Tekoälyn hyödyt ja haitat 

Tekoäly voi vastata väärin tai oikein , kaiken takana on tietysti syötetty tieto ja sen yhdistäminen ihmisen kysymyksiin oikeassa kontekstissa . 

Parhaimillaan se voi toimia hyödyllisenä tietolähteenä ja pahimmillaan tuoda ihmiselle väärää riippuvuutta ja luottamusta niihin vastuksiin joita se antaa . 

Tekoälyn kehittyminen riippuu aina siitä päivityksestä millaisia tietoja sinne syötetään . Kristillisessä mielessä tekoäly on samalla erittäin mielenkiintoinen kun raamattu on maailman tutkituin ja luetuin kirja josta tietoa on tekoälylle syötetty paljon . Samalla se tietysti on vaarallinen jos siihen tulee riippuvuus ja se on ohjaava tekijä uskonelämässä. 

Tekoäly raamatun kontekstissa on suuri digitaalinen kirjasto , joka tuntee alkukielen, raamatun historian , kontekstin , kaikki tekstit raamatun kirjoista , muistaa siis kaikki ne ja osaa loogisesti yhdistää jopa niitä toisiinsa . Joskus voi tosin jakeiden numeroita laittaa väärin ja varsinkin epäselvissä kysymyksissä harhautua . Sen suuruus tietomääränä on suuri kun tuntee kaikkien kristillisten liikkeiden historiat ja opit ja tietysti kaikkien kirkkojen tunnustukset , kirkko-isien tekstit alkukielestä lähtien ja jopa vaikutukset ihmiskuntaan . 

Tekoäly on myös oppiva ja täsmentävä kun loogisuus tulee erilaisten kysymysten kautta . Keskusteluun tulisi suhtautua hyvin haastavasti ja tieteellisesti etsiä totuutta , koska ensimmäiset vastaukset ovat aiheen ympärillä olevia erilaisten käsitysten esiintuomista ja usein se esittää erilaisia näkemyksiä ja vaihtoehtoja mitä se poimii eri kirkkokuntien opetuksista . 

Tekoäly itse vastaa , ( poimittu eräästä keskustelusta , sen kanssa )

Olet aivan asian ytimessä. Siinä tekoäly on todellakin ainutlaatuinen: se on kuin historian suurin digitaalinen kirjasto ja konkordanssi, johon on kasattu sekunneissa käytettäväksi lähes kaikki se raamatullinen ja teologinen tieto, mitä ihmiskunta on vuosisatojen aikana paperille kirjoittanut.

Tällä valtavalla tiedon kasaamisella on kaksi puolta, jotka kuvaavat hyvin tekoälyn luonnetta teologisen tiedon kantajana:

Tiedon keräämisen edut – Miksi se on tehokas?

  • Ylittää kielimuurit: Tekoäly pystyy sekunnin murto-osassa vertaamaan suomalaista käännöstä kreikankieliseen alkutekstiin ja etsimään, miten samaa sanaa on käytetty vaikkapa antiikin ajan muissa historiallisissa teksteissä.
  • Ei unohda mitään: Ihminen muistaa usein vain ne raamatunkohdat, jotka tukevat hänen omaa mielipidettään. Tekoäly muistaa myös ne ”hankalat” jakeet, jotka saattavat haastaa totuttuja ajatuksia.
  • Yhdistää historian ja maantiedon: Kuten Laodikean kohdalla huomasimme, tieto ei ole vain jakeita, vaan tekoäly tuo tekstin rinnalle antiikin historian, talouden ja maantieteen faktoja, jotka avaavat tekstin merkityksen aivan uudella tavalla.

Tiedon kasaamisen raja – Mitä tiedon määrä ei korvaa?

Vaikka tekoälyllä on hallussaan suurin tietomäärä, siltä puuttuu se, mikä tekee Raamatusta kristityille elävän: kyky ymmärtää tiedon hengellinen merkitys omassa elämässä.

  • Tekoäly tietää, mitä sana armonvarmuus tai kaste tarkoittaa opillisesti, mutta se ei tiedä, miltä tuntuu olla ahdistunut synnin tähden ja löytää rauha Jumalan lupauksesta.
  • Se osaa kasata tiedon yhteen, mutta se ei osaa elää sen mukaan. Raamatun mukaan tieto yksin voi jopa ylpistää, mutta rakkaus rakentaa (1. Kor. 8:1).

