kaikkivaltias.

    Danielin kirjassa on hieno kohta:

    ”Herra, kuule, Herra, anna anteeksi, Herra, huomaa ja tee tekosi itsesi tähden, älä viivyttele, minun Jumalani; sillä sinun kaupunkisi ja sinun kansasi ovat sinun nimiisi otetut.” Ja vielä minä puhuin ja rukoilin ja tunnustin syntini ja kansani Israelin synnit ja annoin rukoukseni langeta Herran, Jumalani, eteen minun Jumalani pyhän vuoren puolesta. Ja kun minä vielä puhuin rukouksessa, tuli se mies, Gabriel, jonka minä olin nähnyt ennen näyssä, kiiruusti kiitäen minun tyköni ehtoouhrin aikana. Ja hän opetti minua, puhui minulle ja sanoi: ”Daniel, nyt minä olen lähtenyt neuvomaan sinua ymmärrykseen.

    Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä olen tullut sitä ilmoittamaan; sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky. Dan.9:19-23

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Rämö sanoo:

    Inhimillisesti ajatellen rukous on järjetöntä, mutta hengellinen ihminen näkee asian toisin.

    Jos Jeesus saa vaikuttaa ihmisessä niin Raamatun mukaan ”hänen sisimmästään on juokseva elämän veden virrat.” Hän ”rukoilee lakkaamatta” ja Herra kuulee häntä ja käyttää häntä kanavana siunatessaan toisia.

    ”Anokaa niin teille annetaan” on varma lupaus, mutta usein Jumala ei vastaa rukoukseen niin kuin olemme pyytäneet vaan vastaa aivan eri tavalla kuin olemme toivoneet. Kun pyydämme Jumalaa siunaamaan itseämme tai toisia, Hän lähettääkin odottamattoman vaikeuden elämään ja vasta aikojen perästä saatamme ymmärtää, että se olikin Jumalan vastaus rukoukseemme.

    Meillä saattaa olla sellainen käsitys, että Jumala aina vastaa rukoukseemme huolimatta siitä millainen suhde meillä on Häneen. Jeesus sanoo Matt.5:ssä, että on turha käydä rukoilemaan Jumalaa jos tunnolla on jotakin toista ihmistä tai Jumalaa kohtaan. On ensin tunnustettava erheensä ja vasta sitten voi käydä Jumalalta jotakin pyytämämään.

    Miksi Jumala on sitonut itsensä omiensa rukouksiin, on arvoitus, mutta Raamattu osoittaa tämän todeksi.

    Hän haluaa meidän rukoilevan, mutta huomauttaa kuitenkin ettei Hän meitä ”monisanaisuutemme takia kuule”, vaan ainoastaan niitä, jotka rukoilevat Häntä ”Hengessä ja totuudessa.”

    Jumalan sanasta saamme lukea miten Hän hylkää niiden rukoukset, jotka itseensä luottaen tulevat Hänen eteensä, mutta että Hän kuulee pienimmänkin huokauksen sen huulilta, joka tietää olevansa kelvoton syntinen, eikä voi mihinkään omaan ansioonsa vedoten odottaa Jumalan vastaavan hänelle vaan ainoastaan turvautumalla Hänen armoonsa huudahtaa alinomaan: ”Ole minulle syntiselle armollinen!”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Rukoileminen ilmaan, tai näkymättömään, on jotain erilaista kuin, että kumarrutaan kuninkaan, tai keisarin eteen armoa anelemaan.

    Kuninkaalla oli kaikki valta joko päästää vapauteen, tai jos rikos oli suuri kuten kuninkaan vastainen kapinanlietsonta, kuningas saattoi tuomita kuolemaan. Uskonnollisesti sitä sanottiin armokuolemaksi, koska näin rikollisessa oleva synti lähti maailmasta ja myös rikollisesta, koska hän ei enää voisi tehdä syntiä.

