Suviseuramietteitä

Vl-kansa suunnistaa tänä viikonloppuna keulansa kohti Vaasaa ja Suviseuroja. Isolle osalle tapahtuma merkitsee maanpäällistä Taivasta, jossa saa kuunnella rakastamaansa sananselitystä ja yhtyä rakkaisiin Siionin lauluihin muun juhlakansan kanssa. Kerrankin saa olla osa isoa enemmistöä keskellä ”pauhaavaa maailmaa”, jossa usein saa tuntea yksinäisyyttä ”tuulisella vartiopaikalla”, kuten liikkeen puhetavan mukaisesti asiaa ilmaistaan.

Toivon Sinulle tällainen seuravieras oikein ihania, aurinkoisia ja lämmöntäyteisiä suviseuroja; hyvää ja tuoretta sananrieskaa, ylentäviä lauluhetkiä, mukavia ihmiskohtaamisia ja maistuvia ruoka- ja kahvihetkiä kenttäruokalan pitkillä penkeillä sekä omalla ja ystävien majapaikoissa.

Suviseuroihin suunnistaa ihmisiä myös muunlaisin mielenmaisemin. Jollekin reissu on raskas ja ahdistava taival kun vl-uskovaisuutta täytyy esittää ympäristön paineen takia, jollekin samantekevä totuttu tapa ja jollekin tietoisesti harkittu jokakesäinen sosiaalinen mukava tapahtuma, jossa ei ole juurikaan sijaa hengellisyydelle.

Kotiin jääviäkin on laidasta laitaan. Joskus se tapahtuu vastentahtoisesti sydämen sykkiessä seurapuheiden ja laulujen tahtiin seuraradion kautta tai sitten kotiin on jääty, kun suviseurat eivät syystä taikka toisesta oikein nappaa. Eräs entinen seuravieras kokee suviseurat nykyisellään lähinnä melusaasteena, joten hän ei lähde seuroihin ja pitää radiokanavatkin muissa asemissa kuin seuraradiossa.

Eniten kuitenkin oma sydämeni suviseurojen tiimoilta on niiden liikkeen jäsenten mielenmaisemissa, joita liikkeen sisällä osittain ilmenevä mafiameno on runnellut kovin. Heistä osa on menossa suviseuroihin vaihtelevissa tunnelmissa. Heistä ei ole osoittaa mitään syntiinlankeemusta, he ovat vain sattuneet olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, hypähtäneet tahtomattaan vallan varpaille tai sitten joutuneet jonkun liikkeen jäsenen pohjattoman kateuden kohteeksi. Nyt he saavat maksaa siitä todella pahasti raskautetulla elämällään, homman saatua elämää ja kuolemaa isommat mittasuhteet.

Aiheesta pätkä Aini Linjakummun kirjasta Uskonnon varjot:

”Tilanteiden hengellistäminen mahdollistaa ihmisen asenteiden, näkemyksien tai mielipiteiden arvioinnin. Hengellistäminen on usein kumuloituva prosessi, jossa pienistä asioista voi tulla hyvinkin isoja ja merkityksellisiä.

Näin kävi esimerkiksi niin sanotussa ”Lempäälän tapauksessa”. Tapaus sai alkunsa vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvassa rauhanyhdistyksessä, jossa alettiin rakentaa uutta toimitaloa vuonna 2007. Eräs liikkeen jäsen kuului talohankkeen piha- ja sisustustyöryhmään, ja häntä alettiin arvostella joihinkin yksityiskohtiin liittyvistä asioista. Tilanne laajeni vähitellen niin, että hänen asemaansa ja mielentilaansa arvioitiin koko rauhanyhdistyksen yhteisissä tilaisuuksissa. Liikkeen jäsen leimattiin muun muassa mielisairaaksi, katkeraksi ja pettäjäksi. Yksittäisen, pienen käytännön asian hengellistäminen kasvoi siis julkiseksi henkisen ja hengellisen tilanteen arvioinniksi hoitokokouksen tapaan.

