Kohtaaminen on merkittävää.  Todella kohtaaminen. Toinen toisensa huomioiminen.  Yhteyden luomionen. Ei vain muodollisesti,  vaan niin että todella nähdään toinen toisensa, ystävinä, kanssaihmisinä, todellisena lähimmäisenä.

Kuvassa olemme  prinssi Roger Serafinin kanssa, kun hän tuli meitä Coletten kanssa tapaamaan. Olimme lähetysmatkalla Doualassa, Kamerunin talouden keskuksessa, miljoonakaupungissa.

Ihminen on luotu yhteisölliseksi. Tarvitsemme sitä, että voimme kokoontua yhteen. Yhteisöön sisään pääsy on tärkeää.  Aivan erityisesti tämä koskettaa elämämme perustavia tarpeita.  Sielumme on rauhaton, kunnes se löytää yhteyden Jumalan kasvojen edessä, yhteisönä, joka sydämestään saa riemuita Vapahtajamme suuresta rakkaudesta meitä kohtaan.  Jumalan rakkauden säteily luo valoaan, avaa mielet ja vapauttaa toinen toisensa kohtaamisen avoimin mielin.

Siksi saamme pyytää Jumalamme tuloa luoksemme. Kun hän yhdistää ihmisiä, niin silloin myös ihmiset voivat kohdata toisiaan todellisina, aitoina ihmisiä, Jumalan luomina ja Vapahtajamme lunastamina.  Pyhä Henki yhdistää meitä Kristuksessa Jeesuksessa.

Siksi saamme myös alati pyytää, että Vapahtajamme itse tulee luoksemme, meidän keskellemme, kanssamme elämään jokaisena päivänä, jokaisena hetkenä.

Tule Herra Jeesus on kristikunnan syvältä sydämestä nouseva rukous. "Tulkoon sinun valtakuntasi",  rukoilemme Isä meidän rukouksessa.

SUNNUNTAI 5.12.2021
2. adventtisunnuntai
Kuninkaasi tulee kunniassa
Psalmiteksti: Ps. 80:15–20

Psalmissa 80 kertaantuu Jumalan avuksitulon pyyntö kolmesti.

^{Jakeessa 4} 

Jumala, auta meidät ennallemme,

anna meidän nähdä kasvojesi valo,

niin me pelastumme.

^{Jakeessa 8}

Jumala, Sebaot, auta meidät ennallemme,

anna meidän nähdä kasvojesi valo,

niin me pelastumme.

Ja jakeessa ²⁰

Jumala, Herra Sebaot, auta meidät ennallemme,

anna meidän nähdä kasvojesi valo,

niin me pelastumme.

Jumalan kasvojen kirkkaus on sanoin kuvaamaton. Rakkauden säteily on koko olemuksemme täyttävä.  Kerran taivaassa hänen kasvonsa loistavat niin kirkkaina, että sen rinnalla aurinkokin vaikuttaa kuin pimeydeltä.  Kun pyydämme Jumalan kasvojen kääntymistä meidän puoleemme, niin silloin anomme  hänen rakkautensa tuloa meidän luoksemme.  Pyydämme hänen mielisuosiotaan. Hänen hyvyytensä kosketusta elämäämme ja toivomme täyttymystä.

Kristikunnan harras odotus on, että Jeesus jo pian voisi tulla omiensa luo, meidän elämämme keskelle.

Adventti tarkoittaa Herran tuloa.  Tätä voimme tarkastella kolmella tasolla.

Ensimmäisen kerran Kristus tuli luoksemme. Silloin hän ikuinen Jumala oli ottanut omaan olemukseensa ihmisyyden. Näin hän Jumala yhdisti ihmiskunnan itsessään ja näin Jumalana ja ihmisenä yhdessä persoonassa hän täytti sovituksen työn Golgatan ristillä ja ylösnousemuksensa voimasta.

Toinen näkökulma on kirkon elämä tässä maailmanajassa. Kristus tulee luokssemme jokaisessa messussa, jokaisessa hartaudessa, jokaisessa ihmisten kohtaamisessa Vapahtajamme nimeen.  Hän, ylösnoussut, on keskellämme aina, kun hänen nimessään toimimme.  Hänessä me ihmiset liitymme yhteiseen toivoon, yhteen uskoon, yhteytemme on koko ihmisen kohtaaminen  elämän yhteydessä, Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.

Kolmas tarkastelutapa on katsoa täyttymyksen aikaa: Kristuksen takaisin tuloa.  Nyt hän istuu Isän oikealla puolella taivaan kirkkaudessa, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.  Kerran hän saapuu luoksemme. Silloin hänen valtansa näkyy kaikessa loistossaan.  Silloin toteutuu täydessä voimassaan se, mitä päivittäin rukoilemme Isä meidän rukouksessamme: "Tulkoon sinun valtakuntasi!" 

Rakastaan odottaa innolla ja hartaasti. Näin mekin saamme tämän maailman keskellä suunnata katseemme eteepäin, Kristuksen takaisin tuloa kohti. Silloin lupaus saa täyttymyksensä,  toivo muuttuu toteutumaksi, usko näkemiseksi ja Jumalan Pojan taivaallisen siunauksen aika johtaa meidät iki-iloon, taivaan onneen.

Näin adventin aika, joulun odotuksen aika, valmistaa meitä Vapahtajamme kaikinpuoliseen odotukseen, hänen syntymänsä juhlimiseen, hänen kirkkonsa elämässä yhteyden löytämiseen ja iankaikkisuuden odotukseen. Kristuksen näkemisen odottamiseen. Sydämemme saa sopertaa toivon täyteisen kaipauksen vallassa ja Pyhän Hengen voimassa Jumalamme korviin huokaisten: "Maranata! Herramme, tule!". 1.Kor. 16:22. 

Toisen adventtisunnuntain Psalmi:

Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi,
käänny puoleemme ja katso meitä!
  Ota hoitoosi tämä viiniköynnös,
  taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten,
  lapsi, jolle sinä olet antanut voiman.
Menehtykööt ne uhkaavan katseesi alla,
jotka ovat sen polttaneet ja pirstoneet!
  Mutta suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi,
  joka on oikealla puolellasi,
  ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman.
Me emme käänny sinun luotasi pois. Anna meidän elää,
me huudamme sinun nimeäsi.
  Jumala, Herra Sebaot, auta meidät ennallemme,
  anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.

Ps. 80:15–20