Taivas varjele!

 

Rakas Jumala.

Kun sinä loit maailman seitsemässä päivässä,

niin voisitko nyt seisauttaa tämän maapallon viikoksi

ja korjata kaiken sen, mitä me

sinun luomasi hölmöläiset

olemme särkeneet ja turmelleet?

Meinaan vaan,

että kun elo ja olo

tällä pallolla

tulee koko ajan

monin tavoin tukalammaksi.

Iloa ja valoa,

rauhaa ja rakkautta

on aivan liian vähän

täällä maan päällä.

Me emme osaa tulla

toimeen keskenämme...

Auta ja armahda meitä.

Aamen.

 

Kiitos jo etukäteen.

Tuus,

Ruttopuist…

eiku kyllähän Sinä minut tunnet

(tunnethan?)

 

PS: Jos vielä saisin toivoa

tätä pallonkorjausoperaation ajankohtaa,

niin minusta ihan heti joulun jälkeen

olisi hyvä hetki. Saisimme sananmukaisesti

pysähtyä ihmettelemään ja ihastelemaan

joulun lahjaa, Jeesusta. Kiitos, Jumala, siitä,

kun ensimmäisenä jouluna tulit

meidän ihmisten nahkoihin.

Ahtaalla olit sinäkin.

8 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Nytkö sitten joutuu vielä pelkäämään sitäkin, että rukoukseesi vastataan. Pallomme pyörii parintuhannen kilometrin tuntinopeudella nyt. Jos se pysähtyisi , niin kuin pyysit, niin maailmamme meret, eivät pysähtyisi, vaan hulahtavat mantereiden yli ja hukumme kaikki.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Hyvä kirjoitus, kiitos Hannu. Mä jo vaihtaisen kaiken uuteen. Ei vanhaa kannata korkata. Kuutio on parempi kuin pallo.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    En tiedä, miksi sinä tuota rukoilet, mutta itsekin olen rukoillut samaa, viimeksi äskettäin, kun olin lukenut Pekka Vahvasen kirjan ”Kone kaikkivaltias”. Ei riitä, että olemme onnistuneet tuhoamaan ulkoiset elinolosuhteemme, nyt on menossa ihmisten sisäinen tuhoaminen näillä digilaitteilla. En minä itseni puolesta pelkää, osaan pitää puoleni noita laitteita vastaan: Naamakirjaan en ole lähtenyt, enkä älypuhelinta huoli, ennenkuin en voi enää muuten maksaa laskujani. Mutta lasten puolesta pelkään, kun ne eivät osaa itseään suojella.

    Ei se viikoksi seisauttaminen ja korjaaminen pitkän päälle mitään auttaisi. Kohta oltaisiin samassa jamassa. Kyllä tässä olisi tarpeen järeämmät toimet. Ne, joita on luvattukin. Lopullinen asioiden kuntoon saattaminen. On tätä mielettömyyttä jo tarpeeksi saatu katsella ja kokea – niin omaa kuin muidenkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Anita: Tekstini oli spontaani heureka talvipäivänseisauksen ja joulun yhdistämisestä. Idea sai ainakin minun vuolaana virtaavan ajatusten Tonavani rauhoittumaan.

      Niin siinä vissiinkin kävisi, että emme oppisi mitään uutta, vaikka Jumala fiksaisi tämän pallon kokonaan uusiksi. Tulee jälleen ensimmäinen velisurma ja…

      Ellei Jumala sitten lisäisi meille 2.0-versioon sellaista muistia, että emme voisi millään unohtaa Jumalaa. Se olisi kyllä silloin hyvästijättö ns. vapaalle tahdolle, jota niin monet tänä päivänä käyttävät tyyliin: Ei Jeesusta minun joulunviettooni, kiitos!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Ehkä olin enemmän tosissani tämän asian suhteen kuin sinä. Mahdollisesti johtuen tuosta Vahvasen kirjasta, tuoreimmasta lukukokemuksestani.

    Mutta niin sen olen ymmärtänyt, ettei toinen näytös ole enää samanlainen kuin ensimmäinen. Silloin on jo opittu se, mikä on tarkoituskin oppia. Eikä historia enää toista itseään.

    Olisihan se mielenkiintoista nähdä, miten kaikki sitten lopulta tapahtuu, siis tämän kaiken järjestykseen laittaminen, sen toisen ja lopullisen näytöksen alkaminen. Kuulunenko siihen sukupolveen, joka saa sen näillä silmillä nähdä? Tai jos oikein muistan, Paavali totesi tessalonikalaisille, että elossa olevat eivät ehdi ensin, vaan Kristuksessa nukkuneet.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Anita: Lopunaikoja on eletty siitä lähtien, kun Jeesus nousi taivaaseen. Lähtökohtaisesti jokaisen kristillisen sukupolven on varauduttava siihen, että Jeesus tulee noutamaan omiaan juusi sen elinaikana. Monia Raamatussa mainittuja maailmanlopun merkkejä on luonnossa jo nähty aina siinä määrin, että tiedemiehetkin ovat varoitelleet maailmankirjojen sekaisinmenosta. Esim. eilen Indonesiassa tsunami pääsi yllättämään ihmiset pahemman kerran. Kuolonuhreja tällä hetkellä 222..

      Tätäkin pelottavampana näen sen, millä nopeudella Suomessa ja muualla Euroopassa ihmiset irtisanoutuvat Vapahtajastaan. Ovatko nämä nyt niitä suuren luopumisen aikoja? Ei hyvältä näytä…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121