Tehtävä tarjolla Diakissa

Lähiaikoina julkaistaan ilmoitus, jossa tehtävääni etsitään seuraajaa. Vaikka työni ei vielä heti lopukaan, on syytä pariin nostalgiseen ajatelmaan.

Olin Sininauhaliiton toiminnanjohtajana juuri lopettanut jäsenjärjestövierailun yhteen liiton paikalliseen yhteisöön, kun matkapuhelin soi. Head hunter soitti ja kysyi, olisinko kiinnostunut keskustelemaan Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorin ja toimitusjohtajan tehtävästä.

Tuosta soitosta alkoi kiinnostava, nyt jo yli 11 vuotta kestänyt matka korkeakoulumaailmaan. Olin ollut pitkään rakentamassa kristilliselle päihdetyölle keskusjärjestöä. Viihdyin työssäni, jossa saimme laaja-alaisesti kehittää palveluja, yhteisöllistä toimintaa ja työllistymismahdollisuuksia asunnottomille, vankilasta vapautuville, päihteistä kärsiville ja monille muille ryhmille.

Rinnalla olin ollut jossain määrin mukana korkeakoulumaailmassa. Puoli vuosikymmentä aikaisemmin olin tohtoroitunut, olin juuri saamassa dosentuurin ja olin opettanut jonkin verran niin yliopistoissa kuin Diakissakin. Silti en osannut arvata niitä myllerryksiä, joita korkeakoulupolitiikka ja Suomen julkinen talous toisivat korkeakouluihin.

Diakiin oli kuitenkin helppo sitoutua. Sillä on puhutteleva historia ja tarina. Sillä oli ja on selkeä missio ja profiili. Se on osa laajaa kansainvälistä diakonia-alan ja diakoniahenkistä korkeakoulutusta.

Niiden pohjalta oli hyvä henkilöstön, opiskelijoiden ja omistajien edustajien kanssa kristallisoida strategia lyhyeksi ja ytimekkääksi. Sen varassa on voitu toimia muuttuvissa tilanteissa. Parhaillaan laajassa prosessissa katsotaan, mitä tarpeita nyt on päivittää strategiaamme.

Tällä matkalla on ollut monta tärkeää tukea, joiden varaan seuraajakin voi työnsä perustaa. Ensimmäiseksi haluan mainita henkilöstön. Diakiin valikoituu väkeä, jolla on maailmanparantamisen tauti. He ovat kaikkien selvitysten mukaan hyvin sitoutuneita. Suuret uudistukset on voitu valmistella yhdessä. Vaikka muutoksia on ollut enemmän kuin kohtuudella, työhyvinvointi on nyt vuosi vuodelta parantunut.

Monipuolista osaamista ja kokemusta edustavan johtoryhmän kanssa on ilo työskennellä. Suurin vaara on asioiden vyöry, joka murskaa liian usein aidot keskustelu- ja visiointihetket. Olemme kuitenkin pystyneet viemään eteenpäin systemaattista uudistustyötä. Viimeksi on uudistettu opetussuunnitelmat niin, että ne paremmin ja joustavammin vastaavat työelämän tarpeisiin. Koulutustarjonnan ja –toteutuksen muotoja on jatkuvasti kehitetty digitalisaation myötä, mikä näkyy myös Diakin hyvässä vetovoimaisuudessa.

Vaikka joku hallitusammattilainen sanoi minulle, että toimitusjohtajan on mahdotonta selviytyä sellaisen hallituksen kanssa, josta suuri osa on samalla kiinteistönomistaja-vuokranantajia. Olemme voineet yhdessä osoittaa tämän ennustuksen vääräksi. Hallitus on aina tiukan paikan tullen kyennyt tekemään välttämättömiä ja väistämättömiä ratkaisuja. Olemme saaneet yhteen hiileen puhaltamisella itse asiassa aikaan melkoisen kiinteistökehityksen – puhumattakaan nyt muusta kehityksestä. Ja ammattikorkeakoulu-uudistus uudisti myös hallituksen koostumusta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen piirissä on syntynyt merkittävä kollegiaalinen verkosto. Tosin väki on vaihtunut miltei kokonaan kahden tusinan joukkueessa. Olen nyt virkaiältäni kolmanneksi vanhin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tapio Varmolan ja Arcadan Henrik Wolffin jälkeen.

