Toisin silmin – Näkökulmia seksuaali-identiteettiin ja identiteettipolitiikkaan kirkossa
”Identiteettiä ajatellaan silloin, kun ei ole varmuutta mihin kuuluu, toisin sanoen ei ole varma, kuinka asemoitua käyttäytymistyylien ja -mallien joukkoon ja kuinka varmistaa, että ympärillä olevat ihmiset hyväksyvät tämän oikeaksi… ”identiteetti” on nimi, joka on annettu epävarmuudesta pakenemiselle". Zygmunt Bauman
KEITÄ ME OLEMME JA MISTÄ ME TULEMME? (osa 1.)
Filosofi Slavoj Žižek on puhunut siitä, että kun musliminaisia alkoi tulla länteen, niin heiltä kysyttiin, miksi pidätte hijabia, huntua. He vastasivat, että koska vastustamme länsimaista kapitalistista rappiokulttuuria, homoseksuaalisuutta jne. ja ilmaisemme huivilla uskoamme.
Se, mitä he eivät voineet sanoa, on perustavinta. Syy hunnun käytölle nousee syvemmästä kuulumisesta muslimiyhteisöön. Se ei ole itseilmaisun väline, vaan kuulumisen ilmentäjä, mikä on eri asia kuin itseilmaisu. He toimivat samalla tavalla kuin 100v. sitten suomalainen talonpoika, joka pukeutui oman luokkansa vaatteisiin. Hän ei harjoittanut itseilmaisua, vaan vaatetus oli yhteisöön kuulumisen ilmentymä.
Žižekin mukaan postmodernissa kulttuurissa myös traditionaalisten tapojen harjoittaminen pitää kääntää moniarvoisen yhteiskunnan sukupuoli- ja seksuaali- ideologian kieleen, jossa kaikki ratkaisut perustuvat omiin valintoihin tai itseilmaisuun. Teemme valintoja kuin valitsisimme vaatteita loputtomasta vaatekaapista aina, kun vain haluamme ilmaista tai vastustaa jotakin.
Identiteettipolitiikka on luonut oman uusiokielensä, jota joudumme käyttämään sukupuolesta ja seksuaalisuudesta puhuessamme. Sen seurauksena on pysyvä epävakaus ja relativismi, kun kaikki näkemykset ovat suhteellisia ja perustuvat henkilökohtaisuudelle tai yksilöllisyyden ilmaisemiselle, josta oman identiteetti muodostuu.
Seksuaalisuuden kieli
Kieli seksuaalisuuden alueella on monimutkaista ja latautunutta. Eri termien merkitys riippuu paljon siitä kontekstista, missä niitä käytetään. Joidenkin termien katsotaan olevan halventavia, kun taas toisia pidetään positiivisina. Eri näkökulmat homoseksuaalisuuteen tuovat mukanaan omia sanastojaan.
Setan mukaan ”homo on miehistä kiinnostunut mies ja lesbolla viitataan naiseen , joka on kiinnostunut naisista.” Määritelmä ei tee eroa sen suhteen, pitävätkö nämä henkilöt tätä oikeana vai ongelmana kohdallaan. Monet, jotka kokevat homoseksuaalista halua, eivät määrittele itseään homoiksi tai lesboiksi eivätkä harjoita seksiä. ”Tuntea seksuaalista halua samaa sukupuolta kohtaan" sisältää merkityksen, jossa tehdään jo jakoa seksuaalisen halun ja käyttäytymisen välillä. Sitä vastoin sanoissa ”hekumoitsijat ja miehimykset” on voimakkaasti tuomitseva moraalinen asenne. Termillä "homoseksuaali" on akateemisempi sävy. Sillä voidaan kuvata seksuaalista orientaatiota tai sosiaalista seksuaalivähemmistön ryhmää. Henkilökohtaisena kuvauksena se on kankea. Englannin kieliseen ”gay”- sanaan sisältyy lähes poikkeuksetta homokulttuuri, johon kuuluu homoseksuaalisuuden juhlistaminen. Kaikista näkökulmista kiistellään jatkuvasti.
