Kerjääkö tämä mies a) rahaa? b) huomiota? c) verta nenästään?
Se, miten jokin asia sanotaan, on aivan yhtä tärkeää kuin se, mitä sanotaan. Siksi provosointi on silloin tällöin ihan tervetullutta ja paikallaan, mutta ei agitaattorin agendaa voi alvariinsa käyttää. Silloin siitä menee teho. Kuulijat ovat hyviä ummistamaan korvansa niin jatkuvalta pauhaamiselta kuin myös nalkutukselta. Sydän ei avaudukaan vaan paatuu. Ja puhuja voipi saada sirkuspellen maineen.
Yhteiskunnallisista tai kirkollisista epäkohdista ei missään nimessä saa vaieta, mutta kaikkia mahdollisia ratkaisua kaipaavia asioita ei kannata pitää räikeinä epäkohtina tai huutavina vääryyksinä, joita sitten profeetallisin äänenpainoin megafonin kanssa kaiutetaan sopivissa ja sopimattomissa paikoissa enemmän tai vähemmän korrektilla tyylillä. Tietysti, jos Jumalan on antanut sinulle vasaran roolin, niin saatat nähdä pienetkin asiat nauloina, joita sinun pitää pakonomaisesti paukutella vähän sinne sun tänne.
Vaan varohan, mies hyvä: Julkisuus ei aina ole pelkästään hyvästä! Julkisuuden valokeilaan ei kannata hakeutua tai jäädä keinolla millä hyvänsä. Itse ajattelen niin, että mediamyllyn pyöritykseen suostutaan silloin, kun tarve vaatii, mutta sitten sieltä huomion keskipisteestä on tajuttava tulla myös pois. Ainakin papin sopii niin tehdä.
Et ka sitten kotonasi oppinut, että on rumaa osoitella toisia sormella? Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Minä en ole koskaan haukkunut kuulijoitani pystyyn samalla tavalla kuin sinä, sillä minun mielestäni se ei ole oikein. Kirkkojärjestys ei siihen kannusta. Samoin katson olevani aina ja kaikkialla sen firman edustaja, joka minulle palkkaa maksaa. Toisin sanoen sen lauluja laulan, jonka leipää syön. Toisaalta kurkussa se minunkin lauluääneni pilaantuu, joten laulan nuotin vierestä, mutta teen sen kauniisti.
Pari radiohartauttasi olen kuullut. Ihan hyviä aiheita sinänsä, mutta foorumi kokonaan väärä. Viitsisitkö vähän vilkaista radiohartauspuhujille annettuja ohjeita? Aamuhartaudesta kuulija mieluusti etsii jonkinlaista hengellistä evästä tulevaa päivää varten. Annatko sinä jylinälläsi kuulijoille leipää vai kiven?
Joskus kokeilit siipiäsi myös Stand up-koomikkona. Well, kovasti sinulla oli silloinkin sanottavaa, mutta oli pääsääntöisesti kiusallista jossakin seurakuntayhtymän työntekijöitten yhteisessä tapahtumassa joutua kuuntelemaan alaleuatonta läpänheittoasi kirkollisista epäkohdista, kun samalla piti posket punaisina myötähävetä juttujasi.
Jossakin vaiheessa huumori katosi puheistasi, kun rupesit Totiseksi Torvensoittajaksi. Jäljelle jäi vain tuo Stand up. Nyt, veli hyvä, antaisin sinulle tällaisen ohjeen: Sit down, please! Relax! You are not the Last Man standing!
Tästä puhutaan siis nyt:
https://www.kotimaa.fi/uutiset/kotimaa/11296-pappi-rinnasti-wahlroosin-breivikiin
Jotenkin tekee tässä nyt mieleni siteerata veli Sigfrid Sireniusta 1900-luvun alkupuoliskolta. Sirenius näki, että yhtenäisen työväenliikkeen kautta voisi toteutua ”se aate, jota meidän Mestarimme julisti: köyhien vapauttaminen rikkaiden sorron alta.”
Setlementtiliikkeen idea oli ja on äärimmäisen tärkeä, merkityksellinen ja ajankohtainen.