Tärkeää on ollut rakentaa myös strategista yhteistyötä varsinkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Ne yhteydet ovat kullan arvoisia; parhaimmillaan niistä syntyy keskinäisen tuen verkostoja. Tärkeimpänä kehitysalustana pidän omistajayhteisöjen dynaamista sosiaali-, terveys-, diakonia- ja nuoristyötä. Sillä saralla on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Iloitsen siitä, että kirkon, hiippakuntien ja seurakuntien kanssa on nyt saatu suorastaan ”uusi vaihde” päälle yhteistyössä. Korkeakouluyhteyksiä on paljon, mutta nostan esille erittäin hedelmällisen yhteistyön Itä-Suomen yliopiston kanssa. Myös THL:n kanssa on paljon hanketoimintaa. Strategisen liittouman rakentaminen Arcadan kanssa on myös monella tapaa lupaavaa. Kansainvälisessä toiminnassa on monia merkittäviä yhteistyökumppaneita.

Nyt vuodenvaihteessa tapahtuu kohtalaisen suuri muutos Diakin toiminnassa. Se on ollut yhtäältä osa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja sopeutumista kaventuneeseen rahoitukseen. Eteläisellä alueella 15 kilometrin säteen muodostaman ympyrän sisällä toimineet kolme kampusta lopullisesta yhdistetään. Toisaalta se on tärkeä osa oppimisympäristöjen modernisointia, jota olemme tehneet jo Turussa ja Porissa – ja jota tavoittelemme muillakin alueellisilla kampuksillamme Oulussa ja Pieksämäellä. Kalasataman pohjoisimmalle tontille, toisen itsenäisen ammattikorkeakoulun Arcadan naapuriin, valmistuu uusi eteläisen alueen kampuksemme.

Vuoden vaihteen jälkeen tarvitaan pitkäjänteistä seuraavan vaiheen johtamista Diakissa. Tarkkaan harkittuani päätin ehdottaa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukselle, että se etsisi seuraavan viestikapulan kantajan Diakin johtoon juuri tässä muutosvaiheessa jo hieman ennen eläköitymistäni. Hallitus näki näin viisaaksi menetellä. Jatkan vielä jonkin aikaa mm. hankkeissa, joista osaa olen ollut laittamassa liikkeelle. Tämä on siis tausta, miksi Diakonia-ammattikorkeakoulu etsii nyt uutta rehtori-toimitusjohtajaa.

Tarjolla on siis äärimmäisen kiinnostava ja haastava tehtävä. Tavoitteena on, että uuden rehtori-toimitusjohtajan työ alkaisi 1.1.2016. Nyt ei ole siis minkäänlaisten lähtöloitsujen aika: Syksy mennään täysillä tässä tehtävässä.

    • Jusu Vihervaara: ”Tarkoittaako se myös, että pedofilian kannattajilla tulisi oikeus perustaa ilotaloja, joihin halukkaat lapset saisivat mennä hyväksykäytettäväksi, koska se ei olisi pois toisin ajattelevilta?”

      En ota kantaa itse uutisen vaatimukseen. En myöskään itse usko sellaisiin eheytysterapioihin.

      Raamatun uusi testamentti kertoo uskon omaksuneiden ja kristityiksi tulleiden jättäneen vanhat elämäntapansa taakseen omien sisäisten vaikuttimiensa ja tahtonsa kannustamina ja Jumalan antaneen tässä heille tukeaan toimivan voimansa pyhän hengen kautta.

      Jusu Vihervaaran kommentista tuli vain sellainen ns. mielijohde, että kun myöskin pedofiileille on yritetty antaa jonkinlaista terapiaa, pitäisikö sekin kieltää? Kun ovat vain mitä ovat. Minun mielestäni ei tässä viimeksi mainitussa tapauksessa tietystikään tulisi kieltää, jos siitä mahdollisesti vaikka olisi jollekin sellaiselle apua, ja saisi tämän lopettamaan sellaisen tekemisen.