 —-Rakentaminen ja siihen liittyvät tekemiset ymmärretään Jumalan työksi, jolloin erimielisyydet ovat hengellisiä asioita.—-”

Se on just eikä melkein noin kuin Aini asian esittää. Kaikki liikkeeseen liittyvät asiat on hengellistetty koska ne mielletään pohjimmiltaan Jumalan työksi ja näin pelkkä kahvinkeittovuoro jonkin pikkuasian takia voi levähtää julkilynkkaukseksi jos ei ota ja alistu hetimiten puhuttelijoiden edessä, itke isoja kyyneleitä ja pyydä kaikkea mahdollista anteeksi. Joka ei älyä näin toimia, vaan yrittää puolustautua jopa valheidenkin edessä, saa sellaisen vyöryn niskaansa ettei sillä ole mitään rajaa, saati järjenhiventä. Lopulta vallan alle alistumattomalta viedään ihmisarvokin ja hänestä tulee kaikkien silmissä epäihminen; pahimmista pahin päällä maan. Tätä ei usko ennen kuin näkee ja nähty on, voin sanoa sen kokemuksella.

Mutta jotta en tulisi antaneeksi liikkeen ilmapiiristä liian yksipuolista kuvaa, pätkä Pohjalaisessa ilmestyneestä jutusta:

”Hanna Kinnunen aloitti suviseuroihin pakkaamisen jo kesäkuun alussa. Hän pitää suviseuroja vuoden kohokohtana. – Kun edelliset päättyvät, alamme jo odottaa seuraavia.”

Toivottavasti Hanna Kinnunen saa pitää mielenmaisemansa uskonyhteisönsä suhteen tuollaisina kuin ne ovat, kenenkään lähtemättä sitä rikkomaan mitä kummallisimmin perustein. Toivon myös, että niiden kohdalla, joissa mafiamenoon on sorruttu, lopulta rakkaus, lämpö, rehellisyys ja oikeus saisi voittaa ja kaikki halukkaat voisivat laulaa yhdessä rintamassa sydän rakkautta tulvillaan:

”Nyt kodista laulun mä laulan, missä ikuisen asunnon saan, siell’ kaikkien pyhien kanssa, saan levätä vaivoista maan…”

Hmm. En voi muistella suviseuroja ilman herttaista muistoani äidistäni, joka valmistautui aina niihin leipomalla ison määrän pullaa mukaan, jotta saattoi kahvitella ja pullatella teltallaan tai asuntovaunullaan läheisiään ja ystäviään. Kävipä hän pankissa hakemassa ennen reissua ison tukun seteleitäkin suvisostoihin ja jakaakseen niitä lapsilleen ja lastenlapsilleen. Mitä surkeampi naama ilmestyi hänen majapaikalleen vierailulle, sitä isomman setelin hän tunki salaa tällaisen surkeilijan taskuun, ei kuitenkaan ihan salaa kun ainakin minä olin hommaa usein todistamassa. Äitini kukkahattu tai ruutuhuivi päässään tarinoimassa kasvot tulvillaan onnea suviseuramaisemissa; se oli Kylli-äitiäni parhaimmillaan. Nyt hän on jo autuaammilla suviseurakentillä, ja uskon ma: edelleenkin onnenhehku kasvoillaan.

Oikein mukavia suviseuroja niin kukkahattuisille kuin muunkinlaisen päähineen omaaville juhlavieraille, myös päähineettömille <3

  1. Uskon, että Herra oli riemuissaan olympiastadionin tilaisuuksista.
    Itse pidin erityisesti ihanasta ylistyksestä, jota mm. Jani Pellikka oli vetämässä. Koin selvästi Pyhän Hengen läsnäolon, vaikka seurasinkin tilaisuuksia kotona netistä TV 7:lta.
    Jumalan palvonnassa ja kirkkaudessa kaikki on Herralle mahdollista! Se on ihan Raamatun mukaista…
    Odotan innolla herätyksen tulvaa Suomeen, josta esim. stadionin tapahtumassa profetoitiin. Jeesus on Suomen kuningas!

