Halla-aho on ihan kova luu televisiossa. Toimittaja kysyi, minkä takia veronmaksajien rahoilla voidaan remontoida persujen puoluetoimisto muttei ottaa Syyrian pakolaisia. Jussi totesi, että jos YLE on näin kiinnostunut, se voi leikata omia budjettivarojaan syyrialaisten hyväksi. Näin Halla-aho kepittää, hän on nokkela vastauksissaan. Minusta oli hupaisa, kun sekä toimittaja että Halla-aho venyttivät naamarinsa euforiseen hymyyn keksiessään jotain nasevaa, jolla lyödä vastustajaansa.
Se, että vaaliehdokas päihittää vastustajansa suorassa lähetyksessä, ei merkitse, että hän pidemmän päälle oikeasti olisi oikeassa. Mutta maailma on rajallinen, täytyy asettaa aikaraja. Siihen mennessä parempaa ei ollut, ja sitä rataa.
Minusta tuntuu, että Halla-aho on melko pragmaattinen. Ainakin äskeisen perusteella ihmiset ja puoluetoimistot ovat numeroita ja rahayksiköitä. Hän ei vastannut toimittajan kysymykseen, miksi persujen puoluetoimisto on juuri hänen mielestään parempi kohde. En politiikasta mitään tajua, joten en pysty hiillostamaan sillä, eikö poliitikon tehtävä tuossa tilanteessa olisi ollut ajaa semmoista erikoisjärjestelyä, että revitään ne pakolaisfyrkat YLEltä ja persujen remontilta. Halla-ahokin priorisoi kyllä, hän kävi kampanjaa mainoksella, jossa piti valita, pakolaiset vai vanhustenhuolto.
Olen fantasioinut sillä, että olisin jossain asiassa samaa mieltä Jussin kanssa. En pitäisi sitä mahdottomana. Onhan asioita, joista kaikki ovat Jussin kanssa samaa mieltä. Hirmuinen osa ihmisistä on esimerkiksi sitä mieltä, että loisiminen on väärin. Siinä asiassa Jussi ei tuo keskusteluun mitään uutta. Ellen väärin muista, minusta joku Jussi pyssykirjoitus Hyvinkään jälkeen oli ihan ok. Minä olen ampunut RK62:lla ihmisen muotoista maalitaulua opetellakseni tappamaan, mutta käsittääkseni Jussi ei.
Halla-aholla on tämmöinen ajatus, että jos pelastetaan 500, niin ei silloin kuitenkaan pelasteta kahta miljoonaa muuta, ja täten ei ole mitään merkitystä näillä viidelläsadalla.
Muistuttaa teinipoikaa Titanicilla. Kun laiva oli uppoamassa, äiti yritti pelastaa itsensä ja kuopuksen. Vanhempi poika sanoi siihen: ”Äiti, älkää menkö. Kuollaan kaikki.”
Kun ei kaikkia voi pelastaa, ei pelasteta sitten ketään. Kuollaan kaikki. Hädissään olevan 16-vuotiaan kohdalla traaginen oikeudenmukaisuuspyyntö ”kuollaan kaikki” on inhimillisesti katsoen ymmärrettävä. Kansanedustajan palkkaa nauttivan poliitikon suusta tämmöinen kuulostaa ”kuolemanoikeudenmukaisuudelta”, kuolemantuomiolta.
Nyt tässä on tämmöinen asia, että ihmistä ei saa jättää heitteille. Jos edes joku voidaan pelastaa, hänet on pelastettava. Maanjäristyksen jäljiltä tai tulipalon keskeltä on pelastettava niin monta kuin ehditään ja voidaan. Uhrien määrä on minimoitava. Miltä se lehdistötiedotustilaisuudessa vaikuttaisi, jos palokunta ja hengenpelastajat salamavälkkeessä posmottaisivat poliitikkomaisen tasapaksulla puhepapatuksella: ”Laskettiin, ettei sieltä nyt saada ihan kaikkia ulos, joten jätettiin sitten ne kaksivuotiaat lapsetkin sinne, kun ei se nyt kokonaisuuden kannalta olisi mitään ratkaissut.”
