Digitalisaatio, teknologia ja tekoäly – ei pelastus eikä tuomio vaan kutsu vastuullisuuteen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Ruotsin kirkon ja Saksan evankelisen kirkon kesken järjestetään kirkkojenvälisten sopimusten perusteella kolmen vuoden välein konsultaatio, jossa keskustellaan kirkkojen ajankohtaisista kysymyksistä ja pyritään edistämään yhdessä oppimista aikamme haasteisiin vastattaessa. Tänä vuonna teemana oli nuoret ja digitalisaatio. Nostan tässä esiin joitakin seikkoja kuulluista alustuksista (mm. arkkipiispa Antje Jackelen ja piispa Heinrich Bedford-Strohm) sekä Saksan evankelisen kirkon teemaa käsittelevästä asiantuntijajulkaisusta Freiheit Digital (2021), jota olivat kokoamassa mm. professori Thorsten Meireis ja Bedford-Strohm.

Kristinuskoa voidaan periaatteessa kuvat tiede- ja teknologiamyönteiseksi uskonnoksi silloin kun tiede ja teknologia palvelevat ihmisen ja luomakunnan hyvää. Ihminen on luotu elämään neljässä perussuhteessa: suhteessa 1) luontoon, 2) lähimmäiseen, 3) omaan itseen ja 4) tuonpuoleiseen, pyhään, Jumalaan. Kysymys kuuluu, miten tämä nelisuuntainen relationaalisuuden verkko kukoistaa tekoälyn (AI) aikakaudella?

Etiikan täytyy olla osa tähän liittyvää keskustelua alusta pitäen. Tulee olla proaktiivinen. Jos haluamme rakentaa ja ylläpitää demokraattisia yhteiskuntia, jotka ovat hyviä kansalaisilleen, etiikan tulee olla lähtökohta koko ajan tekoälyn algoritmejä käytettäessä ja kehitettäessä. Suuren muutoksen ajat vaativat hengellistä kestävyyttä sekä yksilöiltä että yhteiskunnilta. Tarvitaan yhteistä tieteidenvälistä pohdintaa siitä, miten AI kehittyy ja miten se vaikuttaa ihmisten elämään, yhteiskuntiin ympäri maailman ja planeettaan. Tämä pohdinta tulee sitten kääntää kattavaksi kasvatusohjelmaksi.

On syytä kysyä, onko ihminen valmis siihen muokkaukseen, jota internet ja digitalisaatio hänelle tekevät. Altistummeko hyväksikäytölle kykenemättä kontrolloimaan sitä? Big Data on psykopoliittinen instrumentti. Voidaan kysyä, onko totaalisen läpinäkyvyyden ajatus yhdistettävissä transsendenssin ajatuksen kanssa. Voiko ajatus Jumalan tuonpuoleisuudesta, apofaattisuus, kadota? Ihmisistä uhkaa tulla tuotteita. Suurilla teknologiajäteillä on suurta valtaa. Me toimimme tarkkailukapitalismin resursseina tuottamalla tietoa. Yhteiskunta välineellistyy ja välineitä käytetään manipulaatioon ja houkutteluun. Mitkä ovat vaikutukset nuorten mielenterveyteen, erityisesti tyttöihin? Tilastot ovat tässä suhteessa huolestuttavia.

EU on tähdentänyt, että on tähdättävä parempaan yhteiskuntaan AI:n kautta. Luottamuksen ylläpitäminen voi olla tulevaisuuden avaintekijä. AI:n tulee olla humaania, keskittyä myös ihmisen huomioon ottamiseen, palvella ihmisten välisiä suhteita ja tasapainoisuutta. Johtajuus perustuu suhteisiin, kokonaisvaltaisen näkökulman huomioon ottamiseen ja kuljettaa läpi epävarmojen aikojen. Tekniikka, talous, etiikka ja spiritualiteetti kuuluvat yhteen. Sivistys on johtajuuden perusta. Kirkolla on tässä profeetallinen, diakoninen, eettinen ja teologinen rooli. Tarvitaan iskunkestävyyden (resilienssi), kanssaihmisyyden ja toivon spiritualiteettia. Toivon tulee kohdata ja kestää viha ja pettymys. Tarvitaan rohkeutta mutta myös nöyryyttä.