    Rukoilemisen analysoinnissa modernimmasta näkökulmasta, voisi pohtia sitä, että onko olemassa joku kenttä johon voisi vaikuttaa rukoilemisella tai sanattomilla toiveilla. Ikäänkuin, ajatus olisi jo toimiva mekenismi, eli teko. Telepaattinen puhelu tai viesti . Ja voisko rukousuutinen levitä sieltä telepaattisesti useille vastaaottajille, joilla antennit ovat kunnossa. Näin tulee todistetuksi se, että mitään välimiehiä ei tarvita vaan jokainen voi lähettää viestejä ihan suoraan. Ja saada ehkä myös vastauksia, jolloin puhmme jo interaktiivisesta, eli vuorovaikutteisesta viestinnästä.

    Oletus on tietenkin sen luonteinen, että tällainen on, koska rukoillaan. Eli viestin vastaanottaja olisi olemassa. Kun myös vastauksia monet kertovat saaneensa, se kertoo, että suora yhteys toimii.

    Tämä ei tietenkkään puhu sen puolesta että valmis ohjelma olisi olemassa, että maailman ja jokaisen elämä olisi lukkoonlyöty ja kudottu jo kohdussa, koska valmista elokuvaakaan ei voi muuttaa kekivälissä, vaikka haluaisi varoittaa, että murhaaja on tulossa juokse karkuun, ei, sitä ei voi muutaa se menee sellaisena kuin ohjaaja on sen rakentanut,,, loppuun saakka.

    Joten en osaa sanoa lopullista tästäkään asiasta, koska vaihtoehdot eivät sovi samaan kuvaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos kommentistasi. Kiitos pohdiskeluistasi.

      Rukouksen voimaa ei pidä missään mielessä verrata ihmisen omiin henkisiin voimiin. Näiden voimien rajallisuus on suhteellisen pieni ja niiden perustana on yksinomaan ihmisen omat luonnolliset voimavarat.

      Rukous sen sijaan on keskustelua Jumalan Kaikkivaltiaan kanssa. Rukouksessa asiat esitetään hänelle ja on kokonaan hänen oma asiansa, missä määrin hän katsoo tarpeelliseksi vastata näihin pyyntöihin.

      Koska hän tietää kaiken ja myös rakastaa meitä, niin hänellä on mahdollisuus ratkaista onko pyyntö lainkaan hyväksi vain olisiko lopputulos suorastaan huonompi kuin sen toteuttaminen.

      Toisiinaan hän katsoo että vastaus on mielekästä antaa ja silloin hän toimii sen mukaisesti mikä kokonaisuuden kannalta on parasta.

      Toisinaan hän näkee että itse pyyntö on hyvä ja hän haluaa vastata, mutta toteaa, ettei ajankohta vielä ole oikea. Vielä pitää odottaa ajankohtaa sekä silloin myös huomata, missä muodossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    ” Herra kuule, Herra anna anteeksi…. ”

    Muistelen että raamatussa lukee näin: ” Olen tehnyt itseni tunnetuksi, Aabrahamin, Isakin ja Jaakobin jälkeläisille Jumalana Kaikkivaltiaana, mutta nimellä Herra, en ole tehnyt itseäni tunnetuksi. ”

    Tämä tuli nyt, ulkomuistista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos puheenvuorostasi

      Daniel 9:19

      Herra, kuule, Herra, anna anteeksi, Herra, huomaa ja tee tekosi itsesi tähden, älä viivyttele, minun Jumalani; sillä sinun kaupunkisi ja sinun kansasi ovat sinun nimiisi otetut.”

      1. Moos.

      4:26 Ja myöskin Seetille syntyi poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.

      28:13 Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: ”Minä olen Herra, sinun isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.

      2. Moos. 3:15 Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: ”Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.

      3:16 Mene ja kokoa Israelin vanhimmat ja sano heille: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt minulle ja sanonut: ’Totisesti minä pidän teistä huolen ja pidän silmällä, mitä teille tapahtuu Egyptissä.