Erilaiset terminologiat merkitsevät vastakkaisia tapoja yhdistää ihmiset, heidän seksuaaliset halunsa, käyttäytymisensä ja identiteettinsä. Monet sanat eivät kuitenkaan tarjoa juurikaan identiteettiä niille, joista niitä käytetään. Ne ovat enemmänkin yhteisöllisiä kulttuurietikettejä.
Charles Taylor ja identiteetti
Filosofi Charles Taylorin mukaan identiteetti muodostuu siitä, "keitä me olemme” ja "mistä tulemme". Sen kautta makumme, toiveemme ja mielipiteemme tulevat ymmärrettäviksi. Perinteisissä yhteiskunnissa identiteetistä ei muodostunut ongelmaa, koska identiteetti "määräytyi suurelta osin hänen asemastaan yhteiskunnassa ja siihen liittyvästä roolista tai toiminnasta" . Demokraattisten yhteiskuntien synnyn jälkeen lännessä ei enää voitu luottaa siihen, että sosiaalinen asema vahvistaa identiteetin. Sen tilalle tuli sisältä käsin rakentuva identiteetti. Tuli löytää ”oma alkuperäinen tapa olla”, mutta kilpailuun perustuvassa yhteiskunnassa identiteetistä tuli suoritus, joka oli saavutettava. Se ei ollut enää itsestäänselvyys.
Taylorin mukaan nykyaikainen identiteetti, joka yrittää perustella itsensä puhtaasti sisäisistä kokemuksista käsin, kuitenkin epäonnistuu, koska yksilölliset tunteet eivät voi määrittää sitä, mikä on yhteisöllisesti merkittävää. Puhe ’seksuaalisesta identiteetistä’ tulee tärkeäksi vain kulttuurissa, joka pitää sitä tärkeänä. Yhteisen kielen ja ympäröivän kulttuurisen tunnustuksen ulkopuolelle perustettu identiteetti on triviaali, sanoo Taylor.
Nykyaikaisen identiteetin paheneva ongelma on, että se alkaa tulla riippumattomaksi reaalitodellisuudestamme. Persoonallisuudestamme on vaarassa tulla niin yksityinen, että se joutuu yhteisen elämän ulkopuolelle. Yritys erottaa terve identiteetti häiriintyneestä individualismista alkaa käydä mahdottomaksi.
Biologian osuutta sukupuolessa ja seksissä ei pitäisi kiistää
Harvoilla ihmisillä on selkeä ”hetero”- tai ”homo” -identiteetti. Samoin on vaikea löytää ihmisiä, jotka pitävät ”cis-sukupuolisuutta” identiteettinään. Seksuaalisen identiteetin sijasta useimmilla ihmisillä on vahva tunne siitä, että he ovat miehiä tai naisia , jotka ovat seksuaalisesti latautuneessa suhteessa toiseen sukupuoleen. Tämä ei ole sama kuin itsensä pitäminen cissukupuolisena. Useimmille miehille ja naisille heidän seksuaalisuutensa eivät ole erotettavissa heidän sukupuolestaan , vaan ne kuuluvat erottamattomasti yhteen. Seksuaalisuutemme ovat miesten tai naisten seksuaalisuutta ja kokemuksemme seksuaalisuudestamme on kokemusta miehenä tai naisena olemisesta. Näiden kiistäminen yleensä synnyttää ongelmia.
