Työhaastattelu

 

Työhaastattelussa oli viisi matkasaarnaajan paikkaa hakenutta.

Ensimmäinen oli pieni, tummakulmainen vanhapoika. Papereista näkyi, että hänellä oli sosiaalinen media hallinnassa ja kirjuriapua löytyi. Toisaalta taustaselvitys kertoi, että hän oli riidoissa eräiden seurakuntien kanssa, jopa itse perustamiensa. Hänestä liikkui juttuja, että kirjeissä hän on polleaa poikaa, mutta heikko tosi paikan tullen kansan edessä. Aika tiukka oli opistaan ja taustasta löytyy jopa oikeusmurhassa avustaminen. Fariseus-kokemusta.

Toinen oli avioitunut mies, joka tahtoi matkaedut myös vaimolleen. Myönsi itsekin, että oli tullut myös pelkurin lailla toimittua. Opillinen sivistys vähän niin ja näin, enemmän kalamiehiä. Näkyjä on nähnyt ja niistä kertoo. Kuulunut sisäpiiriläisten hyvä veli –verkostoon.

Kolmas vakuutteli musiikillisia kykyjään. Laulaa heläytti Jumalan kunniaksi jotakin Jumalan suuruudesta, joka ilmeni vihollisen mereen heittämisenä.

Neljäs oli selvä haihattelija. Käski turvautumaan Jumalaan eikä ihmisiin, kehotteli uskomaan, koska muuten ei kestetä. Ei selvästi ollut realisti ihmissuhteissa, koska kielsi kaikki sopimukset ja liittoumat.

Viides oli kyllä innokas, mutta mitenhän tuon opin kanssa oikein on, kun tekoja painottaa? Pitäisi tehdä hyvää ja väittää vielä, että usko ilman tekoja on kuollut.

Haastatteluryhmä ei kauan vateloinut päätöksessään. Ei valittu näistä ketään, pantiin paikka uuteen hakuun.

 

Ja hups heijaa: Paavali, Pietari, Mirjam, Jesaja ja Jaakob jäivät muita töitä kyselemään.

 

  1. Ryhmäytymisessä ei ole ongelmaa, jos ymmärrämme tieteitä niinkuin tulee ymmärtää. Seurakunta on Kristus-ruumis., Siis ihmisruumiin kaltainen. Yksi ihminen on yksi solu. Solun pitää olla joka puolelta yhteydessä toisiin soluihin, että se voi elää. Irtain solu opn hilsettä, joka tippuu lattialle ja imuroidaan pois.

    Nyt pitäisi vain oivaltaa, ettei aivosolulla ole paljonkaan tietoutta vasemman jalan pikkuvarpaassa olevasta solusta, mutta saavat elämänsä samasta verenkierrosta.

  2. Ja hups heijaa: Paavali, Pietari, Mirjam, Jesaja ja Jaakob jäivät muita töitä kyselemään.

    Mahtoiko se ihan noinkaan käydä? Minun käsitykseni mukaan useimmilla heistä on arvovaltainen asiantuntijan asema eräässä maailman suurimmista mielenterveysorganisaatiossa. Heidän sanaansa ei saa kyseenalaistaa.
    Organisaation vanhoillisesta jäykkyydestä johtuu että Mirjam on jäänyt noiden miehisten auktoriteettien varjoon. Hänenkin kohdallaan on käynistymässä rehabilitointiprosessi.

  3. Kun pelastava mysteerio on kirkon julistuksen keskiössä, tarkoittaa se myös magiaan turvautumista asiaa ehtoollispöydässä muistellessa. Samalla se tarkoittaa sitä, että Ihminen, voidakseen tulla osalliseksi tästä mysteeriosta, haluaa uskoa sanan, mikä yhdessä ehtoollisaineitten kanssa on aiheuttamassa ja vaikuttamassa sakramentin substanssin, mikä on vanhurskauttaminen uskon kautta ja mikä näin on uskon tai uskomisen kohde tai asia, mutta mikä ei toteudu ilman oikeaa uskoa, minkä taas Jumala viimekädessä ainoastaan voi armonsa kautta antaa. Samalla tähän mysteeriin uskominen ja siitä julistamisen kirkon keskiössä pitäminen tarkoittaa sitä, että tämän salaperäisen aineitten muuttamisen välittäjäksi tarvitaan mystiseen kaapuun pukeutunut pappi, jolla on salaperäisiä voimia saada aikaan tämä hengellisen substanssin välittäminen, minkä perustana on Apostolinen seuraamusymmärrys. Sitten pitää vielä muistaa, että kelvottoman papin jakama ehtoollinen ei saajalleen koidu vahingoksi, mutta huonosti syntinsä tunnustamisen ymmärtäneelle saajalleen kylläkin.

    • Pekka, magiasta ei lainkaan ole kyse, mysteeristä kylläkin. Lue Paavalin kirjeet, niin ymmärrät. Hän torjuu sekä magian että filosofian. Ne ovat Kristuksen myötä taakse jäänyttä inhimiillästä hapuilua. Kristuksen risti on jotakin aivan muuta. Aivan muuta. Se on jumalallinen näky. Katso kehoasi. Pääsi on nyt Kristus. Ja Kristuksen pää on Jumala. Antaudu tälle näylle, ja pysy siinä. (Ehtoollisen transsubstantiaatio on merkki tästä.) Loppu järjestyy itsestään. Niin minä tein, ja tulin heti valituksi sekä kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoon! Kiitokset vielä äänestäjilleni. Olen suorastaan riemuissani.

    • Ei välttämättä. Kirkolla on Kristuksessa hallussaan taivasten valtakunnan avaimet. Ei mikään pikku juttu siis. Kun tämä sanoma ihmisille aukeaa, tulee jumalanpalveluksiin tungosta, muulloinkin kuin jouluna. Ev.lut. kirkkomme on yhä monilta osin vielä kätketty hengellinen ja kulttuurillinen voimavara, jonka merkitys nyt eläessämme suurta jatkuvasta talouskasvusta ja kulutusideologiasta luopumisen murrosvaihetta saattaa osoittautua arvaamattoman suureksi. Mammonalla mälläämisen aika on auttamattomasti ohi. Nyt on aika suunnata katseet Kristukseen.

  4. Kirkolla on tosiaan SUURI Aarre kätköissään (mysteeri) jonka Jumala itse kuiskaa ihmisen korvaan. Salaisuus on siinä, että se on kaikille avoin lähde vääryyttä vastaan. Kristus meidän edestämme annettu, Elämä kuolleista.

    Ilo on nähdä, kun ihminen löytää tuon Aarteen. Odotan yhdessä Karin kanssa, että ihmisten katseet kääntyvät takaisin Kristukseen, jossa yksin on Elämä ja kaikki Viisaus kätkettynä. Palatkaa kaikki ja täyttäkää kirkon salit ääriä myöten. Voi ilon päivää, kun niin tapahtuu.

Marja-Sisko Aalto
Marja-Sisko Aalto
Pappi, rovasti, kirjailija, entinen kirkkoherra Imatralla ja sitten tuomiokapitulin notaari Kuopiossa, nyt eläkemuorina. Ihmisen ja uskon puolesta. Sattuneesta syystä sydämellä monet asiat, vaikkapa eri tavoin siipeensä saaneet ihmiset. Vapauteen Kristus vapautti meidät!