    • Ahlfors:

      ”Jusu Vihervaaran kommentista tuli vain sellainen ns. mielijohde, että kun myöskin pedofiileille on yritetty antaa jonkinlaista terapiaa, pitäisikö sekin kieltää?”

      Tunnistatko sinä Vesa sen eron mikä homoseksuaalisuudella ja pedofilialla on yksilön ja yhteiskunnan kannalta? Ovatko sinun mielestäsi rikollisen taipumuksen ehkäisemiseksi annettu psykologia-tieteen ohjaama terapia ja homoseksuaaleille tarjottu, uskonnollisesti motivoitunut ja tieteellisten maallikoiden jakelema terapia jotenkin verrannollisia?

    • Antero Kangasniemi: ”Ovatko sinun mielestäsi rikollisen taipumuksen ehkäisemiseksi annettu psykologia-tieteen ohjaama terapia ja homoseksuaaleille tarjottu, uskonnollisesti motivoitunut ja tieteellisten maallikoiden jakelema terapia jotenkin verrannollisia?”

      Ei varmaankaan. Ei ole ollut itselleni millään tavoin tavoin ajankohtaista perehtyä kummankan terapiamuodon sisältöön sen paremmin. Totesin jo kommentissani, että en itse usko tälläisiin ”eheytysterapioihin”.

      Entisten elämäntapojen hylkäämisessä ainoastaan henkilön omaan motivaatioon ja sisäisiin vaikuttimiin ja uskoon tullessa Jumalan pyhän hengen apuun. Koska en ole niihin ns. ”eheytysterapioihin” sen tarkemmin perehtynyt, en voi myöskään väittää etteikö siitä mahdollisesti olisi ollutkin joillekin yksilöille jotain apuakin.

    • On esitetty myös tilastojen perusteella, että pedofilia on yleisintä juuri homoseksuaalisuutta harjoittavien keskuudessa. – Mutta saako sellaisesta enää edes puhua?

    • Markku Korteniemeltä voisi kysyä, perustuuko tällaisten tilastojen esittäminen tosiasioihin vai pelkästään haluun mustamaalata jotain vähemmistöryhmää?

      Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksykäyttö on väärin ja tuomittavaa täysin riippumatta syyllistyykö siihen heteroseksuaali, biseksuaali tai homoseksuaali. Ja en näe mitään syytä syyllistää niitä ihmisiä, jotka siihen eivät ole syyllistyneet vaikka heillä olisi sama seksuaalinen suuntautuminen kuin asiaan syyllistyneellä.

    • Markku taitaa edustaa samaa sukupuolta kuin lähes kaikki pedofiliaan syyllistyneet. Mutta onko tällaisen faktan mainitseminen mielekästä, kohteliaasta puhumattakaan?

    • Mitä mitä mitä? Lähes kaikki pedofiilitko miehiä? Ja minä olen mies? Olenko nyt lähes pedofiili?

    • Sukupuolen suhteen taitaa korrelaatio olla kyllä merkittävämpi kuin suuntautumisen kohdalla… Mutta muuten, kyselevätkö eräät täällä tosissaan, miksi ei voisi sallia terapiaa, joka on suurimmalle osalle haitallista jopa terapian kehittäjien mielestä?

    • Jusu Vihervaara!

      Usan Oikeusministeriön tutkimus 12:sta osavaltiosta on ehkä laajin pedofilia ja lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Kertoo karua kieltä. homoseksuaaleilla on yliedustus.
      BBC:n artikkeli vasemmiston, homojen ja pedofiilien liitosta alkaa painavin sanoin: ”Homojen oikeuksia ajava konferenssi asettuu pedofiliaa tukevan lakialoitteen taakse. Kansallinen sanomalehti kirjoittaa aiheesta: ’Lastenrakastajat pääsevät osaksi homojen oikeusliikettä.’” http://www.bbc.com/news/magazine-26352378

      Toisaalta tämän voi todeta itsekkin gaysuomi24 sivulla, kun haku ilmoitukset pyörivät ”haetaan 13-16 homoa”

    • Risto,

      En osaa kommentoida. En tunne tuota tutkimusta, johon viittaat. En myöskään pyöri seksuaalivähemmistöjen seuranhakupalstoilla, joten en osaa sanoa onko meno siellä erilaista kuin heteroiden seuranhakupalstoilla, joista niistäkään minulla ei ole kokemusta.