Britannian yleisradioyhtiö BBC ja Hesari nostivat hiljattain esille miten biologisen sukupuolen merkityksen kiistäneet transnaiset ovat painostaneet lesboja kanssaan seksiin syyttäen heitä transfobisiksi elleivät he suostu. Yksi ahdisteltu kertoi tuntevansa vetoa vain biologisiin naisiin. Hän ei ole halunnut seksiä eikä suhdetta transnaisten kanssa. Tämän vuoksi häntä on haukuttu genitaalifetisistiksi ja perverssiksi. Johtava ajatus on , että kaikkien on pidettävä biologista sukupuolta toissijaisena ja transnainen on nainen vaikka hänellä hänellä on miehen sukupuolielimet.
Nykyajan seksuaalikäsitykset liittyvät yhä heikommin sukupuoleen ja lisääntymiseen. Sukupuoli, seksuaalinen vetovoima ja seksuaaliset suhteet ovat irronneet luonnosta ja ajatellaan, että ihminen itse määrittelee ne. Tällainen irtoaminen luonnosta näkyy selvimmin netissä , jossa ruumiillisuus puuttuu. Ei olekaan yllättävää, että modernit trans- ja queer -identiteetit ovat lisääntyneet juuri sosiaalisessa mediassa hurjasti. Niiden avulla luodaan yhteistä fantasiaa ja uskoa sosiaalisen konstruktion rajattomiin mahdollisuuksiin. Vanhempi homoliike vielä ymmärsi luonnon merkityksen, mutta nykyiselle Sateenkaariliikkeelle ruumiin biologia tai ”tällaiseksi syntynyt”-ajattelu ei enää merkitse samaa.
Ilkka Kurjenmäki
Kirjallisuus
- Zygmunt Bauman: From Pilgrims to Tourists—or a Short History of Identity.1996.
- Slavoj Zizek: Violence: Six Sideways Reflections, 2008.
- Seta: Seksuaalinen suuntautuminen. Https//seta.fi
- Seta: Sateenkaarisanasto. Https//seta.fi
- Charles Taylor: Sources of the Self: The Making of the Modern Identity, 1989.
- Charles Taylor: The Ethics of Authenticity (Cambridge, MA: Harvard University Press, 1991).
- https://www.bbc.com/news/uk-england-57853385
37 kommenttia
Seija, maailmassa on monenlaista ajatusta, ei ole vain yhtä näkökulmaa, sellainen meidän ihmisten maailma on.
Hyvä kirjoitus! Sosiaalinen sukupuoli (gender) saa olla moninainen, jos joku haluaa niin ajatella. Sen sijaan biologisia sukupuolia on kaksi eikä se muuksi muutu, vaikka tieteen dissaamiseen erikoistuneet sukupuolen tutkimuksen laitokset muuta väittäisivät. Jos joku haluaa pitää äärimmäisen harvinaisia ”kehityshäiriöitä” omana sukupuolenaan, niin mikäpä siinä. Biologisia tosiasioita se ei muuksi muuta.
Nostat Mikko esille erittäin aiheellisen ja blogiin keskeisesti nivoutuvan kysymyksen siitä, mikä seksuaalitoiminnoissa on luonnollista, siis luonnonmukaista ja meihin sisään rakennettua. Raamattuun uskoville luonnollisuuden määrittelyyn vaikuttaa ratkaisevasti Raamattu, ei niinkään se, mitä ihmiset nykyään pitävät ”luonnollisina”. Tiedämme, että sellaisissa ”luonnollisuuksissa” vain taivas on rajana – mutta se ei ole Jumalan taivas.
Uudessa testamentissa on vain kolme kertaa sana ”physikos”, jolla adjektiivilla Paavali kuvailee seksuaalisia toimintoja kuuluisassa Roomalaiskirjeen 1. luvussa: ”Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen(physikos) sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen… miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta(physikos) yhteydestä naisiin”(26,27)
Millaista luonnollisuutta Raamattu mahtaa tarkoittaa?
