Nyt pohditaan muun muassa, miten itsehallintoalueiden tehtävät on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa. Tavoite on haastava, sillä päätökset koskettavat julkisuudessa olevien tietojen mukaan ”pelastustointa, maakuntien liittoja, ely-keskusten alueiden ja elinkeinoelämän kehittämistehtäviä sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuoltoa”. Kun luetteloon lisätään vielä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Perusteltua on kysyä, miten uudistukset hallitaan.
Ihmiset ovat seuranneet pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja miettivät, miten palveltavuuskriteerit täyttyvät. Nyt he pohtivat myös itsehallintoalueiden tilannetta, joka on tullut uutena kuvaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on tunnettava ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Kunnat miettivät päätöstensä vaikuttavuutta.
Viime keväänä saatiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskaavailuista kokemuksia. Perustuslain velvoittavat kriteerit unohtuivat kiireessä. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu ei onnistunut, vaikka oli käytettävissä asiantuntijoita? Ovatko itsehallintoalueita koskevan uudistuksen suunnittelu ja päätökset täysin hallinnassa? Näemme myöhemmin, mitkä kysymykset nousevat esille.
Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan tarkkaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten rahoittamisen on oltava kunnossa. Pohditaan myös kuntien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista: politiikalla on pitkät historialliset perinteet. Perustuslain kriteerit suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä ”pohjatyö” auttaa päätöksentekoa ratkaistaessa palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
”Oppivalla päätöksenteolla” on parhaat keinot hallita itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten asioita, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä sekä kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutuskysymyksiä koskevia asioita. Pidetäänkö lähikoulun käsite kirkkaana mielessä? Mitä merkitsevät hyvinvoinnin kannalta koulutusleikkaukset, kun niitä tehdään? Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla mietitään koulutuskysymyksiä tammikuun 2016 lopulla.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
