Päivämies 24.7.2013:
”Millä tavalla sinä uskot?
Toisistaan kaukana asuvat nuoret äidit tapasivat suviseuroissa pitkästä aikaa toisensa. He vaihtoivat iloisina kuulumisia. Jossain vaiheessa toinen äideistä kysyi aristellen:
– ”Miten sinä olet uskomassa?”
Kysymys tuntui toisesta yllättävältä, ja hän ihmetteli:
– ”Mitä sinä tarkoitat? Minä olen entisellä tavalla uskomassa.”
Kysymyksen esittäjä näytti helpottuneelta.
– ”Onpa ihana asia, että uskot niin kuin ennenkin! Siellä, missä me asutaan on tuttuja, jotka uskovat eri tavalla. Meilläkin on ystäväpiirissä perheitä, jotka tervehtivät Jumalan terveellä, mutta elävät niin kuin maailman ihmiset tehden omia elämänratkaisujaan. Esimerkiksi suhtautuminen alkoholiin ja lasten vastaanottamiseen poikkeaa meidän käsityksistämme. He selittävät asiat niin järjellisesti ja ovat etsineet Raamatustakin perusteita omiin erilaisiin uskonkäsityksiin ja elämäntapoihin. Kaikkien luona ei tohdita oikein käydä kylässä, kun pelottaa, että heidän ajattelutapansa tarttuu. Tuntuu, ettemme osaa itse perustella niin viisaasti omia käsityksiämme.”
Tällaisia kertomuksia saatamme tänään kuulla. Ystävät ja läheiset ovat meille tärkeitä. Jokainen tarvitsee ystävien apua, mielipiteitä, kannustusta ja rohkaisua. Heidän olemassaolonsa tekee elämän elämisen arvoiseksi. Mutta onko meillä nöyryyttä kuunnella Jumalan seurakunnan opetuksia uskon asioissa? Jaksammeko tyytyä uskomaan niin kuin ennenkin on uskottu? Ihmisyyden puolelta helposti kasvamme hengellisissä asioissa, jolloin uskonymmärrys hämärtyy. Silloin on vaarana menettää lapsen usko, joka on kuitenkin elinehto elävässä uskossa.”
Minua on usein näillä palstoilla kurmuutettu rumastikkin siitä, kun olen sanonut vl-liikkeen olevan nykysellään tosi kirjava mielipiteineen ja elämäntapoineen. Eli olen hyvilläni, kun Päivämies kirjoituksellaan tuli tukemaan käsityksiäni ja kirjoituksiani.
Eli liike on murroksessa, se ei ole enää niin yksimielinen kuin se on näyttänyt olevan ennen. Ja nyt on menny ns. sormi suuhun asian suhteen: kuinka kohdata ihminen, joka tervehtii Jumalan terveellä, eli tunnustautuu vl-uskovaiseksi ja kuitenkaan hänen mielipiteensä ja elämäntapansa eivät ole vl-uskovaisen mukaiset.
Päivämiehen kertomuksen mukaan epäilyttävistä uskonystävistään huolissaan oleva nuori äiti pelkää kyläillä heidän luonaan. Tässä tämä on, mustaa valkoisella: epäily toisen ihmisen uskonelämästä saa kiilan ystävyyssuhteeseen. Uskokaa nyt Päivämiestä, jos ette mua uskokaan 😉
Kirjoituksen mukaan tällaista uskonelämässään harhaan joutunutta tulee puhutella:
”Raamattu kehottaa meitä rakkauden hengessä pitämään huolta toinen toisistamme ”sitä enemmän, mitä lähempänä näemme Herran päivän olevan” (Hebr. 10:25). Sielunhoidon ainoa tarkoitus on rakkaudella auttaa, että säilyttäisimme uskon lahjan. Erityisesti vanhimpia kehotetaan kaitsemaan Kristuksen laumaa. Jumala profeetan välityksellä jopa nuhtelee vastuussa olevia, elleivät he neuvo hengellisen huoneen asukkaita (Hes. 34).”
Ja myös rukoilla hänen puolestaan:
”Rukoilemme kaikkien eri tielle kulkeneiden puolesta, että he pääsisivät Jumalan lasten vapauteen. He eivät itse enää ymmärrä, mitä menettävät, kun menettävät Jumalan lasten rakkauden, ilon ja turvan elämässä ja vielä iankaikkisen elämän toivon.”
Ja tuosta alleviivatusta käy ilmi, kuinka esimerkiksi ehkäisyn ”syntiin” joutuneen kohdalla käy: häntä eivät enää Jumalan lapset rakasta. Eli vaikka sitten henki menisi, niin uutta lasta pesään! Ja muista; se on sitä Jumalan lasten vapautta, kuten kirjoitetusta käy ilmi!