Digitalisaatio ei ole pelastus eikä tuomio. Sitä on muokattava vastuullisesti. Tarvitsemme myös transatlanttista keskustelua pohjoisamerikkalaisten kanssa AI:n etiikasta. Euroopan unionin tietosuojalaki on esimerkki eurooppalaisen ajattelun ja toiminnan vahvuudesta ja mahdollisuuksista. On hyvä olla kriittinen vaikkapa Facebookin algoritmien mahdollisuudesta tuntea ihminen syvimmältään. Se voi tunnistaa yleisiä tapoja, mutta ei läpivalaista ihmistä. Rakastava ihminen tietää toisesta enemmän kuin algoritmi. Algoritmien tulee olla läpinäkyviä ja palvella ihmisiä. Niillä on suuri vaikutus julkiseen elämään. On muistettava, että yritykset tekevät niiden avulla rahaa. Olemme tilanteessa, jossa uusi teknologia leviää, mutta sillä ei ole vielä valmiita sääntöjä. Esimerkiksi vihapuhe on voimistunut algoritmien avulla. Saksan evankelisen kirkon julkaisu 10 käskyä digitalisaatiosta (https://www.ekd.de/freiheit-digital-63984.htm) auttaa tässä pohdinnassa.

Mainitussa Saksan evankelisen kirkon julkaisussa todetaan, että teknologia on yhtäältä raamatullisesta näkökulmasta ihmisen luotuisuuteen kuuluvan vapauden käyttämistä ja luomistyön pohjalta toimimista vastuullisesti eteenpäin kehittäen, viljellen ja varjellen. Toisaalta kritiikitön tieteen ja teknologian ihannointi voi johtaa itsejumalointiin ja hybrikseen (Homo Deus), jossa ihmiset alistetaan palvelemaan toisia ihmisiä. On syytä nähdä ero koneen ja ihmisen välillä ja vastustaa kaikkea pakkoa, johon ihmisiä alistetaan teknologian nimissä.

Freiheit digital-raportti toteaa: ”Teknologiset lunastusfantasiat, kuten transhumanismi, ovat teologisesta näkökulmasta ilmausta ja vaikutusta itsen yliarvostamisesta ja ylpeydestä. Ihminen luotuna… ymmärtää itsensä riippumattomana luojana ja vääristää lopulta vapautensa luotuna.” ”Jokainen teknologisten kehityskulkujen absolutisoinnin muoto osoittautuu lopulta ihmisen arvon ja vapauden loukkaamiseksi rajallisena luotuna.”

Toisaalta asiakirjassa muistutetaan, että jo apostoli Paavali tiesi, että uskoa Jeesukseen Kristukseen täytyy välittää siellä, missä ihmiset ovat ja missä heidät kohdataan. Kirkko käyttää tähän kunkin ajan julkisia viestinnän välineitä. Tässä ajassa käytetään sosiaalista mediaa muun viestinnän rinnalla. Myös digitaalisesti voi kirkko rakentaa yhteisöjä, elää ja jakaa evankeliumia uskonnon- ja vakaumuksen vapauden periaatteita noudattaen. Kasvatuksellista otetta tarvitaan eettisesti tietoisen kuluttamisen ja verkossa tapahtuvan identiteetin luomisen ohjaamiseksi kestäville urille.

Freiheit Digital korostaa, että digitaaliset teknologiat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia verkostoitua erilaisia välineitä hyväksi käyttäen. Ne voivat lisätä ja tukahduttaa vapautta. Tästä on hyvä olla tietoinen. Raamatullisen realismin mukaan Jumala on kutsunut ihmisen muokkaamaan vastuullisesti maailmaa ja luvannut tällaiselle työlle siunauksensa. Tästä lähtökohdasta käsin on syytä tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin ja edistää niitä vastuullisesti ja asiallisesti, jotta voidaan suojella elämän luonnollisia perusedellytyksiä sekä tehdä sosiaalisista suhteista inhimillisempiä ja oikeudenmukaisempia. Vapaus ja vastuu ovat siis edelleen keskeiset ohjenuorat. Tästä on helppo olla yhtä mieltä.