Se kolmas kohta Raamatussa, joka käyttää alkutekstissä laatua kuvailevaa sanaa ”physikos” löytyy 2. Pietarinkirjeestä. Siellä ihmisiä verrataan eläimiin, joita ohjaa vahvasti luonnonmukaisuus: ”järjettömät, luonnostaan(physikos) pyydystettäviksi ja häviämään syntyneet eläimet”KR38 ja ”järjettömät eläimet, jotka luonto on tarkoittanut pyydystettäviksi ja tapettaviksi”(KR92)(2:12)
Strongin sanakirja antaa sanalle physikos merkitykset ”produced by nature, inborn, agreeable to nature”.
Olet Mikko sitä mieltä, että ”Luonto ei puhu mitään. Myös ne käsitykset, joita väitetään luonnonmukaisiksi, ovat ihmisen omaa määritelmää siitä, millaiseksi hän on määritelmää kehittäessään luonnon ajatellut.”
Oletko sitä mieltä, että meidän ihmisten sukupuolielämää ei luonto lainkaan ohjaa? Mitä ajattelet lisääntymisfysiologiastamme kaikkine hormonaalisine säätöineen? Entä anatomien rakenteemme? Eikö se ohjaa toimintoja tiettyyn suuntaan, vastakkaiseen sukupuoleen, ellei sitten anatomisia tai fysiologisia ongelmia ole?
Mihin sinä asetat rajat sukupuolisille akteille? Onko rajana se, ettei kummallakaan osapuolella (tai mahdollisesti osapuolilla) ole mitään valittamista?
Olemme evoluution, kehittymisen kautta, alkaneet ymmärtää, että homoliitot ovat kannatettavia, vaikka ne eivät itsessään edistä evoluutiota (uusien sukupolvien kehittymistä). Uusien, kehittyvien yksilöiden syntymistä varten tarvitaan homopareille koeputkessa alkavaa elämää, jäissä säilytettyjä munasoluja ja siittiösoluja? Hetero mies ja nainen luovuttavat näitä soluja, jotta evoluutio voi jatkua? Tämä on evoluutiota ja ihmiskunnan kehittymistä tukevaa toimintaa?
Edellä oleva pohdintani ei tukeudu millään tavoin Raamattuun.
Blogistin kannattaisi ehkä kuunnella huolellisesti tämä:
https://player.fm/series/harhaoppia/ep-35-patrick-tiainen-eheytynyt-homoksi
Kas kun ihminen ei liene koskaan liian vanha oppiakseen uutta saati muuttaakseen käsityksiään:
Olet Mikko siis sitä mieltä, ettei luonto opeta meille mitään. Me Karin kanssa näemme, että se opettaa meille hyvinkin paljon, ja Raamattukin asiasta jonkin verran puhelee.
Mitä sinä ajattelet sitä seksuaalielämäänkin liitetystä hokemasta, että “kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa”? Raamattu kertoo, että ensimmäiselle ihmisparille annettiin vain maapallon täyttämiskehotus, sukupuolielämän nautittavuutta alleviivataan vasta myöhemmin.
Minä olen sitä mieltä, että luonto opettaa asioita, jotka ovat jopa elinehtona tämän planeetan hyvinvoinnille. Luonto opetti, ettei otsonikerrokseen kannata porata aukkoja ja nyt olemme saaneet käydä ykköskurssin hiilidioksidin ja muiden päästöjemme kohtalokkaasta vaikutuksesta. Joskus sanotaan, että Siperia opettaa, mutta nykyilmiöissä Siperian sulava ikirouta on enemmänkin
Raamatussa on useita kohtia, joissa luonto on opettajan roolissa. Tässä muutama poiminta aiheesta, linkittyköön siihen, että myös seksuaalielämässä luonto on hyvä opettaja.