Kirjoitus on kokonaisuudessaan Mopin palstalla:
http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolaisuudesta/viewtopic.php?t=3421
Ps. muista, että kirjoitusteni lukeminen on vapaaehtoista. Ja tarvittaessa voit hypätä vaikka joka toisen yli. Et malttanut, niinpä niin 🙂 No, asia on vallassasi 🙂
Antti, ei se viinikään mene sydämeen sen kummemmin kuin sianlihakaan. Ja syömisen lisäksi Raamattu puhuu juomisestakin esimerkiksi Kol. 2:16 ”Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.”
Vanhasta testamentista sääntöjen kaivaminen on siis ylipäätään ihan hullua.
Mitä mieltä olet tästä Mooseksen lain neuvosta ”Jos vanhemmilla on tottelematon ja uppiniskainen poika, joka kurituksesta huolimatta ei kuuntele heitä, heidän on otettava poika kiinni ja vietävä hänet kaupunkinsa portille ja sanottava kaupungin vanhimmille: ’Tämä meidän poikamme on tottelematon ja uppiniskainen. Hän ei kuuntele meitä, vaan viettää kevytmielistä ja juopottelevaa elämää.’ Silloin kaupungin miesten on joukolla kivitettävä poika hengiltä. Hävittäkää paha keskuudestanne. Kaikkien israelilaisten on saatava kuulla tuomiosta, että he ottaisivat opikseen.”
Entä tästä neuvosta, että raiskattu naitetaan raiskaajalleen: ”Jos mies kohtaa koskemattoman tytön, jota ei ole kihlattu, ja pakottaa hänet makaamaan kanssaan ja jos heidät nähdään, miehen on maksettava tytön isälle viisikymmentä hopeasekeliä. Miehen tulee ottaa häpäisemänsä tyttö vaimokseen, eikä hän saa hylätä tätä koko elinaikanaan.”
Lutherin ja Katarina von Boran oluenpanosta ei juuri ole tämän päivän olutkulttuurin esimerkiksi.
Kun sotamiehen päiväannokseen kuului noin 4-5 litraa olutta, eivät ne kuitenkaan kännissä olleet. Kaikki liha ja kala oli vimmaisesti suolattua. Tanskan kuningas Kristiankin lähetti Wittenbergiin tynnyreittäin silliä ja sillitynnyreissä Katarina von Bora sisarineen pakeni luostarista. Juotava siis oli tuota sen ajan sahtia. Olut Saksassa on vieläkin vähän eri juttu kuin tässä maassa.
Ei ollut ihme, että juuri suolakaivokset tekivät Hallen ja Schwäbisch Hallin ja Saltzkammergutin porvarit ja aateliset rikkaaksi.
Hupsista heijjakkaa, täällähän on miehet alakanu mekastamaan oikein kunnolla. Niin hyvvää keskustelua, ettei tässä taijjeta tarvita hameväkeä olleskaan mukana (tällä kertaa!)
En kritisoinut sianlihan syöntiä, vaan päinvastoin olen sitä mieltä että UT kieltää kaikkinaisten VT:n sääntöjen vaatimisen toisilta uskovilta. Siksi kaikkien VT:n sääntöjen laittaminen toiselle vaatimukseksi on väärin. Tämä Jerusalemin kokous on tehny aivan oikein sianlihan syömisen suhteen, mutta me voimme tehdä aivan samoilla valtuuksilla samoin muidenkin VT:n perinnäissääntöjen suhteen: heittää romukoppaan. Jeesuksen esimerkki oli, että VT:n sääntöjä voi rikkoa jos ne ovat ristiriidassa lähimmäisenrakkauden kanssa. Hänen mukaansa ”sapatti on ihmistä eikä ihminen sapattia varten, ja sapattina saa tehdä hyvää. Näin hän sanoi vaikka VT käskee kivittää sapattina työtä tekevät (esim. polttopuita keräävän).
Raittiudelle on helppo löytää hyvät perusteet ja kannustan kaikkia siihen. Mutta Raamatulla sitä ei voi eikä kannata perustella.
Matti Honkanen:
”Raittiudelle on helppo löytää hyvät perusteet ja kannustan kaikkia siihen. Mutta Raamatulla sitä ei voi eikä kannata perustella.”
Tämä Matin toteamus on oikein ja sanoisin raamatun opetusten mukainen. Katsokaapa miten Paavali neuvoo nuorta saarnamiestä Timoteusta:
1 Tim. 5:23 ”Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin.”
Istuin kerran rauhanyhdistyksellä seurapenkissä ja kuuntelin kun Lauri Taskila saarnasi, hän kertoi esimerkin alkoholin vaarallisuudesta: Oli vanha sotaveteraani, hän oli kertonut Laurille, että hänelle oli lääkäri suositellut vatsavaivojen takia yhden pullon juomista keskiolutta päivässä, mutta enempi ei saa juoda ja kas kummaa vatsavaivat katosivat.