      6:2 Ja Jumala puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: ”Minä olen Herra. 6:3 Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille ’Jumalana Kaikkivaltiaana’, mutta nimelläni ’Herra’ en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.

      6:6 Sano sentähden israelilaisille: ’Minä olen Herra, ja minä vien teidät pois egyptiläisten sorron alta ja vapautan teidät orjuudesta ja pelastan teidät ojennetulla käsivarrella ja suurilla rangaistustuomioilla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    ”Kuninkaalla oli kaikki valta joko päästää vapauteen, tai jos rikos oli suuri kuten kuninkaan vastainen kapinanlietsonta, kuningas saattoi tuomita kuolemaan. Uskonnollisesti sitä sanottiin armokuolemaksi, koska näin rikollisessa oleva synti lähti maailmasta ja myös rikollisesta, koska hän ei enää voisi tehdä syntiä. ”

    Jatkan vähän tätä kappaletta, koska siinä oli eräs juttu, eli kapina ja uskoonnollinen harha.

    Ei tietenkään ole varmaa, että kapinassa yhden kuolemantuomio kaikkien kapinallisten puolesta, toimisi niin, että ne muut lopettaisivat kapinan, pelosta tai johtajansa uhrikuoleman takia. Ja näin ’syntinä ’ pidetty lähtisi kokonaisuudessaan ja alamaisuus olisi taattu.

    Koska toinen vaihtoehto on se, että se vahvistaa kapinaa, se tuo lisää joukkoja mukaan. Kuningas on osoittanut julmuutensa, se halutaan kostaa, vaikka viimeiseen mieheen.

    En tiedä mitä halusin sanoa, mutta tulipahan sanotuksi, kun ajatus virtasi kuin keväinen puro. Jotakin evankeellista tässäkin on, mutta en osaa sanoa mitä se on.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Näin keväällä saakin olla ”kevättä rinnassa” ja mielikuvitus vähän lennellä. Saa antaa ajatustensa hypellä kuin vasikat kesälaitumelle päästesssään.

      Sanan ”armokuolema” olen mieltänyt sellaisiin entisaikojen sotien tilanteisiin, missä joku sotilas oli niin vakavasti haavoittunut, ettei hänellä enää ollut mitään toivoa toipua. Silloin katsottiin paremmaksi antaa kaverille ”armokuolema” ettei tämän tarvitsisi kitua pidempään. Muinoin esim venäläisillä ratsusotilailla oli aivan erityinen veitsen tapainen teräase, jolla pystyi tällaisen pahasti haavoittuneen lopettamaan naamasuojuksen ristikoiden läpi niin että tuo toimitus sujui mahdollsimman nopeasti ja tehokkaasti.

      Entisajan hallitsijoilla oli valta tiettyjen olosuhteiden vallitessa määrätä joku kuolemaan. Nykyisin kuolemantuomioiota käytetään vain muutamissa maissa. Monessa maassa ne on jo saatu loppumaan.

      Suomessa valtaosa kuolemantuomioista lopetettiin 1800 -luvun alkupuolella, kun Venäjän keisari määräsi nämä elinkautiseen vankilaan. Tästä puolestaan seurasi se, että vankiloiden tilat loppuivat kesken. Tämän hoitaakseen keisari määräsi muuntorangaistukseksi Siperiaan karkoituksen. Näin saatiin työvoimaa muutamille vaikeasti asuttaville seuduille. Käytännössä vain harva palasi tuolta takaisin, koska olosuhteet olivat useinkin niin vaikeita, että moni sairastui tai muutoin menehtyi.

      Runsas sata vuotta sitten noita Siperiaan karkoituksia käytettiin myös sellaisiin henkilöihin, jotka Venäläinen hallinto katsoi olevan poliittisesti vaarallisia.

      Jotkut kapinat syntyvät siksi että esivalta ei ole huolehtinut alamaistensa tarpeista ja kansa nousee vastustamaan hallintoa.

