Isä ja tytöt kotona autotallin edustalla.   Kesäinen kuva elämän sykkeestä suven suloisen auringon paisteessa.

Aika kuluu, mutta rakkauden merkitys säilyy koko elämän ajan.  Tämä tuli esille myös piispa Mari Leppäsen saarnassa Someron kirkossa keskiviikkona 18.5.2022, kun  hän kertoi nuoruutensa kokemuksesta hoitaessaan erään perheen pieniä  lapsia.  Hoidettava lapsi nukahti hänen syliinsä. Sydämet alkoivat sykkiä samaa tahtia.  Tuon elämys oli niin merkittävä, että me kuulijatkin saimme kokea osallisuutta tuon elämyksen merkityksestä.

Omalle kohdalleni tuo sattui vielä siitäkin syystä, että vain parisen tuntia ennen  messua olin lukenut Anastasija Goldagin ukrainankielisen kirjan Tutti jde do školy, jossa äiti rohkaisee kouluun menevää lastaan painamalla tämän rintaansa vastaan, niin että sydämen jyskytys kuului. Rohkaistuneena lapsi lausui:

”Тук - т у к. Тук - т у к. Тук - т у к”. 

"Kuulen: 'Tuk - t u k. Tuk - t u k. Tuk - t u k'.

Oi äiti, tunnen sen! Sydämesi sykkii!"

Messussa lauloi myös somerolainen lauluntekijä Kari Luoto, sen alussa ja lopussa.  Tähän yhteyteen sopii hänen laulunsa kasvojen näkemisestä ja katsomisesta.   Psalmimme sanat sopivat laulun  sanomaan kuin piste iin päälle:

Sydämeni muistaa sinun sanasi:
”Etsikää minun kasvojani.”
  Herra, minä tahdon etsiä sinua,
  älä kätke minulta kasvojasi!

Eri ihmisillä elämän kokemukset vaihtelevat. On muistoja jotka antavat voimaa ja rohkaisua, tai toisaalla  muistoja, joista mieli painuu maahan.   On mielekästä vaalia mielessään niitä, joilla on merkitystä elämän voimaa antavina. Rakkauden ja rohkaisun sanoilla on suuri merkitys, valtava, mittaamaton.  Oikea rakkauden osoitus on laajempi kuin avara meri, näemme sen vaikutuksista vain rannan läheisyyden, mutta sen heijastamat aallot ulottuvat aina vastarannalle asti.

Valtavan ulapan sanomaa mietin Afrikan kainalossa Kribillä Kamerunin mittamattoman aavoilla rantahietikoilla, joiden rantaan löi aallokko, joka oli  saanut alkunsa jo Atlanttin toiselta reunalta, Etelä-Amerikan  rannikoilta saakka.

Yli kaiken maallisen rakkauden ulottuu Jumalan iankaikkisten  käsivarsien hellä ja  suojaava turva. Koko rakkauden syvin olemus aukeaa siinä, että Jumala on rakkaus.

Herra on minun valoni ja apuni,
ketä minä pelkäisin?
  Herra on minun elämäni turva,
  ketä siis säikkyisin?

Tästä Jumalan rakkauden antamasta tuesta ja turvasta aukeaa sitten tulevaisuus ja toivo, joka rohkaisee rakastamaan silloinkin, kun maailmassa riehuvat mitä erilaisimmat vaivat ja ahdistukset.

Maailmamme ongelmista tämän hetken karmeimpia lienee Ukrainan tilanne, missä naapurimaasta tuleva joukkio raivoaa kaiken altansa hävittäen ja ihmisten elämästä mitään piittaamatta.  Koska tästä kuitenkin on ollut  uutisointia melkoisen paljon, niin en käy tähän syvemmin.

