Suvivirren perinne ja sen uusia säkeistöjä

Kotimaa24-uutiset kertovat kilpailusta, jossa on etsitty uutta säkeistöä tuttuun Suvivirteen, virteen 571. Sehän on Ruotsin lahja meille suomalaisille ja kaikille pohjoismaalaisille. Sen sävelmä syntyi Ruotsissa jo 1697 ja teksti jo 1694. Virsi tuli suomalaiseen virsikirjaan 1701.

Pian jälleen on suvivirren aika. Sitä ei lauleta koronatilanteen vuoksi tänä keväänä yhdessä ylioppilasjuhlissa eikä koulujen lukuvuoden päätösjuhlissa. Nyt sitä voi laulaa kotona ja yhdessä läheisten kanssa. Se kuuluu kevääseemme ja kesän aloitukseen. Kirkkovuodessa ja evankeliumikirjassa se on sijoitettu juhannuksen virreksi, koska juhannusta vietetään keskikesän juhlana. Juhannuksen varsinainen kirkollinen tausta ja hahmo on Johannes Kastajan päivässä.

Suvuvirsi on osaltaan synnyttänyt uuden kirkollisen perinteen, joka liittyy kärsvien lähimmäisten auttamiseen. Joulun alla laulamme Kauneimpia joululauluja ja toukokuulla laulamme Suvilinnun lauluja tai suvivirsitilaisuuksissa ja keräämme varoja kärsvivien auttamiseen maailmalla Kirkon ulkomaanavun kautta.

Suvivirrestä on myös monia murrekäännöksiä, Sitä lauletaan myös stadin murteella. Pidän tuota stadin murteella kirjoitettua suvivirren tekstiä ihan hauskana, mutta jotenkin en innostu Raamatun, Katekismuksen tai virsien ”murrentamisesta”.

En osallistu tuohon suvivirren säkeistökilpailuun, mutta sanailin pari hyvin perinteiseltä kalskahtavaa säkeistöä. Musiikista enemmän ymmärtävä antakoon palautteen siitä, sopivatko nämä alla olevat säkeistöt sävelmään.

Suvivirren aikaa odotettaessa. Hyvää kevään ja pääsiäisajan jatkoa! PS. (27.4.): Tein muutamia muutoksia tulleen hyvän palautteen johdosta. Nyt jätän säkeistöt osaltani näin.

Suvivirren uusia säkeistöjä (TL 26.4.20+muutokset palautteen pohjalta 27.4.20):

On talvi lauha meillä tai kylmä tuiskuinen

me kevään tullen saamme jo valon kesäisen

Nyt laulaa linnut taasen keväästä riemuiten, me niiden

kanssa jälleen yhdessä laulamme.

 

On lahjaa Herran meille nyt koti maallinen,

ja kaiken matkaa onni ja terveys läheisten.

Me toisten kanssa tänään kiitämme iloiten,

kun jaamme onnen, rauhan keskellä puutteiden.

Täydennys 28.4.2020: Pyysin kanttori Katariina Kokkosta katsomaan noita säkeistöjä ja hän teki niihin taitavana muokkausta. Tässä siis säkeistöt minun laatimina ja Katariina Kokkosen muokaamina:

Voi talvi olla lauha, tai kylmä, tuiskuinen,

vaan kevään tullen loistaa jo valo kesäinen.

Se lintujemme ääneen tuo riemun keväisen,

me niiden kanssa jälleen yhdessä laulamme.

 

Nyt Herran lahjaa meille on koti maallinen

ja matkallamme onni ja terveys läheisten.

Me tänään kanssa toisten kiitämme iloiten,

kun jaamme rauhan, onnen keskellä puutteiden.

Martti Pentti 29.4.20 kaupunkimiljööseen liittyvä säkeistö:

On kaupunkiinkin valo ja lämpö saapunut.

Sen osakseen saa talo myös harmaa, halkeillut.

Myös julkisivu loistaa lähiöasunnon.

Näin, Herra, kuuran poistaa asfalttividakon!