      Ongelmallisia ovat sellaiset kansannousut, joiden takana on jonkun toisen maan syöttämä maan heikontamiseen tähtäävä ujutus. Tätäkin on esiintynyt kautta koko historian ajan.

      Valitettavan usein tuollaiset kansannousut aiheuttavat valtavan suuri menetyksiä kun väkivalta ja sekasorto pääsee valtaan ja ihmiset alkavat tappamaan toisiaan, varastamaan ja ryöstämään toisten omaisuutta sekä seksuaalisessa käyttäytymisessä raiskaamaan uhrejaan mitä väkivaltaisimmissa tilanteissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Herra Herra…..

    Mutta onko se hepreaksi JHWH ?

    Herra on vähän hankala, koska myös Jeesusta sanotaan herraksi, ja jopa pappeja kirkkoherroiksi. Mutta voihan olla, että he pitävät itseään jumalina, tai kaltaisina.

    Shemassa sanotaan kyllä: ’ She’ma Israel Adonai Eloheinu Adonai Echad.’ ”Kuule, oi Israel: L ORD meidän Jumalamme, L ORD on yksi” ( heprea :שְׁמַע יִשְׂרָאֵל יְהוָה אֱלֹהֵינוּ יְהוָה אֶחָֽד׃ ), löytyy 5.Mooseksen kirjan 6: 4: stä ”

    ” Shemassa tämän päätelmän takana oleva syntaksin teksti on epäselvä.) ”L ORD: ksi ” käytetty sana on tetragrammatoni YHWH.”

    Jos oikein ymmärsin, niin Adonai, tai Lord tai Herra käytetään koodista JHWH. Murtta tiedättekö te tämän. ?

    https://en.wikipedia.org/wiki/Shema_Yisrael

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos viitteestäsi artikkeliin jossa puhutaan monestakin kysymyksestä ja useammastakin näkökulmasta. Asiaa tuntevalle asiat ovat tuttuja, mutta paikoitellen asioiden esitys pakkaantuu liian vaikeaksi tavanomaiselle lukijalle. Joten ei ole ihme jos jutun lukijalle jää paikoitellen mielikuvat hyvinkin epäselviksi.

      Heprean sana YHWH on on Jumalan nimi Vanhassa testamentissa. Koska nimen väärinkäyttöä varottiin niin yleensä tämä alkuaan Jahwe muodossa lausuttu sana alettiin jo hyvin varhain korvaamaan heprealaisella herraa tarkoittavalla ’adonaj -sanalla HERRA.

      Sitä mukaa kuin aramea valtasi alaa juutalaisten keskuudessa niin nimeä alettiin lukemaan määrätyllä artikkelilla ”ha*” varustetulla NIMI -sanalla ”Šem” ja näin muodostunut vastine PYHÄ NIMI, ”HašŠem” on ollut käytössä monin paikoin.

      Itse käytän niissä teksteissä missä vokaalit eli lukumerkit on merkitty ’adonaj -sanan mukaan tuossa kohdin Herra sanan ’Adonaj, mutta niissä julkaisuissa missä lukumerkit eli vokaalit on merkitty lyhemmässä muodossa eli Pyhä Nimi merkitystä vastaavasti lausun HašŠem.

      Maailman vanhimmassa tunnetussa Vanhan testamentin käännöksessä Septuagintassa JHWH on käännetty herra sanaa kyrios käyttäen eli siis Kyrios = Herra. Tämä käytäntö on sitten levinnyt kaikkialle maailmaan yleisimmäksi vastineeksi.

      Näin siis myös englantilaisten käännösten The Lord vastineessa.

      Lukutapa Jehova on 1500 luvulla syntynyt sekaannus, missä ei ole tehty eroa kirjoitusasun JHWH ja lukumerkkien sanasta ’adonaj otettujen lukuohjeitten välillä. Tämä vanha käytäntö siis edellyttää, ett ana kirjoitetaan alkuperäisessä asussaan JHWH, mutta sen hyvän käytännön mukaiseksi lukutavaksi pannaan Herra sana:’Adonaj.

