Ihmisten ajattelutavan kehittyessä elämän sisällön myötä näkyy hyvin realistisesti myös kirkon jäsenmäärän kehityksessä.
Otan yhden esimerkin kirkon opista. Jumala , Jeesus, ihminen, tuli planeetallamme noin 30 vuoden ajaksi, josta ajasta jumalan toiminta-aika oli noin runsaan vuoden verran. Hänellä oli rakastettu täällä maan päällä. jonka hän ylösnoustessaan jätti täysin heitteille.
Otan kolme kohtaa uskonpuhdistuksen perustaksi.
Usko uudistuu kun ymmärretään Jeesuksen sanoman ” isä ” merkitys.
Kirkon opin ymmätämisessä on ehdottomasti ymmärrettävä sen lähtökohta, Raamatun rakentajien ajattelutapa. Tästä on lukuisia tiedemiesten, tutkijoiden, uskottavia todistuksia.
Kristillinen usko pitäisi perustua Korkeimpaan uskovien tiedemiesten ja tutkijoiden tuloksiin, elämän realismin, esim. lähimmäisen rakkauden merkityksen ymmärtämisessä ihmisten samanarvoisuudesta. Olemme samanarvoisia niin syntyessämme kuin poislähtiessämme ihmisarvoltamme.
Onko kirkosta eroaminen mielestäsi merkki ihmisten ajattelukyvyn kehittymisestä?
Miten Jeesuksen sanoma ”isän” merkitys pitäisi ymmärtää?
Keiden tiedemiesten ja tutkijoiden, uskottavista todistuksista tulisi ottaa opiksi? Onko sinulla vinkkejä, onko nimiä heille, joita pitäisi kuulla?
”Uskonpuhdistuksen aika”, onko sinulla lisäksi muita ehdotuksia uskon puhdistamiseksi?
Jättikö Kristus mielestäsi Marian lisäksi myös opetuslapset heitteille ylösnousemuksessa?
Olen noifin tuonut oman kantani realistisesti esiin kirjoituksissani. En ala tässä kirjoittaa uudestaan kirjaani ” Kristisuskon kirja ”.