Taskila kertoi nuhdelleensa tuota sotaveteraania ja hän kertoi sanoneensa, että älä juo, se on syntiä. Kun veteraani oli sanonut, että vaivat palaavat ja hän voi vaikka kuolla. Lauri kertoi, että hän sanoi – anna kuolla, parempi on kuollakin kuin juoda ja tehdä siten syntiä, kun uskovaisena kuolee, pääsee taivaaseen.
En ollut Taskilan kanssa samaa mieltä, sillä muistin Paavalin neuvon ja tiesin, että arabimaissa käytetään ruokajuomana viinejä, koska vesi siellä pilaantuu herkästi, samoin kuin vuohen maito. Minun on helppo yhtyä Matin kommenttiin ja sanon sen, että kyllä uskaltaisin kaljalasin juoda ilman, että pelkäisin sen olevan syntiä, mutta en itseni takia ole koskaan juonut keskiolutta, koska olen nähnyt miten suurta kurjuutta alkoholi tuo ihmisten elämään.
Kaikista ei tule alkoholisteja, mutta kuka takaisi, ettei minusta tulisi! Minuun tarttui heti tupakkakin, eli ei tarvinnut opetella. Lopetin polttamisen kaksikymmentä viisi vuotta sitten ja kyllä otti lujille lopettaminen, mutta päätin etten koskaan enää polta. Jätin kuitenkin yhden portin itselleni auki, eli sen, että jos alan kuolemaan tupakintuskaan, niin hyppään autoon ja ostan tupakkaa, etten kuole.
Arvatkaapa miten monesti istuin ja mietin, olenko minä nyt kuolemaisillani, kun tunnen niin suurta tupakintuskaa. Mietintäni kuitenkin johti päätelmään, että en minä vielä ole kuolemaisillani ja kun aikaa kului, niin mietintäkerrat harvenivat ja lopulta loppuivat kokonaan. Eli olen elossa, voin hyvin ilman tupakkaa ja alkoholia.
Meillä ihmisillä täytyy olle unelmia, muuten me emme jaksa elää. Unelma elämästä tuolla puolen, on aivan sopiva unelma. Sillä nyt ei ole suuratkaan väliä jos se nyt on totta tai ei … kunhan se vaan rikastuttaa elämää ! Vaikeissa oloissa selviytyjillä ( Kaivoksissa tai Venäjällä=Ville TV:ssä) on usein uskomuksia että jossakin vedessä tai kivessä on sielu/voimanlähde joka auttaa sselviämään !
Nobelinkomitea palkitsi tällaisen voimanlähteen ”Budbärare=viestinviejä” RNA:ssa 2006. joka on yhtä suuri voimanlähde mikrokosmoksessa kun Jumala makrokosmoksessa. Ilman viestinviejää ei DNA:takaan olisi olemassa, kertoo minkälaisesta keksinnöstä on kysymys !
Ensimmäisen helluntain hegessä voimme kysyä vilpittömästi: Voiko Pyhä Henki ja alkoholin henki olla ihmisessä yhtä aikaa?
Ihmiset sanoivat: He ovat täynnänsä makeaa viiniä! Pietari väitti, etteivät nämä ole juovuksissa. Vaan täyttyneinä Pyhältä Hengeltä.
Jonkinasteinen henkioppi on raamatullista, joska sellainen lahja pitäisi ollekuin henkienerottamisenarmolahja.
Meillä kaikilla on ilmeisesti arvostelemisen armolahja. Olen miettinyt ihan viime aikoina olisiko se armolahjanesiaste, jos me tutkisimme havaintojamme Herran edessä?
Toinen lankeemus mulle, mutta aihe on herkullinen.
Ei siellä Raamatussa löydy perusteluja meitin systeemille, mutta suhteen virallistamisen kehottamiselle on minusta puolensa. Parantuneita spitaalisiakin kehotettiin papin puheille ja lapsettomuuskin sinne sai, mutta ei yhteen meno. Tavallaan sen virallistamisen ehdottaminen on viesti miniälle ja vävykokelaalle, että hyväksyn sinut. Mutta tärkeämpää on tilananto yhdessä tuen kanssa. Tuemme teitä siinä, että kasvatte kiinni toisiinne, menitte vihille tai ette. Tärkeämpää on, että yhdessä päätätte milloin. Kyllä ne lapset ja niiden elämä koulii vielä vanhempiakin.
Minusta on tärkeämpää tukea siihen, että ole sen kumppanin yhtä uskoi ne tai ei. Tämä on Jumalan käsky. Siis otan itselleni tuon, että en yritä erottaa elämällä muiden puolesta.