      Jehova sana on sekaannus kahdesta eri sanasta konsonantit eli varsinaiset aakkoset toisesta ja vokaalit eli lukumerkit toisesta sanasta.

      Jotta tämä tulee selväksi niin panen pari sanaa tähän ja ydistän toisesta konsonantit ja toisesta vokaalit.

      Niinpä jos joku mainitsee naapurin ruuasta sanalla alatoopi ja toinen toistaa sen sanaa tytinä käyttäen, niin noiden sekottamisesta seuraisi sana ylitäp.

      Näin siis tuo 1500 luvun väärinkäsitys Jehova on päässyt kulkeutumaan moneenkin käännökseen ja näiden mukana monin paikoin esiintyvään kirkkotaiteeseen ja niin edelleen.

      Ongelma ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri, koska tavallisessa kielenkäytössä jokainen kuitenkin ymmärtää, että puhutaan samasta elävästä Jumalasta, meidän Herrastamme, joka on yksi.

      Tämä Kyrios eli Herra sana on käytössä myös meidän Herrastamme Jeesuksesta ja tällöin tämä viittaa siihen että hän on Jumala, yhtä olemusta Isän ja Pyhän Hengen kanssa. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut itsensä kolmessa persoonassa: Isänä ja Poikana ja Pyhänä Henkenä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Israelilaisten Jumalan nimi on VT:n mukaan JWHV. Hepreassa, kuten muissakin seemiläisissä kielissä vokaaleilla on vain toisarvoinen merkitys, joten niitä ei normaalisti kirjoiteta näkyviin. Historian kuluessa Jumalan nimen alkuperäinen ääntäminen unohtui, sillä juutalaiset eivät kunnioituksen vuoksi halunneet lausua nimeä ääneen. Nimi äännettiin alun perin Jahve. Nimen esiintyessä tekstissä sen sijasta luettiin ”adonaj”(herra). Joskus Jumalan nimestä esiintyy myös muoto Jehova. 800-luvulla jkr. juutalaiset oppineet alkoivat liittää Pyhän kirjan heprealaiseen tekstiin vokaalimerkkejä oikean lukutavan varmistamiseksi. Koska Jumalan nimen kohdalla äännettiin sana ”adonaj”, he merkitsivät konsonantteihin sanan ”adonaj” vokaalit. Vokaaleista ensimäinen on heikko ja painoton puolivokaali, jonka sävy määräytyy edeltävän konsonantin mukaan, toinen on o, ja kolmas on pitkä ja painollinen a. Jos Jumalan nimen konsonantit ja vokaalit lausutaan yhteen, saadaan heprean äännelakien mukaan tulokseksi Jehova.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Charlotta

      Kiitos puheenvuorostasi.

      Heprean kielen vokalisaatio on todellakin syntynyt vasta ensimmäisen vuosituhannen jälkipuoliskolla. Tämä tuli ajankohtaiseksi, kun juutalaisuus alkoi elää niin erillään toinen toisestaan, että eri puolilla erilaiset lausuntaperinteet alkoivat etääntyä toisistaan. Vokaalien eli siis lukumerkkien merkinnällä haluttiin suojella perinteen yhtenäisyyttä.

      Jeesuksen aikana JHWH nimen lukeminen oli niin paljon kierretty, että meille on säilynyt lukuisa määrä erilaisia tapoja nimen ilmaisemiseen.

      Niinpä esimerkiksi Matteuksen evankeliumissa ilmaus Taivasten valtakunta tarkoittaa Jumalan valtakunta eli siis Herran valtakuntaa. Johanneksen evankeliumissa puolestaan Jeesus puhuu Nikodemukselle Alkuperäisestä syntymisestä, anothen, (jae 3) kun puhuu Jumalasta eli Herrasta syntymisestä eli siitä uuden elämän alkamisesta, joka meille on pyhässä kasteessa lahjoitettu, vedestä ja Hengestä. (jae 5).