Roomalaiskirjeessä kerrotaan, että luonto opettaa joitakin moraalinormeja. Ajasta, jolloin Raamatun opetus ei vielä ulottunut kaikkiin kansoihin, sanotaan “Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii.”(Ro2:14) (“do by nature the things of the law”,AmSt) Tässä viitataan meihin rakennettuun omatuntoon, jonka tieteellinen selittäminen taitaa olla kovin ongelmallista, varsinkin luonnontieteellinen)
Roomalaiskirjeessä käytetään luontoa mielenkiintoisesti mallina Jumalan omaisuuskansan vaiheista puhuttaessa: “sinut on leikattu irti villistä oliivipuusta, johon luonnonmukaisesti kuuluit, ja vastoin luontoa oksastettu jaloon oliivipuuhun.”(Ro11:24) Englantilaisissa käännöksissä näkyy paremmin alkukielen substantiivin “physis” käyttö, “by nature” ja “contrary to nature” ovat niissä tyypillisiä ilmaisuja. Luonto opettaa, että ihmisen jalostuksessa käyttämä menettely ei siis aina ole luonnonmukainen, mutta kyseessä ei tietenkään ole mikään moraalinen ongelma.
Sitten se Roomalaiskirjeen alku viittaa sukupuolielimien käyttämiseen vastoin luontoa ja sen Luojaa. Menee kenties kertauksen puolelle, mutta katsohan Mikko tätä: “Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen.”(Ro1:28)(“against
Raamattu siis kertoo, että on luonnonvastaista oksastaa jaloon oliivipuuhun villejä oksia. Sellaista ei ikinä tapahdu ilman ihmisen asiaan puuttumista. Sitten sellainen luonnonvastaisuus, että kahden eri sukupuolen välinen intiimi yhdyselämä vaihtuu samansukupuolisten aktiin, on paitsi luonnonvastaista, näyttäisi olevan myös Luojamme mielestä elimistömme väärinkäyttöä. Toki me ihmiset voimme keskenämme sopia eri ruumiinosien käyttämisestä varsin vapaasti, ja maallinen laki ei tässä asiassa paljon rajoja asettele. Ja miksi sellainen olisi tarpeen?
Ja sitten vielä Mikko pieni ajatusleikki, jonka uskallan sinulle esittää, koska olet todellakin ajatteleva ja asiallinen puheenvuoroissasi.
Perehdyt tieteellisesti pätevästä tietolähteestä miehen ja naisen sukupuolielinten toimintaan ennen sukupuoliyhdyntää, sen aikana ja sitten luet vielä yhdynnän jälkivaikutuksista elimistöön, munasolun ja siittiön mahdollinen yhdistyminen mukaan luettuna. Samalla tutustut lisääntymisfysiologian muuhun nerokkuuteen ja miehen ja naisen huomattavaan erilaisuuteen kaikessa intiimissä kanssakäymisessä. Voitko nähdä, että juuri näillä luonnontieteellisillä realiteeteilla luonto ajaa sitä tikanpoikaa puuhun? Ja että muunlainen seksuaalielämä ei hyödynnä meille annettuja mahtavia resursseja kuin pieneltä osin.
P.S. Lienemme blogin raamien sisällä tässä keskustelussa. Olihan eräs väliotsikko ”Biologian osuutta sukupuolessa ja seksissä ei pitäisi kiistää”.
Sami: Oman pitkän elämäni aikana olen toki jo huomannut, että maailmassa on monenlaista ajatusta. Kiitos silti muistutuksesta Sami. Voihan olla, että näin vanhemmiten tulee mieleen vain yksi ajatus ?.
Kommenttini pointti oli tämä: Jos vihaan autoja, en valitse ammatikseni autonasentajan työtä.
Mikko. Anteeksi, tulkitsin siis väärin lauseesi ”Luonto ei puhu, se vain on.”
Kirjoitat, että ”jokainen ihminen löytää kumppanin toisesta ihmisestä sekä mieleisensä tavan harrastaa seksiä ilman että siinä tarvitsee kenenkään toisen alkaa päsmäröimään tai kirjoittamaan sääntökirjaa.”