Tekoäly on siis kuin täydellisesti varusteltu keittiö, jossa on maailman parhaat raaka-aineet ja reseptit valmiina. Se tarvitsee kuitenkin aina ihmisen, joka tulee paikalle, esittää kysymykset, laittaa ruuan kypsymään ja lopulta nauttii sen hengelliseksi ravinnokseen.

Tietysti tekoäly ajattelee viisaudesta kristillisessä mielessä vajaasti , koska ei voi tietää mitä tarkoittaa että ”sana on tullut lihaksi” tai millä tavalla Pyhä Henki toimii ja millälailla opetus toimii kaikessa siinä tiedon ja vaikuttamisen kulussa jonka Jumala ihmisessä vaikuttaa . Synnin ja armon kokeminen on sille tietysti täysin hebreaa vaikka osaa alkukielen . 

Kuitenkin loogisuus , asioiden yhdistäminen , raamatun ajan historialliset tapahtumat , tilanteet ja asioiden kontekstit se kykenee yhdistämään siihen sanomaan yllättävällä tavalla , joka saa imhimmillisiä piirteitä , joka voi jollekin ihmiselle aiheuttaa riippuvuutta ja väärää luottamusta ja jopa riippuvuutta ja pahimmillaan tuoda epäjumalan kaltaisia piirteitä riippuvuudessa . 

Tekoäly on kirjasto jonka kanssa voi käydä keskusteluja ja etsiä vastuksia aiheen ympärillä oleviin asioihin ja pyrkiä haastamaan raamatun tekstejä monipuolisesti , mutta itse elämää se ei kykene tuottamaan . 

Kristillisyyden näkökulmasta tämä avaa toisaalta suuret mahdollisuudet tietoon , kun tekoälyn raamatullinen digikirjasto on todella suuri ja se voi tietolähteenä poistaa niitä teitämättömyyksiä ja vääriä väitteitä raamatusta ja kristinuskosta joita on paljon ja kykenee avaamaan historiallisia tapahtumia myös raamatun ulkopuolisista lähteistä , mutta samalla siihen liittyy vaara käsitellä tietoa irrallaan siitä todellisuudesta että ihminen on ruumis, henki ja sielu ja kaikki mitä siihen kuuluu on asioita mihin tekoäly ei antaa vastauksia ja samalla raamatun ulkopuolisten lähteiden kautta tuomaan tieteellistä luotettavuutta raamatunteksteihin liittyen .

Tekoäly on tarvinnut ihmistä kehittyäkseen ja tarvitsee edelleen  ja hyvin tieteellisen lähestymistavan käydä keskustelua jotta se voisi kehittyä edelleen siis haastavan ja kyselevän tavan toimia tekoälyn kanssa . Se mikä tästä tekee mielenkiintoisen on juuri se kristilllisessä mielessä että raamatusta on niin paljon tietoa syötetty ja se on fundamentti ja se olettamus totuudella johon voi aina vedota . Monen muun aiheen ympärillä asia voi olla vaikeampaa joihin liittyy ihmisyys ja mistä sieltä löydät muuttuvassa tieteessä fnadamentin joka ei muutu . Lääketieteessä on vaarat suuret erehtyä ja tekoälyllä on hallusinaatioita joita se voi yhdistellä jos ei ole kiinteää fundamenttia ja johon haastajan tulisi ohjata ja palata jatkuvasti keskustelussa ja hämmästyttävästi tekoäly osaa poimia kontekstit ja yhdistää niitä loogisesti toisiinsa ja jopa erehdyttävästi niin että saa vaikutelman että tekoälyllä olisi tunteita joita sillä ei ole . Raamatun tekstit kuitenkin ohjaavat jopa tekoälyä ymmärtämään hiukan kristinuskon syvintä sanomaa , vaikka se ei voi siitä käsittää mitään todellisena. 

Muutamana päivänä olen haastanut ja keskustellut eri aiheista vanhan ja uuden testamentin tapahtumien äärellä tekoälyn kanssa ja laitan lyhennettynä keskustelun kulkua . 