Ihmisen arvo, ihmisarvo, on tämmöinen asia, että se kuuluu kaikille. Jos minä makaan henkihieverissä kadunposkessa, niin ohi kulkevan Jussin on kerta kaikkiaan ruvettava laupiaaksi samarialaiseksi. Minä aion auttaa Jussia, jos kohdalleni sattuu, että hän tarvitsee apuani.
Ihmisen arvo, ihmisen hinta, on vailla mittaa. Yksi ihminen on ihan yhtä arvokas kuin miljoona ihmistä siksi, että 1 x mittaamaton on ihan sama kuin 1 000 000 x mittaamaton. Tietenkään emme ajattele näin kaikissa oloissa. Esimerkiksi sodassa tehdään sellaisia tietoisia päätöksiä, että joku rykmentti käsketään varmaan kuolemaan, jotta muut rykmentit voidaan pelastaa. Sodassa ei ole ihmisarvoa, sodassa ei ole ihmistä. Sen vuoksi muuten kuusi kuukautta on liian lyhyt varusmiespalvelusaika, koska siinä ajassa ei ehditä murtamaan varusmiestä psyykkisesti. Siinä ajassa ihmisestä ei tehdä konetta, joka tahdottomana ottaa vastaan käskyn kuolla. Mutta ovatpa ne varmaan laskeneet, miten paljon pitää kouluttaa, että yhdestä joukkueesta tehdään täysinoppinutta tykinruokaa.
Aina on mahdollista, että henkilö kiistää ihmisarvon. Se opitaan vanhemmilta, ja niinpä jo päiväkodeissa voidaan kiistää ihmisarvo. Eihän meillä ole, mihin vedota. Jumalaan voi vedota silloin, kun kaikki uskovat, että on tämmöinen Jumala, jolle kaikki ovat samanarvoisia. Kun Jumalaa ei ole, täytyy perustella järjellä. Mutta järkisyyt häviävät voimasyille. Kun ihmiset oikein ajetaan ahtaalle, he käyvät toistensa kimppuun tavalla, jossa ihmisarvolla ei ole merkitystä. Holokaustin uhrit pantiin kasteihin, ja orjuuden aikana orjanomistajat saivat sadattuhannet orjat hallintaan muodostamalla hierarkioita, joissa toisten orjien oli pakko orjuuttaa toisia orjia.
Halla-aho on varmasti vähintään osittaisesti oikeassa mellakkaepäilyidensä kanssa. Persut puhuvat kotouttamisen epäonnistumisesta. Toisilla argumenttina on rotu. Minulle tulee mieleeni, että jos sodan melskeestä otetaan tänne lapsi, hänen hoitamaton traumansa voi kostautua laajoille joukoille. Se ei silti ole peruste olla ottamatta sodan jaloista tänne lasta. Emme voi tietää, mitä lapsesta tulee. Suomessa on 65 000 syrjäytynyttä nuorta, osa oikeasti aivan hävyttömän rikkaista kodeista. Ei niistäkään lapsista tiedetty synnytyssairaalassa. Rikkaitten epäonnistuneet kakarat ovat onneksi esimerkkinä siitä, että tämmöinen vanha ruotsalainen sterilisaatio-ohjelma on irrationaalinen. Lasten tuomitseminen esimerkiksi vanhempiensa mukaan on näiden lasten yksilöllisyyden julmaa kieltämistä. Lapsia ei saa syyttää heidän vanhempiensa sanoista ja teoista.
Nyt minulla vain on ongelma. Jos joku kiistää lasten ihmisarvon, en tiedä, millä puolustaisin. Tämä on suoranainen natsikortin paikka, mutta koska se ymmärretään aina väärin, ei sitä voi pelata. Paras kortti jää aina hihaan, ainakin ensi kertaan. Tarkoitukseni oli pienen Syyria-alkusanan jälkeen puhua suvaitsevuudesta, mutta tässä kävin niin, että tämän tekstin mitta tuli täyteen, ja minulla tuli mitta täyteen.