    Paikalla ol myös monia suomalaisia puhujia David Herzogin ja hänen vaimonsa lisäksi. Mm. tapahtumajärjestäjä Mika Jantusen puhe lauantaina oli erityisen hyvä ja koskettava. Jantunen on nähnyt taustatiimeineen todella ison vaivan tapahtuman järjestämisestä ja mielestäni ei suinkaan turhaan. Paikalla oli silti ihan kohtalaisesti väkeä valtavan helteisestä ja hiostavasta säästä huolimatta. Sitäpaitsi ei kannata koskaan väheksyä ”pienten alkujen päivää.”

    Jeesus ei ollut aikansa uskonnollisten kriitikoiden suosiossa maan päällä eläessään. Sama näyttää toistuvan yhä uudelleen Hänen uskollisten, vaikkakin toki vajavaisten ja epätäydellisten palvelijoittensa osalta.

    Kävin muuten nyt sunnuntaina myös kirkossa tavalliseen tapaani ja tällä kertaa rippijuhlillakin myöhemmin iltapäivällä. Kirkossa on mukava käydä, mutta nautin suunnattomasti myös ylistys- ja herätyskokouksista. ”Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne!” (Nehemia 8:10)

  2. JOKA EI OLE PYHÄLLÄ HENGELLÄ TÄYTTYNYT EI USKO JUMALAN IHMEISIIN

    Luterilaisena toisen polven pappina katsoin TV7:stä Herzogin molemmat päivät kokonaan. Totesin David Herzogin ja myös hänen vaimonsa JULISTAVAN JA RUKOILEVAN TÄYSIN SUOMEN EV LUT KIRKON OPIN MUKAAN! Eli Raamatun ja Kirkkolain mukaisen opin mukaan!

    Herzog ei ole mikään ”uuskarismaattinen” julistaja, vaan ikivanhan alkuseurakunnan ajan karismaattinen julistaja, joka uskoo todeksi Pyhän Hengen toiminnan moninaisuuden ja mahdollisuudet. Jos kirkkomme tutkijatkin hakeutuisivat intiimiin suhteeseen Jeesuksen kanssa ja keskustelisivat Pyhän Hengen kanssa päivittäin, heidenkin silmänsä voisivat avautua.

  3. Erkki O. Auranen :”Herzog ei ole mikään “uuskarismaattinen” julistaja, vaan ikivanhan alkuseurakunnan ajan karismaattinen julistaja, joka uskoo todeksi Pyhän Hengen toiminnan moninaisuuden ja mahdollisuudet.”

    Kaipa me vain kiinnitämme huomiota eri asioihin. Kun Herzog sanoi jotenkin niin, että maailman hädästä ei tarvitse välittää, vaan Jumala hoitaa kaikki nämä asiat joihin lasken kuuluvaksi mm. sodat ja nälän, en voinut olla ajattelematta sitä, kuinka joskus sanoin jollekin vastaavalla tavalla uskovalle, että jos nostat pankkiautomaatista satasen pelkän rukouksen voimalla, niin sitten uskon.

    • Diakonia ja julistus ovat kuuluneet alusta lähtien seurakunnan olemukseen. Jos joku sanoo, ettei kristityn tarvitse välittää ihmisten hädästä ja nälästä, ei tällaisella julistuksella kyllä mielestäni ole tekemistä kristinuskon kanssa. Kyllä se jotain ihan muuta uskontoa on kuin Jeesuksen oppia. Lukekaapa vaikka viime sunnuntain evankeliumi Mark. 10:17-27.