Saidinmaa provosoi, joo. Tekee ylilyäntejä, joo. Mutta hänen perimmäinen sanomansa on mielestäni tosi, oikea, rehellinen ja mestarimme Jeesuksen oppien mukainen. Rahanvaihtajien pöydät kaipaavat kaatamista tässäkin ajassa.
Uskon siihen, että täysin kohtuuttomat varallisuuserot ovat yksi syy miljoonien ja taas miljoonien kuolemaan: nälkäkuolemiin, ripulikuolemiin jne. mutta myös itsemurhiin, epätoivoon, epäoikeudenmukaisuuden vuoksi alkoholisoituneiden laitapuolenkulkijoiden viinakuolemiin jne.
En tiedä, onko oikein tai viisasta nimetä riistokapitalismin syylliseksi joku yksittäinen ihminen. Ehkäpä EI OLE. Mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että tämä aihe on ajankohtainen ja sitä täytyy HUUTAA turuilla ja toreilla.
Rahanvaihtajien pöytiä ei kai kaadettu sen vuoksi, että he olivat rahanvaihtajia. Kai sillä oli sentään syvällisempi tarkoitus. Oli kaiketi se, että temppelistä oli tehty rosvojen luola?
Temppelin piti olla vilpittömän rukousten huone….. mutta ei ollut.
Luolassaan ryövärit eivät tunnetusti kadu tekosiaan, vaan pitävät saamastaan kiinni….
Tahdon toistaa vielä tuon perusviestini: Se, miten jokin asia sanotaan, on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin se, mitä sanotaan. Asia voi olla ihan jees ja OK, mutta minkäs teet, jos viesti hukkuu sanomisen hälyyn ja meluun?
En minä tässä vaahtoa, vaikka kuinka yritettäisiin vaahdottaa. Eikö tuon viestin olisi voinut esittää jotenkin muuten, esimerkiksi vähemmin sanoin ja selkeästi, ei niinkään tunteeseen kuin järkeen vetoamalla? Pieniä lapsia ei saa ravistella, laki kieltää sen. Miten on aikuisten ravistelun laita?
Ehkä Sadinmaa tarkoituksella sanoi sen, jotta luemme. Jos hän olisi tasaisesti sanonut, kuinka moni olisi lukenut sitä? Taitoa vaatii ymmärtää kokonaisuuden vaahdon alta. Vaikka ylhäältä katsottuna kaljalasi on täyttynyt vaahdolla, kyllä sen alta löytyy sitä tavaraa…Kuka vaahtoa pitää päätavarana? Lainaten hieman Turusen termistöä.
Täällä oli jokin aika sitten pientä kiistelyä siitä, kootaanko viimeiselle tuomiolle kansat vai yksilöt kansoista. Kannatin silloin ja nytkin ajatusta, että viimeisellä tuomiolla tuomari jyrisee myös kansoille. Ja kokonaisille kulttuureille.
Lain julistaminen yksilöille on usein sellaista pikkuasioiden kanssa nysväämistä. Sitten kun totuus vaaditaan salatuimpaan saakka, siellä tutkitaan yksityiskirjoja, mutta kyllä siellä pannaan lujille kokonaisia kansakuntia.
Niin minäkin luulen. Pakanallisissa rahoissa oli epäjumalan kuvia ja ne eivät siksi kelvanneet pyhäkköveroon. Piti vaihtaa. Se olisi vain pitänyt tapahtua jossain muualla kuin temppelin esipihalla, joka oli rukousaluetta. Jeesuksen tarkoitus ei kai ollut kaataa pöytiä sinänsä, vaan raivata osto- ja myyntitouhu pois temppelialueelta. Markuksen mukaan Jeesus ajoi myös ostajat ulos. Toinen puhdistusteko oli se, ettei hän antanut ihmisten käyttää esipihan aluetta oikotienä.
Hep.. Luin jutun heti kokonaan.
Aivan samalla tavalla reagoin tuohon tekstiin kuin Juhani Huttunenkin.