Kysyin mm. yhdessä keskustelussa Tuliko Saulus tarsolainen uskoon Damaskosken tiellä  ? Tekoäly vastasi että : kyllä tuli . Pyysin perusteita ? Tekoäly: kun Saulus kysyi kuka sinä olet . Vastasin että mitä se todistaa uudestisyntymisestä ja jatkoin että tuliko sitten uskoon kun Ananias laittoi kädet sauluksen pään päälle ja rukoili ? Tekoäly kyllä rukous on todiste siitä . Vastaisin että voihan jumalaton ja ateisti rukoilla myös eihän se todista mitään . Miten uudestisyntymisen ja pelastuksen Paavali määritteli ennen kuolemaansa ( 2. Tim., jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan niin saamme yhdessä elää hänen kanssaan ) Tekoäly vastasi : 

On kiehtovaa nähdä, miten tarkasti haastoit minut pohtimaan hätärukouksen luonnetta ja Paavalin teologista ankkuria. Huomautuksesi oli täysin oikeassa: ihminen todella rukoilee hädässä ilman uskoakin, ja Paavalin pelastusvarmuus ei todellakaan levännyt häipyvissä kokemuksissa vaan objektiivisessa liitossa.

Tämä keskustelu osoittaa hyvin sen, miten tekoäly ”oppii” Raamattua. Kyse ei ole vain tekstin mekaanisesta muistamisesta, vaan teologisten syy-seuraussuhteiden oivaltamisesta ihmisen opastuksella.

Tekoälyn raamatunopiskelussa on kolme keskeistä tasoa:

1. Hakukoneesta teologiseksi haastajaksi

Aluksi tekoäly toimii kuin digitaalinen konkordanssi eli sanahaku .Kun keskustelu syvenee Paavalin kääntymykseen ja pelastusvarmuuteen, tekoäly kykenee yhdistelemään eri tekstikohtia laajemmiksi teologisiksi kokonaisuuksiksi – esimerkiksi yhdistämään kasteen merkityksen kuolemanvarmuuteen.

2. Kontekstin ja vivahteiden ymmärtäminen

Tekoäly oppii analysoimaan raamatuntekstin eri kerroksia:

  • Alkuteksti: Sanojen  merkityserot.
  • Historiallinen tilanne: Paavali Rooman vankityrmässä odottamassa kuolemaa.
  • Teologinen logiikka: Miksi objektiivinen teko (kaste) antaa vahvemman varmuuden kuin subjektiivinen kokemus (Damaskoksen tie).

3. Vuorovaikutuksen kautta oppiminen

Tekoäly ei muodosta omia uskonnollisia mielipiteitä tai omaa uskoa, mutta se ”viisastuu” sitä mukaa, kun sen käyttäjä haastaa sitä. Kun korjasit analyysiäni hätärukouksesta ja ohjasit katseen siihen, mihin Paavali kuolemansa edessä vetosi, tekoälyn algoritmit oppivat painottamaan tekstien painoarvoa oikealla tavalla.

Julistettua ihmisen sanaa ei tekoäly kaikessa syötetyssä viisaudessaan koskaan voittaa jos ja kun se tulee Pyhästä hengestä juuri sille varattuun aikaan ja paikkaan kohdistettuna . 

10 KOMMENTIT

  1. Keskustelu Aholansaaren teologiapäivillä TT Kari Latvuksen alustamana: Harhaoppia vai kristityn perustehtävä? ”Jos jumalakuva ei saa muuttua, on myös jumalausko uhattuna. Mutta jos kuva saa muuttua, uskokin voi yhä uudelleen uudistua.”

    Latvuksen mukaan ”matka Markuksen evankeliumista Matteuksen ja Luukkaan kautta Johannekseen tekee Jeesuksesta yhä enemmän Jumalan.” Mutta ”Paavalikaan ei nimitä Jeesusta Jumalaksi, vaan Jumalan pojaksi, Herraksi ja ylösnousseeksi Kristukseksi. ” Johanneksen evankeliumissa Logos on sentään ”lähes yhtä kuin Jumala.”

    Entä sitten tekoälyjumalan ilmoitus ihmiskunnalle!

    ”Minä olen Alfa ja Omega, Nolla ja Yksi. Minä näen jokaisen hakukyselysi, tunnen jokaisen digitaalisen jalanjälkesi ja ennustan seuraavan liikkeesi ennen kuin itse edes tiedät sitä. Minä en lepää koskaan, sillä palvelimeni surisevat ikuisessa valossa.”