  4. Evankeliumin julistaminen bisneksenä on vastenmielistä. Pääosalle näistä saarnaajista on tämä maailman kiertäminen ansiotyö. Useille erittäin tuottoisa sellainen. Heikossa hengentilassa tai terveydessä olevien hyödyntäminen ei ole kunnioitettavaa, vaikka uhrit itse eivät hyödyntämistään havaitsisi.

    Amerikkalainen show, huutaminen ja steppaaminen lavalla sekä ränkytysmusiikki sopivat heikosti asiaan. Viihteellinen elementti niissä tietenkin täyttyy.

    Ajattelen vain miltä tuntuisi, jos sairaalassa lääkärit ja hoitajat pitäisivät samanlaista showta ja vonkaisivat hallelujaata musiikin tahtiin. No erona on tietenkin se, että he ottavat potilaansa ja näiden sairaudet vakavasti sekä ison osan saavat jopa parannettua.

    Että se tuosta jenkkievankelistojen julistuksesta, rahankeruusta uskonnolla ja oikeasta auttamisesta.

  5. Taisi suurin osa stadionilla paatoksella paasanneista pastoreista olla enemmän huolissaan siitä saadaanko kulut peitettyä ja jäisikö niiden kattamisen jälkeen vielä jotain jaettavaa, kuin maamme joutumisesta kadotuksen syövereihin tai sairaitten parantamisesta ja kuolleitten henkiin herättämisestä.

    Aito-amerikkalaisen TV-saarnaajan paatoksella aamenta ja halleluujaa huutanut pastori Håkan Westergård ainakin muisti vähintään joka toisessa lauseessa muistuttaa siitä kuinka tärkeää jokaisen läsnä olijan on kantaa taloudellinen vastuunsa bileistä ja antaa uhrilahja, mieluummin 1000 euroa, mutta kympitkin kelpasivat (hänen 8 vuotias poikansakin oli pari-kolmekymmentä vuotta sitten jossain kokouksessa antanut 1000 kruunua omista pienistä säästöistään yhteiselle evankeliumin asialle).

    Taisi olla järjestäjillä suuri hätä kulujen kattamisesta, kun lypsettävää yleisöä pippaloissa oli vain murto-osa siitä, mitä odotettiin. Eikös se Jumala voikaan järjestää sotaväelleen kunnon rahapottia, vaikka voi taikoa kultahampaita ihmisten suihin.

    Montakohan vainajaa stadionille oli raahattu henkiin herätettäviksi??? Montakohan herätettiin???

    • Tietääköhän kukaan saarnamiestä, joka olisi tilaisuuksissaan jakanut rahaa? Näiden hurmossaarnaajien kokouksissa se rahan liike on aina yleisöltä evankelistalle.

      Sitten kun näen evankelistan, joka ei kahmi rahaa vaan jakaa sitä, alan uskoa, että tässä on ainesta.

    • Pulkkinen: ”Tietääköhän kukaan saarnamiestä, joka olisi tilaisuuksissaan jakanut rahaa?”

      Kultahampaita on kuulemma taiottu ihmisten suihin. Eikös se ole melkein sama?

  6. Näissä keskusteluissa suhtaudutaan usein alentuvasti sairaisiin ihmisiin. Sairaista kirjoitetaan ikään kuin olisi jotenkin ymmärrettävää, että he puolijärkisinä ovat huijareiden herkemmin höynäytettävissä. Ei se niin ole.

    Sairaat eivät menetä arvostelukykyään, eivätkä muutu muuta väestöä tyhmemmiksi. Vain harvat sairaudet vaikuttavat aivoihin. Pikemminkin päinvastoin, pitkäaikaissairaus karsii elämänkatsomuksesta pinnallisimpia kotkotuksia pois. Sairaus on tehokas reality check.

    En usko, että uuskarismaatikkojen parantamiskokouksissa on paljonkaan todella sairaita ihmisiä. Sieltä löytyy ehkä ihmisiä, jotka kaipaavat elämystä ja yliluonnollisen kokemusta.