Noinhan se menee: mieluinen tapa harrastaa seksiä ilman rajoja on nykyaikaa, ja demokraattisessa yhteiskunnassa lait säädetään ihmisten oikeuskäsitysten ja jopa mieltymystenkin mukaan. Ja kaupallinen maailma riemuitsee siitä, että saa palvella ihmisiä tälläkin elämänalueella kassakoneiden kilinän tahdissa.
Raamattu nyt kuitenkin antaa ohjeita siihen, kuinka käyttää oikein meille annettua elämää ja sen välinettä, elimistöä. Ja se rajaa seksuaalielämän myös luonnonmukaiseen ja luonnonvastaiseen muuallakin kuin Paavalin kirjeissä. Joonan näkemys, että ”Se mikä luonnossa esiintyy ei voi olla luonnonvaistaista,” ei ole suinkaan Raamatun opetus.
Kiinnitän aluksi nyt taas huomiota tähän meidän anatomiaamme. Kun etsimme peniksen penetraatiolle luonnonmukaisesti kaikkein soveliainta aluetta ihmisessä, onko sinun mielestäsi mitään eroa anuksella ja vaginalla? Asiaan perehtyvä löytää varsin paljon tietoa niiden hämmästyttävän nerokkaasta ja todella luonnonmukaisesta käyttötarkoituksesta, ihan kaikille kolmelle.
Raamattu asettaa normeja myös heteroseksille, mutta se ei nyt taida mahtua tälle biologia-seksuaalisuus-akselille. Sen sijaan luonto opettaa meille, että seksisuhde eri lajien välillä on luonnonvastaista, vaikka sellaistakin voi luonnossa esiintyä. Jälkeläisten tuottamattomuus on vain yksi oire, muitakin on.
Tällä vuosikymmenellä on näköjään tehty lakialoite, joka alkaa sanoilla ”Suomen laki ei kiellä eläimiin sekaantumista”. Aloitetta perustellaan sillä, että ”Tutkimuksessa on osoitettu, että suurimmassa osassa tapauksista eläimille aiheutui vakavia fyysisiä vammoja sekä ahdistusta ja pelkoa.” On siis kyse jopa kohtalokkaasta luonnonvastaisuudesta, vaikka keskuudessamme on pieni joukko ihmisiä, joiden ikioma luonto ohjaa kohti toisia nisäkkäitä. (Aloitteessa luetellaan jopa joukko eläimiä, joita nyt ei tässä yhteydessä kannata ottaa esille.) Luonnonvastaisuutta, sanon minä. Entä te, Mikko ja Joona?
En näe Mooseksen lakia enää voimassa olevana, enkä sillä enemmälti ryhdy päsmäröimään, Mikon ilmaisua köyttääkseni. Vain Israelin kansalle annettu lainsäädöntö puhui myös luonnonvastaisuudesta seksuaalielämään liittyen. 3.Mooseksenkirjan luvussa 19 jakeessa 22 kerrotaan, miten miesten välinen seksi on Jumalan mielestä ”kauhistuttavia teko” ja heti seuraavassa jakeessa päsmäröinti jatkuu: ”Älä yhdy mihinkään eläimeen, ettet tulisi saastaiseksi. Älköön kukaan nainen paritelko eläimen kanssa, sillä sellainen on luonnonvastaista.”
Kaikenlaista seksuaalielämää on meidän ihmisten keskuudessa harjoitettu, osa varsin luonnotonta meidän kaikkien mielestä ja osaa suvaitaan nyky-yhteiskunnassa. Koska näin juuri me ihmiset olemme seksuaalietiikkaa päsmäröineet. Esille ottamassani Raamatun luvussa viitataan siihen, että hulvatonta oli meno myös Mooseksen päivinä, sitä ei ohjannut enempää biologinen tarkoituksenmukaisuus kuin muutkaan hillikkeet. Myös heteroseksissä oli rumia esiintymismuotoja, ja loppupäätelmä jakeessa 27 esittää: ”Kaikkia näitä iljetyksiä ovat sen maan entiset asukkaat tehneet, ja näin he ovat saastuttaneet maansa.”