Matteus 19
Hän vastasi ja sanoi: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’ ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’?Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”
Tässä toinen kirjoitus samaasta aiheesta:
Päivämies Nro 8 20.2.2013 sivu 2 J.L
Kolumni
Iloa ja vahvistusta uskovaisten kanssakäymisestä
”Vain Jumala näkee ihmisen sydämeen, ja hän korjaa elonsa aikanaan.”
Viime viikolla olin kahdessa sisarillassa keskustelemassa erilaisista aiheista, jotka tavalla tai toisella liittyivät tämän päivän mediaan. Ensimmäinen ilta oli eräässä kodissa, vastassa oli kenkiä ja takkeja pursuava eteinen ja mahdoton puheensorina. Keskustelu oli avointa ja vapaata.
Pohdimme yhdessä esille nousseita mieltämme hämmentäviä kysymyksiä. Keskustelimme muun muassa siitä, miten suhtautua ihmiseen, joka sanoo olevansa lestadiolainen ja tervehtii Jumalan lasten tervehdyksellä, mutta jonka puheet tai tekemiset tuntuvat omalle uskolle vierailta. Mietimme, mitä tarkoittaa pyhien yhteys ja mitä sitten jos tuo yhteys tuntuu puuttuvan. Puhuimme siitä, miten kipeältä tuntuu, kun läheisen uskonystävän kanssa alkaakin tuntea hengellistä vierautta molemmin puolin. Puhuimme keskustelun ja rukouksen merkityksestä. Esiin tuli sekin, miten meidän ihmisten ei pidä repiä rikkaviljaa irti, koska samalla voi nyhtää mukana vehnääkin. Vasta maailman lopulla Ihmisen Poika itse lähettää enkelinsä erottelemaan rikkaviljan ja vehnän. Vain Jumala näkee ihmisen sydämeen, ja hän korjaa elonsa aikanaan. (Matt. 13:24-30, 36-43.)
Juttelimme myös siitä, miten esimerkiksi Facebookissa on erilaisia yhteisöjä, jotka mahdollistavat samanmielisten porukoitumisen. Verkkoyhteisöissä on paljon hyvää, mutta on niissä omat vaaransakin. Pohdimme Facebook-tykkäysten merkitystä ja sitäkin, että jos nettikäyttäytyminen hämmentää, asia kannattaa ottaa puheeksi asianomaisen kanssa, eikä lähteä sitä ruotimaan muualla.
En tuntenut nimeltä moniakaan noista naisista, mutta itselleni jäi illasta hyvä mieli. Tuntui, että Jumala siunasi illan ja siellä vallitsi hänen lastensa vapaus. Iltarukouksen ja –laulun jälkeen keskustelu jatkui pienissä ryhmissä ja varmaan kodeissakin. Kotiläksynä sovimme, että kiinnitämme huomiota omaan nettikäyttäytymiseemme ajankäytöstä lähtien. Näin jää ehkä enemmän aikaa perheelle ja ystävillekin.
Seuraava sisarilta oli rauhanyhdistyksen toimitalolla, ja väkeä oli koolla kahvion täydeltä. Keskustelimme muun muassa kokemuksista, joita haastateltavana oleminen oli tuottanut. Totesimme, että median edustajat pyrkivät yleensä tekemään totuudenmukaisia juttuja siitä ymmärryksestä käsin, mikä heillä on. Itsekin haastateltavina voimme vaikuttaa siihen, millainen jutusta lopulta tulee. Silti välillä joudumme ehkä pettymäänkin, kun asioita on tulkittu eri tavalla kuin itse ajattelimme.
Illan aikana keskusteltiin myös siitä, että ajassamme on ihmisiä, jotka haluaisivat olla uskomassa, mutta joille syystä tai toisesta uskovaisten kanssakäyminen ja seuratkin tuovat ahdistusta. Totesin itse, että on mahdoton ajatus, että ei olisi Jumalan seurakuntaa äitinä, kun on Jumala isänä. Siksi tällaisen uskossaan väsyneen ihmisen puolasta on hyvä rukoilla, että hänkin saisi rohkeutta ja iloa elää uskovaisten yhteydessä. Voimakkaasti ahdistunut ihminen saattaisi tarvita myös ammattiapua ahdistuksensa syiden selvittelyyn ja elämäntilanteeseensa.
Tuossakin illassa koin uskovaisten vapautta ja iloa. Totesimme, että mikäli mieleen jää asioita, joista haluaisi keskustella, niin kannattaa ottaa puheeksi pienemmässä piirissä, jos isossa ei rohjennutkaan. Jeesus on luvannut olla läsnä siellä, missä kaksi tai kolme kokoontuu hänen nimessään.
Vuokko nyt tuli viesti väärään blogiin multa, mutta eiköhän kaikki ole lukeneet molemmat. Vähän minä ihmettelin, kun en löytänyt viestiäni ”enää”. Kirjoitan Wordilla ja liitän, siksi tämmöinen vahinko. Jouin vähän harhaan.