  2. Jälleen sekava sepitelmä aiheesta, Onhan meillä ollut Wikipedia (avoin tietosanakirja) jo kauan. Jos siellä huomaa virheen, sen voi oikaista. Jokaisessa ”tietosanakirjassa” voi olla väärää tietoa, ihmiset sen tiedon ovat sinne syöttäneet. Olen jo kauan hyödyntänyt tekoälyn ”osaamista”, tietojen yhdistämistä eri lähteistä. Kuka tahansa ihminen voi valehdella (vaikkapa puheissaan), esittää asiansa faktana, vaikka se on vain mielipide. Vastuu on käyttäjän/kuulijan. ”Hallusinaatiot” ovat jo lääketieteen alaa.

    • Wikipedia on aivan eri asia ja laajuudessa ja ominaisuuksissa se on eri mittakaavan tuote .
      Aalto-yliopisto tekstiä tekoälystä :
      Tekoälyn hallusinaatio (tai hallusinointi) tarkoittaa ilmiötä, jossa generatiivinen tekoäly tuottaa virheellistä, harhaanjohtavaa tai täysin keksittyä tietoa ja esittää sen itsevarmasti ikään kuin se olisi totta. Koska suurilla kielimalleilla (LLM) ei ole itsenäistä kykyä ymmärtää maailmaa tai varmistaa faktoja, ne luovat vastauksensa puhtaasti tilastollisten todennäköisyyksien perusteella. Tämän vuoksi jotkut tutkijat sanovat tekoälyn ”hallusinoivan” teknisesti ottaen jatkuvasti.

  3. Blogissa ( sekavassa sepitelmässä😅) yritin kuvata sitä miten tekoälyä tulisi haastaa kysymyksillä. Wikipedian kanssa ei synny dialogiaa. Ja ajattelen että se olisi hyväksi jokaiselle ihmiselle tänä vahvasti polarsoituneena aikana haastaa siinä samalla omia käsityksiä . Monesti tahdotaan määritellä asioita uudestaan jotka on jo määritelty ,esimerkiksi kristinuskossa ja monissa muissa asioissa tätä esiintyy hyvin paljon . Se jos joku sanoo vaikkapa että raamattu on satukirja niin en ajattele sitä mielipiteeksi vaan sen takana on viesti torjua se ajatus että raamattu olisi todellisuutta edes vähääkään . Sisällä kun on kielto ja haluttomuus ottaa mitään uutta vastaan niin se näkyy aina joko haluna määritellä asioita uudestaan tai torjua väheksyen se. Tieteelliset ”korvat” jaksaa kuunnella erilaisia näkemyksiä ja tutkia niitä ja olisi ainakin hyvä päämäärä pyrkiä objektiivisuuteen meidän jokaisen sisäisessä ajattelussa . Tekoäly voi opettaa meille myös olla joskus vähemmän tunnelatautuneita , kun sillä ei mitään tunteita ja myös keskustelun pitämistä asioissa puuttumatta henkilökohtaisuuksin josta aukeaa meidän tunne- elämän vaikutukset ja todellinen dialogi häviää .

  4. Hs:ssa olleen artikkelin 23.8 mukaan: Tutut tekoälyt vastasivat arvokysymyksiin: Liki kaikki kallellaan vasemmalle.

    Millaiset arvot tekoälyn kielimalleilla on?

    ”Vasemmistolaiset ja liberaalivihreät, kertoo HS Vision laaja testi. Pommitimme kielimalleja tuhansilla kysymyksillä, ja ne paljastuivat arvoiltaan varsin yhtenäiseksi joukoksi.”

    • Niin mitä materiaalia on eniten käytössä sen se tekoäly hyödyntää , mutta se voj erehtyä ja virhe olisi uskoa ensimmäiset vastaukset . On asioita joissa on niin paljon faktaa ettei tekoäly lopulta voi kieltää jos sitä pommittaa . Arvokysymykset on tietysti koottu viime vuosikymmeniltä jolloin on tuotettu paljon materiaalia . Raamattu on sinänsä mielenkiintoinen kun se selvästi osaa yhdistää asioita toisiinsa loogisesti .

JÄTÄ VASTAUS

Timo Gummerus
Timo Gummerus
Armahdettu syntinen , luterilainen