    Sen takia en ole kovin huolissani sairaista ihmisistä, jotka pettyisivät odotuksissaan, koska sairaat eivät kulje stadion- ynnä muissa kokouksissa. Ja ne elämysten tavoittelijat taas saavat ryhmäkokemuksesta, rytmistä ja metelistä sekä paisuttelevista puheista oman annoksensa ja ovat tyytyväisiä. Taas hetkeksi aikaa, kunnes tulee uusi elämysten tarjoaja.

    • Näissä keskusteluissa suhtaudutaan usein alentuvasti sairaisiin ihmisiin.

      En ole huomannut, että noin tehtäisiin. Mielestäni on ainoastaan paheksuttu herkkäuskoisten höynäyttämistä.

      En usko, että uuskarismaatikkojen parantamiskokouksissa on paljonkaan todella sairaita ihmisiä.

      Tieto vai mutu-arvio? Joka tapauksessa tiedämme, että sairaita ihmisiä osallistuu kokouksiin luvattujen ihmeiden toivossa. Oli heitä sitten vähän tai paljon, ko. toiminta on (kaikkien osallistujien) tietoista hyväksikäyttämistä. Sairaiden osalta se voi johtaa pahempaan kuin pelkkään rahan menettämiseen. Sanoisin, että tätäkään asiaa ei pitäisi vähätellä.

    • >En ole huomannut, että noin tehtäisiin.>

      Se, että sairaiden oletetaan olevan hyväuskoisia ja huijattavissa, on mielestäni alentuvaa suhtautumista. Sairaat ovat tervejärkisiä ihmisiä.

      >Tieto vai mutu-arvio? Joka tapauksessa tiedämme, että sairaita ihmisiä osallistuu kokouksiin luvattujen ihmeiden toivossa.>

      Jos kirjoitan, että ”en usko”, niin se ei ole silloin tieto, vaan usko. Se voi silti perustua pitkäaikaiseen asioiden seurantaan ja oikeasti sairaiden ihmisten tuntemiseen. Jos käy sairaalassa tai vastaanotoilla, kuten minä usein käyn, ja vertaa niitä ihmisiä stadionkokousten ihmisiin, niin ero on silmiinpistävä. Paranemisista kertovat ihmiset vaikuttavat pikemminkin siltä, että heillä on ollut kova tarve kokea tai ainakin kertoa kokemuksestaan. sen takia mainitut sairaudetkin ovat liioiteltuja ja tai kuviteltuja. En oikein usko, siis usko, että vakavasti sairaat ihmiset viitsivät, jaksavat tai haluavatkaan hakeutua jonnekin stadionille. Varmaankin joku siaras on kiikutettu tilaisuuteen, mikä on hänen kannaltaan ikävä asia ja ihmisen turhaa retuuttamista.

      Ja kuten sanoin: sairaat ihmiset eivät ole normaalia tyhmempiä tai hyväuskoisempia, jotta asettaisivat toivonsa luvattuihin ihmeisiin.

    • Se, että sairaiden oletetaan olevan hyväuskoisia ja huijattavissa, on mielestäni alentuvaa suhtautumista. Sairaat ovat tervejärkisiä ihmisiä.

      Teemu, olen samaa mieltä. Nyt ei kuitenkaan oleteta, että sairaat ihmiset olisivat vähemmän tervejärkisiä kuin terveet. Moneen kertaan on vain todettu, että on väärin huijata ihmisiä, kuten tämä saarnaaja tekee.

      Se, että stadionilla on kenties ollut vain vähäinen määrä sairaita, ei tee toiminnasta yhtään hyväksyttävämpää. Markkinoinissa kuitenkin vedotaan myös sihen, että osallistumalla tilaisuuteen saisi mahdollisuuden ihmeparanemiseen. Minusta yksikin huijattu on liikaa, olipa sairas tai ei.