Tiedän, että sinä Mikko et pahastu, vaikka rinnastinkin homoseksin muihin sellaisiin seksuaalisuuden fyysisiin ilmentämisiin, jotka Raamatusta luettuina näyttävät olevan Luojamme tarkoitukselle vastakkaisia ja myös luonnonvastaisia. En halua rinnastaa sellaisia tällä hetkellä harjoittavia ihmisiä yhtään mihinkään, he ovat minulle lähimmäisiä ja kokevat mahdolliset ongelmansa itse. Mutta aina voi muuttaa käytänteitään, meitä kaikkia Raamattu sellaiseen päsmäröintiin kannustaa. Yksi mielestäni oivallisimpia kohtia on Paavalin korinttilaisista kirjaama kokemus. Ensin hän aloittaa pitkän listansa sanoilla ”Jumalan valtakuntaa eivät peri seksuaalisesti holtittomat…” Ja sitten tulee lohduttavia ja kannustavia sanoja kaikille muutosta kaipaaville: ”Meidän Jumalamme Henki teki teistä oikeamielisiä Herran Jeesuksen Kristuksen nimissä.”(1. Ko6:9-11),UT2020)
Kirjoittaja
Ilkka Kurjenmäki
Olen teologi ja terapeutti Oulusta. Blogit nousevat omista elämänkokemuksista, työstä , kirjoista yms. Aiheet pyörivät kristillisen elämän , etiikan, terapian ja teologian kysymyksissä.
> Nykyajan seksuaalikäsitykset liittyvät yhä heikommin sukupuoleen ja lisääntymiseen. Sukupuoli, seksuaalinen vetovoima ja seksuaaliset suhteet ovat irronneet luonnosta ja ajatellaan, että ihminen itse määrittelee ne.
Kaikki seksuaalikäsitykset ovat aina ihmiset itsensä määrittelemiä.
Luonto ei puhu mitään. Myös ne käsityset, joita väitetään luonnonmukaisiksi, ovat ihmisen omaa määritelmää siitä, millaiseksi hän on määritelmää kehittäessään luonnon ajatellut. Tällaisen luonnonmukaisen määritelmän ongelma on siinä, että sen on tehnyt populaatiossa enemmistöön kuuluva henkilö virheellisellä oletuksella, että jokainen populaation jäsen on samanlainen kuin hän.
Nähdäkseni vallitseva kipuilu, joka tässäkin kirjoituksessa on vahvasti läsnä, johtuu siitä, että enemmistöön kuulumattomat ihmiset ovat avanneet suunsa ja kertoneet, etteivät he mahdu aikaisempaan kapeaan määritelmään. Tämä luo monimutkaisuutta, jota osan on vaikea ymmärtää.
Kuitenkin tämä monimutkaisuus, joka sisältää kaikki populaation jäsenet, on lähempänä luontoa kuin yksinkertaistus, joka on helpompi ymmärtää, mutta sulkee osan populaatiosta ulkopuolelleen.
Lopuksi totean vielä, että esimerkki lesbojen painostamisesta harrastamaan seksiä transnaisten kanssa on populistinen. Ei ketään saa painostaa harrastamaan seksiä vastentahtoisesti. Esimerkki ei myöskään liity muuhun kirjoitukseen, joten herää kysymys, onko sen tarkoitus ainoastaan panetella vähemmistöryhmiä. Pelkästään siinä tarkoituksessa en pidä sitä onnistuneena tai ansiokkaana lisänä kirjoitukseen. Avoimeksi jäi myös kysymys, miten tämä liittyy konkreettisesti kirkkoon, joka kuitenkin mainittiin kirjoituksen otsikossa.
Ilmoita asiaton kommentti