Toivo Loikkanen

Vantaalla haetaan Suvivirteen uutta säkeistöä – kuuntele kisan koskettavat ehdokkaat

  1. Toivo, kiitos hyvästä blogista.

    Suvivirressä on kuusi erinomaista säkeistöä. Mielestäni virren kaikki säkeistöt olisi hyvä laulaa. Toki monet ovat hyviä veisaamaan, joten muutama säkeistö lisää voisi olla paikallaan.

    Yksi suvivirren erinomainen säkeistö on seuraava:


    Oi Jeesus Kristus jalo

    ja kirkas paisteemme,

    sä sydäntemme valo,

    ain asu luonamme.

    Sun rakkautes liekki

    sytytä rintaamme,

    luo meihin uusi mieli,

    pois poista murheemme.

  2. Kiinnitin huomiota säkeistöjen laulettavuuteen ja ensimmäisen uuden säkeistön kolmannessa säkeessä (”Nyt laulaa linnut taas kerran riemuiten”) oli minulla laulamisessa ongelmaa.

    Pienellä muutoksella siitäkin tulee laulettava. Esim. Nyt laulaa linnut taasen, keväästä riemuiten.

    Toinen säkeistö onkin sitten jo valmista tavaraa.

    Älä poista säkeistöjä. Ne voivat inspiroida muitakin virsirunoiluun.

  3. Ennen oli joululauluvihkosia, joissa oli kannessa jouluinen kuva ja sitten vaan laulujen sanat.

    Olisi tarvetta, että kirkko tai jotkut järjestöt taas julkaisisivat tällaisen joka kävisi vuodesta toiseen. Säästyisi paperia, kun ei tarvitsisi julkaista samoja lauluja joka vuosi eri järjestyksessä. Samalla ihmiset voisivat laulaa niitä kotona ja muissa tilaisuuksissa ilman jonkun järjestön ajankäyttö ja kolehtivaatimuksia.

    Joku voisi julkaista tällaisen joulu ja suvilauluvihkosen.

    • Kiitos, Charlotta, palautteestasi. Se osuu tietyllä tavalla ainakin kohdalleen eli me ja meille-sanojen määrässä. Me voidaan tulkita ”sisäpiirimäiseksi”, mutta itse ajattelen sen aivan toisin. Me on minulle sitä, että suljen siihen meidät kaikki ihmiset. Käytännössä se tarkoittaa tietysti meidän omassa elämänpiirissä eläviä, mutta joissakin kohdin voi tarkoittaa meitä kaikkia maailman ihmisiä. Ja runollisesti nuo säkeistöt eivät ole mitään virsirunoilijoiden tekstien kaltaisia eli niissä on puutteita ja virheitä. Yritin nostaa esille niissä viittauksin ilmastonmuutosta ja koronatilannetta, kun kirjoitin terveydestä ja onnesta.

  4. Charlotta Lindfors

    Olen kanssasi jyrkästi eri mieltä. Suvivirren kuudessa aikaisemmassa säkeistössä puhutaan niin vähän meistä vähäuskoisista. Pääasia niissä on meidän ulkopuolella.
    Noissa Toivon uusissa säkeistöissä tulee esille tärkeitä ajankohtaisia asioita kuten; ”On lahjaa Herran meille nyt koti maallinen, ja myöskin meille onni ja terveys läheisten.”

    Tehkääpä Tarjan kanssa kaksi uutta säkeistöä, niin saatte kriittisille mielipiteillenne vähän katetta 🙂

  5. Suvilaulu vihko ei ole seurakuntalaisten kannalta tarpeellinen. Suvivirsi on virsikirjassa. Se on enemmänkin järjestön kampanja ja rahankeruu väline.

    Nyt kun työntekijät joiden palkat on 70% seurakuntien budjetista vuosikymmenestä toiseen tuovat aina kolehtihaavin seurakuntalaisten lepopäivään ja juhlaan. Intoa täynnä tai siksi, että neuvosto on kolehtisuunnitelman käskenyt.

    Niin Korona aikaan voitaisiin lepuuttaa seurakuntalaisia ja kerättäisiin kolehti vain työntekijöiltä. Nettilähetyksissä voitaisiin luopua kolehdeista.

Loikkanen Toivo
Loikkanen Toivohttps://www.facebook.com/toivo.loikkanen
Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja OP-ryhmän hallintoneuvoston jäsenenä.