Hannu Kiurulle sanoisin, että olen täsmälleen eri mieltä. Sanoma tuli hyvin kirkkaasti esille. Ihan meinasi tulla hengen ahdistusta kun luin teidän kirkonmiesten kommentteja. En koskaan tiennyt mitä tuleman pitää. Teemu Kakkuri ja Toivo Loikkanen taisivat pelastaa minut sellaiselta sydämen ahdistukselta, että olisin mennyt vilkuilemaan eroakirkosta.fi sivuja. Juha Kajander kirjoittaa myös asiaa.
Olen koko taloustieteilijän urani oikeastaan tutkinut näitä finanssimarkkina-asioita ja opettanut niistä osin vielä teologian opintojenkin kanssa päällekäin. Kun luin Sadinmaan tekstiä ei minulla ollut siihen siitäkään vinkkelistä moitteen sijaa sanottavana.
En ole seurannut Sadinmaan edesottamuksia, luin vain tämän tekstin sellaisena kuin se oli. Onko tässä nyt taas osin taustalla se kirkkomme harhaoppi, että oppi ja etiikka voidaan erottaa toisistaan jotenkin niin, että etiikalla ei ole väliä, vaan se seuraa jotenkin ”automaattisesti” oikeasta etiikka-vapaasta opista?
Muuten kirjoitin Blogimetsän uutisiin uutisen johon kokosin kirkonmiesten ensireaktioita. Hannu sinutkin on siellä mainittu otsikkosi kera. http://www.blogimetsa.fi .
Nukuttuani yön olen yhtäkkiä kiitollisella mielellä eikä se johdu vain siitä, että on syntymäpäiväni.
Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää Hannu Kiurua, joka rymistelylläsi et yltänyt aivan sadinmaalaiseen analyysiin ja logiikkaan, mutta annoit mahdollisuuden monipuoliseen keskusteluun.
Varsinaisesti kiitän kuitenkin Anne Mikkosta. Pakahduttavan upeaa saada lukea ihmistä, joka ei puhu talousasioista vain mutua vaan tietää mistä puhuu ja jolle talous on myös moraalia. Suomessa on myös muita tällaisia talousjattelijoita, mutta vähän he saavat palstatilaa. Mainitaan nyt vaikka Tapiola-yhtiöitten entinen johtaja Asmo Kalpala.
Saman tien kiitän Teemu Kakkuria, olet niin lähellä sosiaalisen identiteetin ajattelua kuin olla voi ellet sitten sen ytimessä. Olemme samikset. Juhani Huttuselle kiitos Kemppinen -linkistä. Vain kaltaisesi nero jaksaa muistaa kaikenlaisen tuollaisen. Ja kiitos Loikkasen Topille, aina ei kannata rymistellä, todellakaan.
Kiitos kaikille muillekin. Mahdollistitte edellä esitettyjen ajatusten esille tulon, vaikka useampia ajatuksianne en juurikaan ymmärrä. Ja Elias Tannille vielä erikseen: en todella tarkoittanut edellisellä kommentillani sinua. Kirjoitin, että ”monet ovat nyt saaneet puhkua ilmoille moraalisen närkästyksensä (ja ylemmyytensä?)”, en kirjoittanut ”kaikki”.
Sorry, että menin henkilöihin. Kiitos ja anteeksi.
Vastaan sinulle, Teemu.
Olihan siinä rahassa keisarin kuva. Samalla pöydällä oli kuitenkin oikeaakin rahaa, joka kelpasi.
Eiköhän ongelma ollut kokonaan muualla kuin rahanvaihtamisessa? Uskoisin sen olleen siinä, että temppelistä oli tullut ryövärien luola.
Rosvoja eivät olleet rahanvaihtajat, vaan tavallinen temppelikansa, joka tuli hakemaan siunausta, mutta ei halunnut katua syntejään.
Mielestäni nyt on sama tilanne, kun parannusta vaaditaan Wahlroosilta ja ”kasvottomalta kapitalismilta”, mutta ei koskaan omasta ahneudesta.
Tämä sosiaalievankeliumin henki on sellainen, että se parantaa toisia, mutta ei koskaan vie tutkimaan omaa itseä.
Siispa, ”meidän porukalle kaikki ja heti”.
Olen kai sitten minäkin sellainen kasvoton kapitalisti.
Tiliotteen mukaan sain Uponorilta osinkoa 104 euroa.
En näe mitään syytä katumukseen.