Oletko todella sitä mieltä, että YLEn toimittajan kysymys oli asiallinen ja älykäs?
Eiköhän kaikki puolueet saa puoluetukea, ja eiköhän niillä kaikilla ole toimistot.
Mutta mitä Syyrian pakolaisten auttamiseen tulee, niin Halla-aho on tasan oikeassa. Samalla rahalla voidaan ylläpitää satakertainen määrä ihmisiä lähialueen naapurimaissa, kuin tuoda pieni porukka tänne ylläpidettäväksi.
Lähimaissa on myös samanlainen kulttuuri, kielikin, uskonto ja ilmasto. Ihmisiltä ei tarvitse edllyttää kotoutumisakrobatiaa, eikä yhteiskunnalta vastaavia satsauksia, lainkaan siinä suhteessa kuin tänne roudattaessa. Sodan jälkeen on ihmisten myös helpompi palata kotimaahansa lähialueilta. Win-Win.
Mutta tietenkin joidenkin poliitikkojen oikeauskoisuuden ja suuren ihmisystävyyden osoittamisen vuoksi on toki raahattava joku pieni osasto tänne paapottavaksi ”virman piikkiin”.
Juhani Huttunen :”Sodassa ei ole ihmisarvoa…”
On ”oikeutettuja sotia”, joissa hyökkäyssodan uhreilla on oikeus puolustautua. Moltken mukaan hyökkäyssodan pääasiallinen kohde ei ole vastustajan armeija, vaan hyökkäyksen kohteena olevan maa-alue, pääkaupunki ja vastustajavaltion poliittinen valta. Nl aloitti sodat pommihyökkäyksillä kohteena Helsinki muiden siviilikohteiden ohella tavoitteena vallan vaihto Suomessa. Jos sodassa ei olisi ihmistä, kukaan ei olisi puolustanut meitä ja laillista demokraattista yhteiskuntajärjestelmäämme. Nl:n jatkosodan aloitus löytyy kartasta
http://militera.lib.ru/h/hazanov_db2/s06.gif Suomalaisista ei koulutettu tappajia kuten Stalin todisti 17.4.40: ”Sen [Suomen] puolustus on erittäin passiivista ja se palvoi linnoitusalueensa puolustuslinjaa kuin muhamettilaiset Allahiaan. Suomalaiset eivät kyenneet puolustautumaan nykyaikaisella tavalla, vaan kykkivät piilossa kivien takana. Hyökkääjinä suomalaiset eivät ole tinasotilaita parempia.”
Sotajutut ovat pääsääntöisesti sankaritarinoita ja muut tarinat vaietaan tai tyrmätään. Muitakin tarinoita on meidänkin sodistamme, uskokaa vaan, mutta antaa enemmittä olla.
Arvoista keskustelemisen ja arvojen puolustamisen hankaluus on siinä, ettei ole olemassa mitään yleistä yhteisymmärrystä onko olemassa objektiivisia ja ihmisistä riippumattomia arvoja. Joku vetoaa YK:n lapsen oikeuksien julistukseen ja voin kuvitella että näilläkin palstoilla toinen on heti valmis sanomaan ettei YK:n juttuihin voi luottaa. Toinen vetoaa Raamattuun, kolmas Koraaniin, neljäs johonkin känsainväliseen lakiin ja aina joku löytää vastaan sanottavaa.
Arvojen puolustamisessa on kysymys viime kädessä kiinni retoorisista taidoista ja siinä Halla-Jussi pärjää näköjään kohtalaisen hyvin. Ainakin siltä näyttää, mutta ei pidä antaa hämätä jos joku joltakin näyttää.
