Suvi Kouri: Vastaus Pekka Särkiölle - Kapea ja vanhentunut käsitys ihmisyydestä
Kenttäpiispa Pekka Särkiö kirjoittaa blogissaan 21.6. ”vallankumouksen hedelmistä”. Särkiön mukaan ”vallankumouksellinen kulttuurieliitti” pyrkii murentamaan yhteiskunnassa turvaa luovia rakenteita, kuten avioliittoa, miehen ja naisen sukupuolijakoa, isän ja äidin muodostamaan ydinperhettä ja lasten kotikasvatusta. Särkiö vertaa ilmiötä varsin ajankohtaisesti virukseen.
Blogiteksti pohjaa äärimmäisen kapeaan ja vanhentuneeseen käsitykseen ihmisyydestä, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Kaikki, mikä uhkaa tuota kapeaa käsitystä, nähdään viruksen kaltaisena uhkana. Särkiön listaamat huolet, kuten alhainen syntyvyys, rikkoutuneet perheet, lasten ahdistus ja ylipaino, näyttävät juontavan juurensa samoihin ”ongelmiin”, joihin kirkko on pyrkinyt kautta historiansa puuttumaan: naisten seksuaalisuuteen sekä seksuaaliseen vapautumiseen.
Puolustusvoimia ja sen kirkollista työtä ohjaavat lait, niiden joukossa myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki, jotka kieltävät henkilöiden asettamisen eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Särkiö rakentaa kirjoituksessaan tiukkaa muottia, johon vain hyvin harva puolustusvoimissa palvelevista mahtuu. Sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuuden sekä erilaisten perhemuotojen salliminen ja hyväksyminen ovat virkamiehen lainmukainen velvollisuus. Tämä on myös ehto sille, että virkamies voi työssään parhaalla mahdollisella tavalla tukea puolustusvoimissa palvelevia ja siten myös organisaatiota sen perustehtävässä eli maanpuolustuksessa ja yhteiskunnan turvaamisessa. Turvallisuutta on elää vapaana siitä pelosta, että tulee tuomituksi, syrjityksi tai parjatuksi sen vuoksi, että ei mahdu perinteiseen binääriseen sukupuolijakoon, ahtaisiin odotuksiin naisten ja miesten rooleista tai seksuaalisuuden ”oikeanlaisesta” toteuttamisesta.
Suvi Kouri
väitöskirjatutkija, sotilaspastori evp
137 kommenttia
Mikko Nieminen kirjoittaa:”kielelliset konstruktiot ja määritelmät helpottavat kommunikointia, mutta ne eivät ole itsetarkoitus.”
Tämä pitää toki paikkaansa, mutta tarkastellaan asiaa hieman tarkemmin (ja jätetään hetkeksi sukupuolikysymykset).
Kielellisenä konstruktiona nimitämme siniseksi väriä, jonka ihminen aistii aallonpituudeltaan noin 360–490 nanometrin välillä olevaa valoaaltoa. Vastaavasti nimitämme mustaksi väriä, jonka ihminen aistii, kun kohteesta ei heijastu eikä säteile juuri lainkaan valoa. Yksittäisen ihmisen sisäinen kokemus sinisestä ja mustasta voi kuitenkin olla kokonaan toinen. Arkielämässä hänen on kuitenkin sopeuduttava siihen että kutsuu siniseksi ja mustaksi väriaistimuksia, jotka ulkopuolinen taho on sinsiseksi ja mustaksi nimittänyt.
yhteisesti määritellyillä kielellisillä konstruktioilla on olennainen merkitys: Postmodernilla totuuskäsityksellä varustettua henkilöä ei pidä päästää sähköasentajaksi.
> kuvittelet vääristyneen vasemmistoliberaalin setalaisen ihmiskäsityksen olevan ainoa oikea.
Arto Jääskeläisen hyvin asiallisesta kommentista paistaa läpi myös kuvitelma hänen oman ihmiskäsityksensä kaikkivoipaisuudesta. Niin suurella paatoksella ollaan julistamassa muiden käsityksiä vääristyneiksi.
> Toistan vielä: Kenttäpiispa Pekka Särkiö ei missään loukkaa tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen perustuen.
Hämmentävää, että kenttäpiispa Pekka Särkiö on itse todennut, että hänen kirjoituksensa oli virhe, hän ei harkinnut sanojaan tarpeeksi ja että on poistanut tekstin, koska se oli loukkaava. Ajatteleeko Jääskeläinen, että Särkiö on väärässä arvioidessaan omaa kirjoitustaan?
”Se on tieteellinen fakta.”