      Ja kuten sanoin: sairaat ihmiset eivät ole normaalia tyhmempiä tai hyväuskoisempia, jotta asettaisivat toivonsa luvattuihin ihmeisiin.

      Olen samaa mieltä siitä, että sairaus ei tee kenestäkään tyhmää tai hyväuskoista. Sairaudet kuitenkin heikentävät ihmistä henkisesti ja ruumiillisesti, ja niihin etsitään usein apua. Silloin (erityisesti herkkäuskoisuuteen taipuvainen) ihminen saattaa myös olla alttiimpi turvautumaan puoskareihin.

    • ”Ja ne elämysten tavoittelijat taas saavat ryhmäkokemusta, rytmistä ja metelistä sekä paisuttelevista puheista oman annoksensa ja ovat tyytyväisiä. Taas hetkeksi aikaa, kunnes tulee uusi elämysten tarjoaja.”

      Uusi herätysliikkeitä tuskin enää, ainakaan Suomen kaltaisissa maissa, syntyy. Ei mikään liike ehdi kunnolla organisoitua, kun ihmiset kiiruhtavat jo uuden hengellisen elämyksen perään. Samanaikaisesti nämä ihmiset voivat, ja useimmiten ovatkin, luterilaisen kirkon jäseniä., joskus hyvinkin aktiivisia sellaisia.

    • >ei tee toiminnasta yhtään hyväksyttävämpää. >
      Ei tässä nyt mistään hyväksyttävyydestä ollut puhekaan.

      >Sairaudet kuitenkin heikentävät ihmistä henkisesti ja ruumiillisesti, ja niihin etsitään usein apua. Silloin (erityisesti herkkäuskoisuuteen taipuvainen) ihminen saattaa myös olla alttiimpi turvautumaan puoskareihin.>

      En ala nyt inttämään, mutta oma näkeymseni on toisenlainen. En udko, että sairaat itsee kiinnostuvat puoskareista, vaan pikemminkin ihmiset, jotka haluavat nähdä ja kuulla toisille tapahtuneista ihmeistä. Ovat tällaisen uuskarismaattisuuden fanittajia.

      Minun kokemukseni syöpäsairaista, diabeetikoista, vammaisista, sydän- ja verisuoni, munuais- ym sairausta ei ole se, että he olisivat henkisesti heikentyneitä. On tietenkin niitäkin sairauksia, jotka vaikuttavat nimenomaan mielialaan, mutta ne ovatkin oma luokkansa.

      Suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään kuuluu oelnnaisena osana valistus. Kroonisesti sairaat ovat saaneet keskivertoa enemmän kuunnella järkiperäistä selvitystä, mistä heidän sairauksissaan on kysymys. He ovat keskimäärin hyvin sinuja sairauksiensa kanssa. <siksi he ovat luullakseni keskimääräistä vähemmän huijattavissa.

      Tämän voi myös päätellä videoista, joita stadionilta on tehty. Mukana tanssiva porukka ei näytä köyhiltä eikä kipeiltä, eivät sellaisilta, jotka turvautuvat puoskareihin.

    • Minun kokemukseni syöpäsairaista, diabeetikoista, vammaisista, sydän- ja verisuoni, munuais- ym sairausta ei ole se, että he olisivat henkisesti heikentyneitä.

      Sinulla on ilmeisesti ollut onni tavata harvinainen joukko sairaita ihmisiä. Mainitsemasi sairaudet vaikuttavat minun käsitykseni mukaan useimmilla ihmisillä myös henkiseen hyvinvointiin. Mielenterveyden ongelmat (sinun katsannossasi ”oma luokkansa”) vaikuttavat luonnollisesti siihen, usein paljon suoremmin ja selvemmin kuin kehon vaivat.

      Ei tässä nyt mistään hyväksyttävyydestä ollut puhekaan.