Otan esille vain muutaman kohdan:

•  Rukoilkaamme Ukrainan puolesta! Rukous on voimallisempi kuin mikään mahti maailmassa, koska rukous on Kaikkivaltiaan apuun turvautuminen.
• Pitäkäämme hyvää huolta keskuuteemme saapuvista ukrainalaisista pakolaisista, jotka ovat joutuneet jättämään kaiken taakseen julmaa väkivaltaa käyttävää maansa hävittäjää pakoon lähtiessään.  Jokainen ystävällinen ele, jokainen avun toimi, jokainen heistä välittämisen osoitus on tarpeen, jotta he mahdollisimman nopeasti pääsevät uuden elämän alkuun maassamme.
• Älkäämme myöskään leimatko maassamme jo vanhastaan asuvaa venäläistä vähemmistöämme.  Eiväthän he ole mukana naapurimaamme osoittamassa raakuudessa. Osan esivanhemmat ovat olleet meidän keskuudessamme jo pian parisataa vuotta. Myös Venäjän vallankumouksen jälkeen noin  sata vuotta sitten moni pakeni tänne meidän keskuuteemme. He ovat asettuneet rakentavaksi voimaksi maamme kehitystä eteenpäin vieden.

Tällaisen ahdistuksen edessä saamme turvata psalmimme sanaan

Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun,
he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.
  Vaikka sotajoukko saartaisi minut,
  sydämeni ei pelkäisi,

Toinen merkittävä ongelma koko maailman ilmakehää ajatellen on Siperiassa roihuvat metsäpalot, jotka ovat niin suuria, että ne näkyvät jopa lähiavaruuteen asti.  Metsälehti kertoo, että  Siperiassa on havaittu ainakin 4 000 metsäpaloa 270 000 hehtaarin alueella.

Kolmantena ilmiönä kerrottakoon Intian ja Bangladeshin tulvat, joita uutisoidaan hyvinkin suuriksi.  Vain muutama vuosi sitten siellä olleet järkyttävän suuret tulvat jäivät meidän tiedotusvälineissä huomiotta, kun samaan aikaan meitä lähempänä olleet huomattavasti pienemmät tulvat täyttivät "tulvakiintiön" uutisoinnin käytössä olleesta ajasta.

Luetteloa voisi jatkaa.  Ongelmia on ollut kautta koko maailmanhistorian. Niitä tulee esiintymään myös vastedes.  Osa on ennakoitavissa. Osaan emme osaa varautua etukäteen, koska jotain täysin uutta voi ilmentyä meidän aavistamattamme.  Onhan tietomme rajallista eivätkä resurssimme ole rajattomia.

Kaiken keskellä saamme kuitenkin rohkeasti panna turvamme Jumalan turvalliseen huolenpitoon. Hänen rakkautensa sydämenlyöntejä saamme kuunnella ja opetella kuulemaan hänen sanansa, kun hän sanoo: "Rakastan sinua, rakas lapseni!"

Älä vihastu, älä torju palvelijaasi,
sinä olet aina ollut minun apuni.
  Älä nytkään jätä minua, älä hylkää,
  sinä Jumalani, sinä auttajani!

Tähän saamme Taivaan Isälle vastata sydämemme syvyydestä asti:

"Minäkin rakastan sinua, Isä"

”Я теж дуже люблю тєбє,  Тату."

SUNNUNTAI 29.5.2022

6. sunnuntai pääsiäisestä, 

latinaksi  Exaudi = kuule, Herra

Pyhän Hengen odotus

Pyhäpäivän psalmi on Ps. 27:1–3, 7–9

Tässä Exaudin Psalmi:

Herra on minun valoni ja apuni,
ketä minä pelkäisin?
  Herra on minun elämäni turva,
  ketä siis säikkyisin?
Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun,
he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.
  Vaikka sotajoukko saartaisi minut,
  sydämeni ei pelkäisi,
vaikka minua vastaan nousisi sota,
ei minulla olisi mitään hätää.
  Herra, kuule, kun huudan sinua!
  Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.
Sydämeni muistaa sinun sanasi:
”Etsikää minun kasvojani.”
  Herra, minä tahdon etsiä sinua,
  älä kätke minulta kasvojasi!
Älä vihastu, älä torju palvelijaasi,
sinä olet aina ollut minun apuni.
  Älä nytkään jätä minua, älä hylkää,
  sinä Jumalani, sinä auttajani!

                                                                                  Ps. 27:1–3, 7–9