    • Markku Korteniemi lienee tietoinen, että eräässä herätysliikkeessä pedofilian on väitetty olevan paitsi kohtuullisen yleistä, myös että pedofiilejä on ”veljien” toimesta suojeltu.

      Lähelle on ilmeisesti vaikea nähdä.

    • Vielä 2000-luvun alussa oli suojaikärajojen laskeminen ja laillinen pedofilia monien ”seksuaalista tasa-arvoisuutta” hakevien järjestöjen keskeisiä tavoitteita ja myös median myötäkarvaan esittelemiä… Kun sitten tikun nokkaan saatiin kirkkojen piirissä tapahtuneet rikokset, näistä tavotteista vaiettiin taktisista syistä. – Mutta ymmärtääkseni esim. SETA:lla on edelleen yhteyksiä eurooppalaisiin järjestöihin, jotka ajavat suojaikärajojen laskemista tai peräti poistamista.

    • Mitä suojaikärajoihin tulee, käsitykseni mukaan tavoitteena on ollut suojaikärajojen yhdenmukaistaminen, ei niinkään laskeminen.

      Jos Suomessa suojaikäraja heterosuhteessa oli 16 vuotta ja homosuhteissa 18 vuotta, voidaan kai teknisesti sanoa, että homojärjestöjen tavoitteena oli suojaikärajan laskeminen, koska vaatimus oli 16 vuoden ikärajasta myös homosuhteille. Tämän esittäminen homojärjestöjen vaatimuksena suojaikärajan laskemisesta pedofilian edistämiseksi on kuitenkin totuuden vääristelyä.

      Nykyisin suoraikäraja on kaikille sama 16 vuotta. En ole tietoinen, että Seta ry:n tavoitelistalla olisi sen laskeminen tai poistaminen.

    • Korteniemi tarkoittaa, että ”tikun nokkaan” saatiin vl-liikkeen parissa harrastettu pedofilia. Joka siis on melko hyvin myös dokumentoitu, mikäli Korteniemi on polttavan tuntuisilta homohuoliltaan ehtinyt lukea.

      Malka, parru ja hirsi on kovin helppo nähdä muualla kuin siellä missä se on. Luulisi, että vl-liikkeen edustajalla nyt kaikkein viimeksi olisi kanttia täysin moraalittomasti, yleistävästi ja aiheetta syyttää ketään toista tahoa pedofiliasta, kun oma liike on Suomessa nimenomaan ollut, ja syystä, pedofilian kohun keskipisteessä

      Lisäksi olisi kiva nähdä ne Korteniemen ”tilastot.”

    • Olen puolustanut vanhoillislestadiolaisuutta kun pedofiliakohu liikkeen ympärillä oli pahimmillaan. Ja puolustan edelleen. Silti. Hurtigin tutkimukset, ”Maijan tarina” ja niin edelleen eivät kerro, että vanhoillislestadiolaisuudessa olisi jokin ”pedofiliageeni”, joka aiheuttaa pedofilistä käyttäytymistä. Sen sijaan ne kertovat, että vanhoillislestadiolaisuudessa on tiettyjä rakenteellisia ja teologisia tekijöitä, jotka aiheuttavat ja mahdollistavat todennäköisesti keskimääräistä useammin pedofiliaa, ja sen salailua.

      On jotenkin täysin vinksahtanutta epämääräisesti vihjailla, että homoseksuaalisuudessa pedofilia olisi erityisen yleistä. Ilman todisteen häivääkään. Ei homoseksuaalisuudessa seksuaalisena suuntautumisena, tietenkään, ole sen kummemmin kuin heteroseksuaalisuudessakaan, mitään sellaista, joka sinänsä aiheuttaisi pedofialiaa.

