”Syttende mai”- Norjan perustuslaki 200 vuotta

Norjan perustuslaki on Euroopan vanhin voimassaoleva valtiosääntö. Se vahvistettiin 17. päivänä toukokuuta vuonna 1814 Eidsvold-nimisessä kylässä (Oslosta n. 50 km koilliseen). Tästä sai alkunsa Norjan kansallispäivä ”syttende mai”, jota vietetään iloisena kansanjuhlana lippuja liehuttaen.

Norja on valtiomuodoltaan kuningaskunta, mutta poliittisessa todellisuudessa se on pohjoismainen demokratia Ruotsin ja Tanskan kuningaskuntien sekä tasavaltaisten Islannin ja Suomen tavoin.

Ruotsi pakotti tammikuussa 1814 Tanskan luopumaan Norjasta, jonka suurvallat olivat luvanneet Ruotsille palkkioksi liittymisestä Napoleonin vastaiseen liittoon. (Napoleon kummittelee sekä Suomen sodan että Norjan itsenäistymisen taustalla.)

Vastalauseena luovutussopimukselle norjalaiset organisoivat omaa perustuslakia säätävän valtakunnankokouksen, joka alkoi 10.4.1814. Perustuslaki valmistui siis sangen nopeasti. Ruotsi piti menettelyä kapinana laillista kuningasta vastaan, mutta hyväksyi perustuslain, kun Norja alistui valtioliittoon Ruotsin kanssa. Tämä valtioliitto purkautui ilman väkivaltaa v. 1905.

Uuden perustuslain mukaan Norjan valtiomuodoksi tuli perustuslaillinen monarkia. Perustuslain muita periaatteita ovat vallanjako, kansan lainsäädäntövalta sekä valta päättää verotuksesta, yksilön oikeuksien loukkaamattomuus, painovapaus, elinkeinovapaus, uskonnonvapaus sekä evankelis-luterilainen valtionuskonto.

Hallitukseksi nimitetään kuninkaan ja valtioneuvoston yhdessä muodostamaa valtioelintä. Parlamentarismi vakiintui käytännöksi jo 1800-luvun aikana. Kuningas on valtion keulakuva, ja pääministeri on hallituksen poliittinen johtaja.

Norjan kansanedustuslaitos stortinget eli suurkäräjät valitaan neljän vuoden välein. Kansanedustajia on 169. Vaalipiirejä on 19 ja niistä valitaan 150 edustajaa. Loput 19 mandaattia ovat ns. tasauspaikkoja, yksi kutakin vaalipiiriä kohti. Asioiden valmistelu tapahtuu hallituksen esitysten pohjalta suurkäräjien valiokunnissa.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä asteessa korkein oikeus ja valtakunnanoikeus.

Ylimpien valtioelinten tehtävien lisäksi perustuslaki säätää äänioikeudesta, valtiollisista vaaleista ja kansalaisten perusoikeuksista.

Luterilaisen kirkon aseman muutos

Norjan luterilaisen kansalliskirkon Den norske kirke asema on viime aikoihin saakka ollut pohjoismaisen valtiokirkkosysteemin mukainen, mutta järjestelmän purkamisesta on tehty ratkaisevat päätökset vuoden 2012 aikana.

Perustuslain alkuperäisen tekstin mukaan evankelis-luterilainen usko säilyi valtion virallisena uskontunnustuksena. Kuninkaalle annettiin Norjan kirkon ylin johtajuus. Kuninkaalla – käytännössä hallituksella – oli valta antaa kirkkoa koskevia säännöksiä, valvoa kirkollista opetusta sekä päättää jumalanpalvelusjär­jestyksen alaan kuuluvista asioista.

Valtiokirkkojärjestelmän kehittämisestä on Norjassa keskusteltu koko ajan vuodesta 1814 alkaen. Poliittisella tasolla ratkaiseva oli hallituspuolueiden ja opposition v. 2008 tekemä sopimus (”kirkeforliket”) valtiokirkkojärjestelmän purkamisesta ja tarvittavien perustuslain muutosten sisällöstä.

Suurkäräjien päättämät perustuslain muutokset tulivat voimaan 15.6.2012. Valtakunnan arvoperustaksi säädettiin ”kristillinen ja humanistinen aateperintö”. Maininta evankelis-luterilaisesta uskonnosta valtion virallisena uskontunnustuksena sekä kuninkaalle säädetty kirkon johtajuus poistettiin.

Perustuslakiin kirjoitettiin luonnehdinta, jonka mukaan Norjan kirkko on valtion tukema kansankirkko. Kirkon keskushallinto ja aluehallinto ovat edelleenkin osa valtion hallintoa. Kirkon talous jäi valtion ja kuntien vastuulle.

Jäljelle jääviä valtion ja kirkon sidoksia voidaan pitää valtiokirkkojärjestelmälle tyypillisinä. Ottaen huomioon valtiovallan kirkollisen johtajuuden pitkän perinteen perustuslain muutoksilla on kuitenkin norjalaiselta kannalta suuri periaatteellinen merkitys.

Norjan perustuslain ajantasainen teksti sekä tietoja sen taustasta ja synnystä sekä mm. 200-vuotisjuhlasta on hallituksen nettisivuilla.

- Hannu Juntunen -

Kirjoittaja on oikeusteologian dosentti ja selvittänyt vuosikymmenien aikana  valtion ja kirkon suhteita Norjassa       

1 kommentti

  • jorma ojala sanoo:

    Norjalaisilla on vahva kansallinen identiteetti ja itsetunto. Sen vuoksi perustuslaki kestänyt, päinvastoin kuin eräässä toisessa maassa Kölivuoriston itäpuolella..

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia

    VERKKOESSEE Kirjoituksia teologiasta, historiasta, tulevaisuudesta ja yhteiskunnasta.