Uskonto koulusta kaappiin?

Yle Uutiset Suora linja on huolissaan vapaasta uskonnonharjoittamisesta koulujen ja oppilaitosten arjessa.

Ylen mukaan monet opettajat ja koulutyöntekijät kokevat, että työyhteisön jäsenen oman uskonnollisen vakaumuksen ja arvomaailman tunnustaminen aiheuttavat ongelmia muille työyhteisössä. Heidän mukaansa uskonnon harjoittaminen kouluissa koetaan joissakin tilanteissa perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaisena. Kyse on ihmisistä, joita uskonnon harjoittaminen rakenteellisena osana julkista palvelua loukkaa .

 

Kyse ei siis ole tällä kertaa siitä onko koulussa uskonnonopetus tunnustuksellista vai ei. Ylen uutisen mukan monet uskonnottomat kokevat ongelmaksi juuri sen, että tunnustuksellisuus näkyy käytännössä koulujen arjessa. Esimerkiksi jotkut koulupsykologit kokevat ongelmalliseksi, jos kriisitilanteisiin mennään niin sanotusti ”Jeesus edellä.”.

 

Asialla on kuitenkin myös toinen puoli:Vaatiiko ”neutraali koulukärjestelmä” uskonnon kätkemistä ”kaappiin”?

 

Siinä missä uskonnotomalla on oltava oikeus olla vapaasti sitä mitä hän on tämä oikeus kuuluu myös kristityille ja muslimeille. Antaako uskonnioton koulu lapsille mahdollisuuden esimerkiksi ruokarukoukseen? Siis nimen omaan kouluruokailussa, kouluajalla. Koulussahan nämä lapset syövät. Kuuluuko tämä mahdollisuus myös lasten ruokailua valvovalle henkilökunnan edustajalle?

 

Uskonnollisen vakaumuksen esille nostamisen kieltäminen erityisesti krisitilanteissa loukkaa syvästi uskonnonvapautta. Tällöinhän ihmiseltä kielletään juuri hädän hetkellä julkinen rukoileminen. Siis tilanteessa jossa uskonto ehkä kaikkein herkimmion nousee pintaan.

 

http://yle.fi/uutiset/koulutyontekijat_pelkoa_ja_painostusta_-_uskonnon_harjoittaminen_kouluissa_loukkaa_perusoikeuksia/6821763?ref=leiki-es

 

 

 

 

96 kommenttia

  • Martti Pentti sanoo:

    ”Maailmantaloudelliset realiteetit eivät kuitenkaan aseta taloudenpitoa Jumalan asemaan.” Realiteetit ja taloudenpito ovat erikseen. Talouskasvua palvotaan osakesijoittajien markkinoilla. Eihän siellä realiteetteja arvosteta vaan signaaleja, jotka antavat lupauksia suurista voitoista. Niin sanotut markkinavoimat ovat minusta kuin helposti hermostuvia pilalle hemmoteltuja kakaroita. On pelottavaa, miten suurelta osin olemme niiden armoilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    Niin sanotut markkinavoimat ovat minusta kuin helposti hermostuvia pilalle hemmoteltuja kakaroita.

    Tuo on aika naivi kuva markkinavoimista. Toki ahneus johtaa villeihin spekulointeihin ja kestämättömään talouskasvuun mutta kuvauksesi on niin yleistävä ettei siitä ole paljon hyötyä jos haluaa oikeasti pohtia talouden ongelmakohtia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Tuo on aika naivi kuva markkinavoimista.” Eräs kristinuskon perinteisistä ajatuksista on, että naivi kuva asioista on usein tosi.

    Miten markkinatalouteen uskominen saataisiin pois koulusta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    Eräs kristinuskon perinteisistä ajatuksista on, että naivi kuva asioista on usein tosi.

    Ei se taida ihan noin mennä. Naivius itsessään ei totuutta kohti vie. Jos väittäisin, että kristityt ovat kaikki tekopyhiä lapsiin sekaantujia ja homofoobikoita, niin ei se toteamuksen naivius vaikuta sisällön todenmukaisuuteen.

    Miten markkinatalouteen uskominen saataisiin pois koulusta?

    Kysäiseppä maista, joissa ei uskota markkinatalouteen tai ihmisiltä, jotka ovat eläneet sellaisissa maissa. Sellaisissa maissa tavaroiden hinnanmuodostus ei siis ole vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä. Toivotko sinä pääseväsi sellaiseen maahan?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Sellaisissa maissa tavaroiden hinnanmuodostus ei siis ole vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.” Vapaa kysyntä ja tarjonta eivät säätele hinnanmuodostusta. Se on uskomus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    Kielitoimiston sanakirja – Markkinatalous

    Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.

    Rahan arvokinhan on uskomus, jos nyt lähdetään saivartelemaan. Mutta kyllä markkinatalous määritelmällisesti perustuu hinnanmuodostuksen vapaudelle. On laitonta pyrkiä muuhun ja Suomessakin on siitä annettu tuomioita. Oletko nyt ihan varma, että haluaisit estää nuoria uskomasta markkinatalouteen ja sitä sääteleviin lakeihin? Mitä sinä tarjoat tilalle? Jeesuskaan ei ole enää ruokkimassa meitä ruoan monistamistaidoillaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Rahan arvokinhan on uskomus.” Rahan arvo on sopimus kuten mikä muu symboli tahansa. Osakesalkun arvo on uskomus. Sen määrittelee kysyntä ja tarjonta eikä sillä ole paljoakaan tekemistä sellaisen kanssa mitä minä pidän todellisena. Tavaran arvokin on usein enemmän kiinni sen merkistä kuin siitä itsestään. Farkuissa maksaa oikean taskun päällä oleva lappu usein enemmän kuin housut muuten.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Oletko nyt ihan varma, että haluaisit estää nuoria uskomasta markkinatalouteen ja sitä sääteleviin lakeihin?” On kai minullakin vapaus vastustaa valitsemaani uskomusjärjestelmää?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    Tottakai on vapaus vastustaa, en ole sitä kieltämässä. Kysyinkin, että haluatko?

    Rahan arvo on sopimus kuten mikä muu symboli tahansa. Osakesalkun arvo on uskomus.

    Ei ole. Rahan arvo vaihtelee käytännöllisesti katsoen samoin perustein ja molemmat perustuvat luuloihin (uskomuksiin) ja tietoihin niiden arvosta. Ei kummallekaan ole mitään absoluuttisen objektiivista sopimusta niiden arvosta. Jos on, niin kerrotko missä sellainen sopimus rahan arvosta on?

    Jos joku merkki haluaa hinnoitella tavaroitaan kalliimmalla niin sehän on sitä vapautta. Onko siinä jokin vika? Eihän niitä ole pakko ostaa. Toisilla on sitten vapaus hinnoitella tuotteensa halvemmalla. Onko siinä jokin vika? Hinnoittelu taitaa aika yleisesti noudattaa Kultakutri periaatetta. Jos kerran tähän ei pitäisi uskoa niin mitä sinä tarjoaisit tilalle?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Kysyinkin, että haluatko?” En kerro, miten todella asennoidun markkinatalouteen. Se ei ole tämän keskustelun aihe. Sen sijaan pidän tärkeänä, että kouluissa otetaan myönteisesti huomioon ne uskontokunnat, joiden jäseniä sen oppilaat ovat. Se on yhtä tärkeää kuin kertoa, miten länsimainen markkinatalous toimii.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.