      Joskus on vaikea käsittää, miten homoseksuaalit kestävät sen kaiken paskan, mitä niskaan epämääräisillä, ja tarkoitushakuisilla vihjailuilla heitetään. Luulisi hävettävän näitä ”kristittyjä” loan viskaajia, mutta paatunut, omahyväinen tunto tuskin mitenkään kolkuttaa?

    • Kari-Matti Laaksonen: ”Joskus on vaikea käsittää, miten homoseksuaalit kestävät sen kaiken paskan, mitä niskaan epämääräisillä, ja tarkoitushakuisilla vihjailuilla heitetään.

      Usein toimiva keino reagoida ihmisten ilkeyteen ja ajattelemattomuuteen on asettua sellaisen yläpuolelle. Enemmän mä tunnen sääliä sellaisia ihmisiä kohtaan, joiden itsetunto on kiinni siitä, että pääsevät mitätöimään muita ihmisiä.

      Mä olen päässyt elämässäni aika pitkälle enkä kadehdi heitä, joiden rooliksi on jäänyt muiden kivittäminen.

    • Risto Laine: ” Usan Oikeusministeriön tutkimus 12:sta osavaltiosta on ehkä laajin pedofilia ja lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Kertoo karua kieltä. homoseksuaaleilla on yliedustus.”

      Risto näköjään jatkaa omaa homovastaista propagandaansa eikä edes yritä välttää selkeää valehtelua esim tuon Usan Oikeusministeriön raportista ja sen tuloksista ja johtopäätöksistä. Hän on usein aiemminkin viitannut tähän sinänsä ihan asialliseen raporttiin: http://www.bjs.gov/index.cfm?ty=pbdetail&iid=1147

      Miten Risto edelleenkin kehtaa antaa näin vääristeltyä tietoa referoimastaan USA:n oikeusministeriön v2000 raportista: Sexual Assault of Young Children as Reported to Law Enforcement by Howard N. Snyder, Ph.D.

      Kun luin läpi tuon Usan oikeusministeriön H.Snyderin koostaman tilastollisen raportin, niin siinä ei ollut tutkittu tai viitattu edes sanallakaan seksuaalisen suuntauksen (hetero, bi, homo) vaikutuksesta näiden tutkittujen ja tilastollisesti raportoitujen seksuaalisen väkivallan luokkien suhteen. Kuka vaan voi tarkistaa tämän avaamalla yo linkin sivun sekä kyseisen pdf -raportin.

      Tässä raportissa esim. tuo forcible sodomy-luokka voi olla miehen tai naisen, heteron, homon tai bi-seksuaalin tekemää seksuaalista väkivaltaa ja kohdistua joko tyttöön tai poikaan. Lisäksi tekijä voi olla itse alaikäinen tai aikuinen etc. Itse väkivallan tekijän seksuaalisuuntausta ei tässä koko raportissa ole tilastoitu tai tutkittu ollenkaan.

    • Joo, matkanteko tuntuu joillakulla olevan sitä vaivattomampaa, mitä useammin pääsee kaatamaan omat sukupuolirasistiset ennakkoluulot muiden niskaan. Joissakin ammateissa on, erityisesti nuorille ihmisille, vaarallista antaa tällaisten pseudotieteelliseen roskaan uskovien henkilöiden toimia.

  1. ”Eheytysterapiasta toipuminen on parhaimmillaan vaikeaa. Jotkut saavat ikuisia arpia. Eheytysterapia vahvistaa sisäistettyä homofobiaa, ahdistusta, syyllisyyttä ja masennusta. Se johtaa itseinhoon ja aiheuttaa psykologisia ongelmia, kun haluttua muutosta ei tapahdu.”

    https://www.kotimaa.fi/artikkeli/tiedamme-nyt-paremmin-entiset-eheyttajat-vaativat-kieltoa-eheytysterapialle/#comments

    Kuka korvaa näistä ”eheytymisterapioista” aiheutuneet haitat ja vammat? Ja niiden hoitamisen kustannukset?