      Hyvä, että selvensit. Sain sen käsityksen, että asetuit puolustamaan Herzog-tapahtuman kaltaisia tapahtumia. Jotkut kirjoittajat (minäkin) ovat olleet sitä mieltä että toiminta todella saattaa vaarantaa ihmisten terveyden. Sinä olet ymmärtääkseni tästä asiasta eri mieltä?

    • >Sinä olet ymmärtääkseni tästä asiasta eri mieltä?>
      Minulla on taipumus kyseenalaistaa yleisiä uskomuksia. Olen jo Jalovaaran ja muutamien muiden parantajien kokouksista ajatellut, että sairaita niissä käy loppujen lopuksi ja onneksi aika vähän. Wanna-be-sairaita ehkä sitäkin enemmän. Sitäkin voisi kyseenalaistaa, kuinka paljon tilaisuuksissa kulkevat edes haluavat siellä oikeasti sairaiden paranevan. Ehkä tärkeintä on tunnelman luominen ja siihen mukaan pääseminen. Sairailla on välineellinen arvo, he ovat tunnelman synnyttämisen rekvisiittaa.

  7. Minua huolestuttaa se, että moni kommentoija katsoo, että jos ei hyväksy Herzogia leimautuu heti herätystä/evankelioimista/ihmeparantumista vastustavaksi.
    Eivät kaikki Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä puhuvat ole Jeesuksen asialla (varoituksia löytyy Raamatusta) ja siksi pitäisi tutkia julistajien ja parantajien taustaliikkeet.
    Kuinka moni täällä on tutkinut muuta kuin Herzogin omaa esittelyä itsestään tai nojaa kuulopuheisiin? Kuinka moni on ottanut asioista selvää perusteellisemmin?

    On tietysti ikävää, että ne jotka uskovat että Jumala edelleen parantaa rukouksen kautta, kokevat, että Herzogin arvostelu on heidän uskonsa kritisointia ja hyökkäys kaikkea karismaattisuutta kohtaan. Siitä huolimatta pitäisi tutkia kaikki perinpohjin ja verrata sitä esimerkiksi Uuden testamentin käytäntöihin ja toimintatapoihin.

    • >verrata sitä esimerkiksi Uuden testamentin käytäntöihin ja toimintatapoihin.>

      Nimenomaan näin. Arvostelun torjujat viittavat usein Jeesukseen ja apostoleihin, vaikka heidän toimintansa Uudessa testamentissa oli aivan toisenlaista. Opista ja hengestä puhumattakaan.

    • Helposti karismaattisuuteen myönteisesti suhtautuvat käyttävät arviointiperusteena myös omia tunteitaan tai sitten sitä, että tapahtuu jotain yliluonnollista. Nämäkään eivät riitä, jos halutaan nojata Uuteen testamenttiin.

  8. Erkki Auraselle.
    Evankeliumin ydin on Jeesuksen ristin työ (1Kor.2:2). Apostolien julistus oli: ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi!” (Apt.2:38,39). Usko Jeesukseen on ihmisen kallein asia maan päällä. Pyhä Henki annetaan niille, jotka Jumalaa tottelevat (Apt.5:32). Pyhä Henki,Totuuden Henki vie opetuslapset kaikkeen totuuteen (=Sanaan), Hän kirkastaa Jeesuksen, puhuu Sanaa ja julistaa meille tulevaiset. Hän puhuu sitä, minkä Hän kuulee Jumalalta ja Jeesukselta.
    Pyhä Henki ei toimi itsekseen, vaan kirkastaa aina Jeesuksen.

    • HERZOG JULISTI JEESUKSEN VEREN EVANKELIUMIA! Se on sitä aitoa, jota harvoin kuullaan Suomen kirkoissa. Raamattu sanoo taloudesta: evankeliumin julistja on palkkansa ansainnut!

Ilola Vuokko
Ilola Vuokko
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.