Kirjoitit; Ihmisen arvo, ihmisen hinta, on vailla mittaa. Yksi ihminen on ihan yhtä arvokas kuin miljoona ihmistä siksi, että 1 x mittaamaton on ihan sama kuin 1 000 000 x mittaamaton. AIVAN, noin Jumala meitä katselee, äärettömällä, mittaamattomalla rakaudella, joka ei voinut jäädä toimettomaksi, vaan Jumala otti ihmisen muodon ja meni ristille synniksi tulleena, Pyhä ja tahraton. Kuoli meidän edestämme, antaen meille jokaiselle suurimman mahdollisen arvon, niin syyrialaiselle kuin suomalaisille, niin homoille kuin heteroillekkin, arvomme Jumalan silmissä on mittaamaton. (Homouden teoista ei tykkää, islamilaisita terroriteoista, suomalaisten tekopyhyydestä ei tykkää jne), mutta arvostaa ja rakastaa syntymästä kuolemaan asti jokaista, ja jokainen joka ottaa vastaan Jeesuksen sovituksen saa koko iankaikkisuutensakin nauttia Jumalan rakkaudesta Jeesuksen työn tähden. (aamun sana:)
Natsikorttia ei tosiaan voi koskaan pelata. Eikä oikeastaan voi pelata toista 1900-luvun eurooppalaiseen totalitarismiin liittyvää korttia, mutta lyön sen silti pöytään.
Halla-Ahon kommentti siitä, ettei 500 kannata tuoda suomeen, koska sillä ei ole kokonaiskuvan kannalta merkitystä, toi mieleeni erään toisen lausunnon. Stalinin kerrotaan sanoneen: ”yhden ihmisen kuolema on tragedia, miljoonan ihmisen kuolema on tilasto”. Jollakin tavalla se tuli mieleeni, kun luin lehdestä Halla-Ahon kommentteja tähän pakolaisasiaan.
Seuraava linkki paljastaa, että pääsääntöisesti haukuttu poliitikkokin saa aikaan hyvää.
http://paivirasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149694-suomi-voisi-ottaa-vastaan-useita-satoja-syyrialaispakolaisia
Kalle Löövi kyllä selitti aika hyvin, miksi 500 pakolaisen tänne ottaminen helpottaa niidenkin osaa, jotka jäävät naapurimaissa oleville leireille.
Montakin perustetta.
Kyseessä on kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien auttaminen. Kun heidät saadaan leireiltä eteenpäin, helpottuu leireillä olevien tavallisten pakolaisten auttaminen.
Kaikkia ei voida auttaa leireillä ja eläminen niillä voi olla vaarallisempaa kuin turvassa kauempana.
Ylivertaisesti suurin osa kaikista pakolaisista on lähialueilla jättimäisissä leireissä. Jordania esimerkiksi on osansa tehnyt ja sen kestokyky natisee. On välttämätöntä helpottaa painetta ja ottaa sieltä niin paljon pakolaisia kuin suinkin.
Ei ole ollenkaan sanottua, että tietyn määrän jälkeen pakolaisia olisi helpompi auttaa lähialueilla ja että heillä olisi mitenkään parempi lähellä kotimaitaan.
Pakolaisongelmat ovat hyvin monimuotoisia. Uskon enemmän asiantuntijoita, jotka ovat vuosikymmenten ajan tehneet auttamistyötä sotien keskellä kuin kotimaisia poliitikkoja ja keskustelijoita, joiden ainoa motiivi on väistää yhteisvastuutaan.
Uskonto: Ei pidä unohtaa, että noin 10 % syyrialaisista on kristittyjä, ja heidän osuutensa pakolaisista on todennäköisesti suurempi. Libanonissa on ennastaan iso kristitty vähemmistö, Jordaniassa heitä on vähän. (Jos sitten mennään kirkkokuntatasolle, niin paras sijoitusalue voisi itse asiassa olla Ruotsi, Tukholman eteläpuoliset alueet.)
Kieli: Lähimaista Jordaniassa ja Libanonissa puhutaan suunnilleen samanlaista arabiaa. Turkki taas on ihan eri kieli. Irak ei taida tulla kysymykseen. Muissa arabimaissa puhutaan aika lailla erilaista arabiaa.
Ilmasto: Ei ongelma, sillä talvi on aika kylmä suurimmassa osassa niitä alueita, joilta pakolaisia on tulossa.
Ihminen on Jumalan kuva. Älä tapa.
”Autuita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.” Matt. 5:9
Kiitos tosi hyvästä blogista!