    Olisin odottanut eläytymistä näiden ”hoitojen” kärsijiin, mutta ei. Lieneekö täällä kristillistä välittämistä ollenkaan. Paitsi tuomalla framille ratkaisuksi selibaatti. Aivan uskomatonta!!!

  2. Jos hoito ahdistavaa, niin silloin siihen ei kannata osallistua, kuten ei mihinkään muuhunkaan terapiaan. Osa on kuitenkin saanut apua näistä eheytymisterapioista, miksi se apua pitäsi kieltää heiltä? Olisko niin, että homoseksuaaleissa piireissä koetaan uhkana se, että ihmisen seksuaalisuus saattaisi muutua terapian avulla? Siitä lopputuloksesta kaikki eivät ehkä pidä, vaikka tässä ei olla pakottamassa ketään. Suvaitsevaisuus on hyvin suhteellinen käsite.

    Jusulle vastaus kysymykseen kysymyksellä: noinko vastaat jos joku perustelee homoseksuaalien avioliittoa sillä ettei se ole pois toisin ajattelevilta?

    • Juhani: ”Jusulle vastaus kysymykseen kysymyksellä: noinko vastaat jos joku perustelee homoseksuaalien avioliittoa sillä ettei se ole pois toisin ajattelevilta?

      Kerro minulle miten homoseksuaalien avioliitto aiheuttaa vahinkoa parisuhteen jommalle kummalle osapuolelle niin minä kerron sinulle, mitä haittaa seksuaalisesta hyväksykäytöstä on sen kohteeksi joutuneelle lapselle?

      Asioiden rinnastaminen toisiinsa edellyttää jonkin asteista yhteismitallisuutta ja en löydä sitä tekemästäsi vertauksesta.

    • Totta, tosin sitä yhteismitallisuutta ei ole myöskään omassa vertauksessasi. Myönnän, että perusteluna ”mitä se on pois toisin ajattelevilta” on huono peruste lähes asiaan kuin asiaan.

    • ”Todellisuuspaine” on tässä yhteydessä oikein osuva sana. Siinäkin tapauksessa, ettei eheytysterapia olisi haitallista, siihen kannustaminen olisi epäkristillistä ja muutenkin epäeettistä jo siksi, ettei se toimi.

    • Jaha. Anteeksi, mie en ymmärrä että totuus ja todellisuus olisivat jotenkin ristiriidassa keskenään.

    • Todellisuus merkitsee tässä yhtyedessä reaalista elämää ja totuus merkitsee tosiasiaa. Näin minä sen pikaisesti ymmärsin. Sanat voivat asiayhteydestä riippuen merkitä myös jotakin muuta.

    • ”Todellisuuspaine” on tässä yhteydessä oikein osuva sana”

      En ota itse aiheen vaatimukseen kantaa, enkä itse usko tälläisiin ”eheytyshoitoihin.” Tietääkseni kenenkään ei kuitenkaan ole pakkoa sellaisiin mennä ja alistua.

      Sanasta ”todellisuuspaine” tuli vain mieleen, että se on aiheuttanut esim. muun muassa sitä, että poliisi ei enää ehdi juurikaan tutkimaan omaisuusrikoksia, sakkovankeus on lopetettu, pahoinpitelyistä tuomiot ovat varsin lieviä, vankilassa olevia vapautetaan aiemmin kuin ennen, ns. harmaatalous kasvaa jne. jne.

      Todellisuus siis aiheuttaa kaikenlaisia ilmiöitä.

  3. En nyt vaatisi ”eheytysterapioille” mitään täyskieltoa, vaikka homma luonnollisesti on täysin mieltä, ja kaikkia järjen rippeitäkin vailla.

    Yhtä kahjua kuin ratkoa Vanhalla Testamnetilla lähi-idän ongelmia, mitä sitäkin täällä, jopa blogin muodossa, on harrastettu.

    En lainkaan ihmettele, jos kristityille kohta nauravat kaalimaan viimeisetkin varikset.