-Ei ole. Se on tämän hetken ideologiaa, jolle on onnistuttu saamaan jonkinlaista ”tieteelliseltä” näyttävää verhoa ympärille.
Tieteen, ja lääketieteen, kentällä on joka tapauksessa käynnissä taistelu juuri tämän aiheen ympärillä. Etkö muka kuule keihäiden kalistelua?
”Solvaat kenttäpiispa Särkiötä…” Ei sentään. Suvi Kouri arvostelee kenttäpiispan kirjoitusta, ei häntä itseään. Arvostelu ei muuten ole solvausta. Puolustusvoimat on sanoutunut irti kirjoituksen edustamasta kapeasta ihmiskuvasta ja Pekka Särkiökin tavallaan, kun on poistanut tekstin näiltä sivuilta sitä anteeksi pyytäen.
Sari Weckroth: ”Ei ole [tieteellinen fakta]. Se on tämän hetken ideologiaa, jolle on onnistuttu saamaan jonkinlaista “tieteelliseltä” näyttävää verhoa ympärille.
Tieteen, ja lääketieteen, kentällä on joka tapauksessa käynnissä taistelu juuri tämän aiheen ympärillä. Etkö muka kuule keihäiden kalistelua?”
Avaisitko hieman tätä. Transsukupuolisuuteen liittyy paljon kysymyksiä, mutta ilmiön todellisuudesta ja sen vaikutuksesta ihmisen sukupuoli-identiteettiin ei liene epäselvyyttä.
Sari Weckroth: ”Olisiko mielestäsi “yhdenvertaisuuden” kannalta parasta, että sukupuolta ei merkittäisi syntymässä? Siis määritettäisi genitaalien perusteella ja kirjattaisi saman tien virallisiin dokumentteihin?”
Yhdenvertaisuuden kannalta parasta olisi, että muiden ihmisten kokemusta sukupuoli-identiteetistään kunnioitettaisiin, eikä siihen suhtauduttaisi röyhkeän ylimielisesti ja kerrottaisi ulkopuolelta, miltä kenestäkin pitää tuntua. Inhimillisyys ei toki sekään kuulu tietyn sortin uskovien arvoihin.
> Tarkoitin sitä, että miksi siihen sukupuolen määritelmään pitäisi “mahtua” mitenkään erikoisemmalla tavalla kuin aiemminkaan.
Mielestäni tämä yhteiskunnallinen keskustelu on lähtenyt siitä, että tietty joukko ihmisiä (pääasiassa transsukupuoliset) kokevat loukkaavana sen, jos heitä kutsutaan heille itselle vieraan tai väärän sukupuolen edustajiksi. Jos henkilö elää sosiaalisesti naisena ja haluaa tulla sellaisena kohdatuksi, pidän sitä jossain määrin jopa pakkomielteisenä, jos jonkun on väenväkisin saatava kutsua häntä mieheksi vain sen tähden, että hänellä on syntyessään ollut pippeli. Ajattelen asiaa mielestäni hyvin pragmaattisesti ja siltä kannalta, mikä on asiallista ja arvokasta käyttäytymistä toista ihmistä kohtaan.
> Tällöin ei tarvitsisi olla mitään “vähemmistöryhmiä”, joiden vuoksi tarvitsisi laittaa yhteiskuntaa uusiksi.
Toivoisin että säilytettäisiin keskustelussa oikeat mittasuhteet eikä paisuteltaisi asioita tarpeettomasti. Mielestäni emme ”laita yhteiskuntaa uusiksi” sen vuoksi, jos käytämme hyvin pienestä määrästä ihmisiä sitä termiä, jota he itse haluavat. Minä en näe tässä asiassa sitä mörköä.
> Jos ei ole sukupuolta, ja siitä ei puhuta, eikä ole sanoja sen käsittelyyn, kuinka voidaan puhua seksuaalisesta suuntautumisesta?
Kuten aikaisemmin totesin, pidän äärimmäisen epätodennäköisenä tilannetta, että sukupuoli katoaisi tai siitä puhuminen loppuisi. Suuri enemmistö tulee jatkossakin kokemaan itsensä mieheksi tai naiseksi sen mukaan, mikä vastaa kunkin biologista sukupuolta. Haluaisin katkaista tämän osuuden tästä keskustelusta, koska koen tämän puhtaasti teoreettisena ja täysin epärealistisena aiheena.