      Katsoin huvikseni minkä verran muutamissa käännöksissä Pyhä Nimi on yritetty ilmaista tavanomaisen LORD nimityksen sijaan lähemmäksi alkuperäistä tulevilla ilmauksilla.

      Vajaan neljänkymmenen version otoksesta löytyivät seuraavat eli siis suhteessa 8 / 39.

      Holman Christian Standard Bible

      A son was born to Seth also, and he named him Enosh. At that time people began to call on the name of Yahweh.

      World English Bible

      There was also born a son to Seth, and he named him Enosh. Then men began to call on Yahweh’s name.

      American Standard Version

      And to Seth, to him also there was born a son; and he called his name Enosh. Then began men to call upon the name of Jehovah.

      Darby Bible Translation

      And to Seth, to him also was born a son; and he called his name Enosh. Then people began to call on the name of Jehovah.

      Literal Standard Version

      And to Seth, to him also a son has been born, and he calls his name Enos; then a beginning was made of preaching in the Name of YHWH.

      Young’s Literal Translation

      And to Seth, to him also a son hath been born, and he calleth his name Enos; then a beginning was made of preaching in the name of Jehovah.

      Smith’s Literal Translation

      And to Seth, to him also a son shall be born, and he will call his name Enos: then it was begun to call in the name of Jehovah.

      Peshitta Holy Bible Translated

      And also to Shayth a son was born, and he called his name Enosh; then he began to call on the Name of LORD JEHOVAH.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Jos joku jumala jossain on ja jos se vielä kaiken kukkuraksi on hyvä, kaikkitietävä ja kaikkivoipa olento, joka haluaa luoduilleen pelkkää hyvää, niin on ainakin minusta perin kummallista, että siltä jumalalta pitää olla rukoilemassa ja ruinaamassa yhtä sun toista tarpeellista, niinkuin nyt esim. tuo mainitsemasi rauha.

    Eikös se kaikkkitietävä ja -voipa jumala, jos luotujaan niin kovast rakastaa ja heille pelkkää hyvää tahtoo, hoida automaattisesti tuommoiset asiat kuin Intian ja Kiinan kiistakysymykset ihan ilman, että niistä herra Roton täytyy huolta kantaa rukoilemalla ja ruinaamalla rauhaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Kiitos puheenvuorostasi

      Puheenvuoroosi soveltuu mielestäni hyvin Lutherin ajatus siitä, että Jumala toki huolehtii noista hommista ihan itsekin, mutta me rukoilemme, jotta näiden tapahtumien todellisuus tulisi todelliseksi meidänkin olemassaolossamme.

      Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

      Mitä se merkitsee? Vastaus:

      Jumalan nimi on kyllä sinänsä pyhä, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että se pyhitettäisiin meidänkin keskuudessamme.

      Tulkoon sinun valtakuntasi.

      Mitä se merkitsee? Vastaus:

      Jumalan valtakunta tulee kyllä itsestäänkin, ilman rukoustamme, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että se tulisi meidänkin luoksemme.

      Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.

      Mitä se merkitsee? Vastaus:

      Jumalan hyvä, armollinen tahto tapahtuu kyllä ilman rukoustammekin, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että se tapahtuisi myös meidän keskuudessamme.

      Anna meille tänään jokapäiväinen leipämme.

      Mitä se merkitsee? Vastaus:

      Jumala antaa pyytämättäkin jokapäiväisen leivän kaikille, myös pahoille ihmisille, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että hän auttaisi meitä käsittämään tämän ja vastaanottamaan jokapäiväisen leipämme kiitollisina.

      jne

      http://www.tunnustuskirjat.fi/vahakatekismus.html#isameidan

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25