  4. Joku tuolla hieman vilautti näitä ikärajoja. Mielestäni homosuhteissa ikäraja saisi olla korkeampikin, koska seksuaalisesta identiteetistä yleisesti ollaan sitä mieltä, että se kehittyy ihmisellä kaikkein viimeisimmäksi. 16-vuotias nuori voi tulla suorastaan houkutelluksi homosuhteisiin, koska hänen seksuaalinen identiteettinsä ei ole vielä kehittynyt loppuun saakka! Yleensäkin kavahdan aina, kun puhutaan NUORISTA ja homoudesta. Ne kaksi sanaa eivät sovi yhteen! Synnynnäisyydestä on turha alkaa tässä vääntämään, sitä ei ole kyetty todistamaan pitävästi!

    • Joo, nuoria homoja tai homonuoria ei varmaan jonkun mielestä ole olemassakaan !
      Heh heh, voin vakuuttaa että niitä on ihan samalla tavalla kuin heteronuoriakin. On kyllä ihan aikuisen omaa kypsymättömyyttä tai tietämättömyyttä jos tätä ei tajua.

    • Katajisto:

      ”Yleensäkin kavahdan aina, kun puhutaan NUORISTA ja homoudesta. Ne kaksi sanaa eivät sovi yhteen! Synnynnäisyydestä on turha alkaa tässä vääntämään, sitä ei ole kyetty todistamaan pitävästi!”

      Toivottavasti et työskentele nuorten kanssa. Aika tylyä tekstiä. Onko viestisi nuorelle homolle siis, että vaadit pitävät todisteet seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä tai muuten sinua ei ole syytä kohdella yhteiskunnassa kuin heteroa?

      Mikä on pitävä todistus seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä jos nykyiset eivät kelpaa?

    • Ja (tässäkin) on täydellisen yhdentekevää, onko suuntautuminen synnynnäistä vai ei, jos kerran puhutaan teineistä, joiden suuntautuminen on jo tiedossa.

      Jos suojaikäraja olisi heterosuhteissa matalampi, niin silloinhan olisi vielä nykyistä suurempi riski sille, että nuori tulee houkutelluksi heteroseksuaalisiin kokeiluihin, vaikkei se hänen juttunsa olisikaan.

    • Tämä Arja Katajiston kommentti on omassa vilpittömyydessään niin koominen, että en taida viitsiä edes kommentoida muuta kuin sen verran, että ihmisen heteroseksuaalinen identiteetti kehittyy aivan saman ikäisenä kuin ihmisen homoseksuaalinen identiteetti.

  5. Ja kyllä se homoseksuaalisuus tuntuu nuoressa ihan samoihin aikoihin kuin heteroseksuaalisuus, eli huomattavasti ennen suojaikärajan alkua. Ehkä sinä voisit kysyä ihan oikealta homolta miten hän koki nuoruutensa, jotta voit vakuuttua asiasta.

    KAtajistolla on myöskin paljon omaperäisiä teorioita:

    ”16-vuotias nuori voi tulla suorastaan houkutelluksi homosuhteisiin, koska hänen seksuaalinen identiteettinsä ei ole vielä kehittynyt loppuun saakka!”

    Milloin seksuaalisuus on kehittynyt loppuun saakka? Ja eivät heterot tule houkutelluiksi homosuhteisiin. Monet bi-kiinnostuneet tosin voivat tulla mutta päätäntävalta on heillä sama kuin heteroilla. Suurin ongelma taitaa olla vanhemmat heteromiehet, jotka uutisten mukaan ehdottelevat nuorille tytöille kaikenlaista.

Niemelä Jorma
Niemelä Jormahttp://www.doktriini.fi
Yhteiskuntatieteilijä, jolla on pitkä kansalaisjärjestö- ja korkeakoulutausta. Sosiaalityön dosentti. Erikoistunut mm. sote-kysymyksiin ja järjestöjen asemaan siinä. Koulutusta, konsultointia, konseptointia ja tutkimuspalveluja doktriini.fi-palvelujen kautta.