> Kai kuitenkin molemmat pidämme ideaalina sitä, ettei kenenkään terveitä ruumiinosia tarvitsisi tulevaisuudessa silpoa
Mielestäni tässä keskustelussa pitää erottaa kaksi asiaa. Yhtäältä se mitä sanoja käytämme puhuessamme jonkun henkilön sukupuolesta tai muunsukupuolisuudesta. Ja toisaalta se, miten transsukupuolisia hoidetaan erityissairaanhoidossa. Jälkimmäinen ei ole yhteiskunnallinen tai ideologinen kysymys vaan lääketieteen kapea erityisala, josta löytyy osaamista Suomessa vain kahdesta yliopistosairaalasta. Minulla ei ole alan erityisosaamista, jolla voisin ottaa asiaan kantaa. Olisi täysin kohtuutonta, jos lähtisin maallikkona neuvomaan erikoislääkäreitä siinä, miten heidän tulee potilaitaan hoitaa.
> Olisiko mielestäsi “yhdenvertaisuuden” kannalta parasta, että sukupuolta ei merkittäisi syntymässä?
Nopeasti ajatellen asevelvollisuus taitaa olla ainoa syy sille, että valtion pitää ylipäätään merkitä mihinkään rekisteriin kenenkään sukupuolta. Jos meillä olisi palkka-armeija, tieto sukupuolesta voitaisiin poistaa väestötietojärjestelmästä (paitsi jos olen jättänyt huomioimatta jonkun muun syyn). Yleinen periaate kaikissa tietojärjestelmissä on se, että sinne tulee kirjata vain tarpeellinen ja välttämätön tieto. Väestörekisteriin ei ole kirjattu ihonväriä, silmien väriä tai seksuaalista suuntautumista. Samalla periaatteella sukupuoli voidaan jättää kirjaamatta, jos tietoa ei tarvita mihinkään.
Lopulta esiin nousee kysymys, joka yhteiskunnan ja varsinkin Kirkon tulee ratkaista. Onko nimittäin lopulta olemassa mitään eroa ihmisellä ja eläimellä? Eikö kaikki maailman säännöt ja ohjeet koske vain ihmistä?
On nimittäin niin, etteivät eläimet istuta ja kylvä, vaan niiden elämä on ohjelmoitu niin etteivät he tarvitse lakeja ja säädöksiä kuten ihminen. Vai tarvitseeko ihminenkään sääntöjä? Miksi?
Jos ihminen on hyvä ja rakastava olento, kuten väitetään, niin mihin tarvitaan lakeja, ohjeita ja sääntöjä? Eikö ihmisen oma käsitys rakkaudesta riitä? Mistä tuo käsitys tulee? Miksi tarvitsemme lakeja ja ohjeita? Mistä kiellot ja ohjeet ovat peräisin? Kotieläimille ihminen on laki, mutta mistä tulee ihmiselle laki? Mistä tiedämme mikä meille on hyväksi ja suojelukseksi? Miksi yleensä tarvitsemme tietoa, jotta voimme toimia oikein? Emmekö osaa toimia oikein ilman lakia, joka ohjaa oikealle tielle?
Vai onko Jumalaan luottaminen ja sanaansa uskominen vain muutamien ja harvojen ihmisten velvollisuus? Jumalahan antaa ilmaista itsensä meille juuri elämää koskevien säädösten ja Poikansa Sanan kautta? Jos Jumalaa taas ei ole, niin jäljelle jää yksi kysymys:
Miksi ihmiselle on annettu sääntöjä ja velvollisuus niitä noudattaa, mutta eläimille ei? Miksi ihmiselle on annettu sääntöjä, miten elää ja olla? Mitä pitää noudattaa ja mitä ei, kuka kaiken päättää? Toinen ihminenkö? Eikö ole mitään suurempaa instanssia kuin ihminen? Jos on, niin eikö sitä pidä kuunnella?
Kysyn vaan…
SW: ”Tarvitseeko olla “miesten juttuja” ja “naisten juttuja”.”
No, niitä nyt todellisuudessa on, vaikkapa paljonpuhutut ”miesten pukuhuoneet” ja ”naisten pukuhuoneet”. Ylimalkaan, jos on nähnyt ihmisiä joskus, on varmaan huomannut joitakin eroja miesten ja naisten puuhissa.
”Onko oikeutettua pitää ’miesten juttuja’ naisilta kiellettyinä ja ’naisten juttuja’ miehiltä kiellettyinä?”
Ei toki. Silti niitä on, eri kulttuureissa erilaisia.
Kirjoittaja
eri kirjoittajia
Kotimaan vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa.fi:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.
”mutta jos ajatellaan nykyihmistä, jonka elämään ei vaikuta millään tavalla se, jos osa kokee sukupuolensa muuksi kuin se on syntymässä merkitty, niin mistä se pelko kumpuaa?”
Kyseessä saattaa monissa tapauksissa olla psykologinen projektio.
Ilmoita asiaton kommentti