Niin kuin suutari tekee kenkiä ja räätäli takkeja, niin on kristitynkin rukoiltava. Rukoileminen on kristityn käsityötä. Ja kirkon rukous saa aikaan suuria ihmeitä. Se on meidän aikanamme herättänyt kolme ihmistä kuolleista: minut, joka olen usein ollut kuolemansairaana; vaimoni Käthen, joka oli myös kuolemansairas; ja maisteri Philipp Melanchthonin, joka Herran vuonna 1540 makasi kuolemansairaana Weimarissa; vaikka vapautuminen taudista ja ruumiiseen kohdistuvista vaaroista ei kyllä olekaan mikään erinomainen ihme, on kuitenkin syytä huomata se uskossa heikkojen tähden. Minulle ovat näet paljon suurempia ihmeitä ne, että Herra, meidän Jumalamme joka päivä kirkossa kastaa, ojentaa alttarin sakramentin, antaa synninpäästön ja vapauttaa synnistä, kuolemasta ja iankaikkisesta kadotuksesta. Nämä ovat minusta suuria ihmeitä.
Martti Luther, En minä kuole-vaan elän, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016, TR, 6, 6751.
Omassa gradussani on vielä kerrottu kuolemansairaasta Friedrich Mykoniuksesta. Luther kirjoitti ystävälleen: ”Käsken sinua Jumalan nimessä elämään, koska olet minulle hyvin tarpeen kirkon parantamiseksi.” Kun kirje luettiin, Mykonius tervehtyi ja eli vielä kuusi vuotta.
Markku Särelä, Vähä katekismus sekä Kristinoppi, s. 282, STLK, 1990.
Mika
Kiitos hyvästä tekstistäsi
Kiitos Jumalalle.
Kiitos Mika!
Hyvä blogi, kiitos Mika!
Mika,
Väheksymättä yhtään, kenenkään lähes henkiin herättämistä, haluan painottaa ihmeen merkitystä henkilökohtaisesti. Koska, – vain apu minun hätääni, tarpeeseeni on se suurin ihme. Luther kertoo tältä kantilta ja uskon, ettei hän pysty täysin kokemaan ihmeen merkittävyyttä muuten suuremmaksi, vaikka laittaisi asioita isompiin yhteyksiin.
Mitä Seurakuntaan tulee, niin sen vaikutus, tekemiset on Herran. Eli työ on Herran!
Kuitenkaan Jumala ei ”yksin” toimi vaan me olemme hänen työtovereitaan. Hän haluaa ja tarvii rukouskumppanuuttamme, eli se tarkoittaa, että että meidän tulee rukoilla Hänen tahtonsa mukaisesti, eikä niinkuin ilmaan hosuen.
Reijo, eikö se ole kaikista tärkeintä, että uskoo Jeesukseen, pysyy uskossa elämänsä loppuun asti ja pääsee kerran taivaaseen?
Täytyy vielä sanoa, että perkeleen nimessä esim. noidat voivat joskus parantaa sairaita, eikö niin?
Mika,
Kummatkin oikein hyviä, siunausta tuottavia!
Uskossa pysyminen ei ole Jumalasta kiinni. Hän koskaan jätä, ei hylkää kuka on pelastettavaksi suostunut.
Kaikki on meistä kiinni, eli me tahallamme teemme syntiä, kapinoimme Jumalaa vastaan. Muunlaista luopumista ei ole. Kapinointi voi olla poistumista, omasta tahdosta johtuvaa, pois Armon alta, pois pelastuksesta. Itselläni oli käydä niin, että kaikki luvallinen työnsi minua pois Jeesuksen yhteydestä.
Kyllä todellakin tehdään ihmeitä niinkuin tekivät Egyptin noidatkin. Saatana ja ihmisen ovaluus auttaa. Tätä olen kohdannut kaikkialla eli aidon jäljittely tekee vaikutuksen.
Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: Iloitkaa! Fil. 4:4
Ken haluaa kuulla Jumalan puhuvan, lukekoon pyhää Raamattua.
Martti Luther, En minä kuole – vaan elän, s. 200, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016. WA 54, 263, A. H.
Niin käypi siis, että se joka uskoo Kristukseen, saa köyhyydessä tuntea rikkautta, häpeässä kunniaa, murheissa iloa ja kuolemassa elämää.
Martti Luther, Kirkkopostilla I, s. 31, SLEY, 1941.
Emme saisi antaa minkään asian taivaassa tai maan päällä pidättää meitä sielumme ja omantuntomme pelastuksesta.
Martti Luther, En minä kuole-vaan elän, s. 179, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016. WA 10 I, 1, 493-494. A. H.
Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän. Hebr. 10:25
Yleisesti ja laajalti tunnettu on Martti Lutherin määritelmä kirkosta eli seurakunnasta. ”Seitsenvuotias lapsikin tietää, Jumalan kiitos, mitä kirkko on: sen muodostavat pyhät uskovaiset ja ne karitsat, jotka kuulevat paimenensa äänen.” Concordia 1/1996, 14. Paimen on tietysti Jeesus, ks. Joh. 10:11. Schmalkaldenin opinkohdat, Tunnustuskirjat 1990, 278. Ote allekirjoittaneen pro gradusta: ”Concordia-lehti Lutherin ja luterilaisen ortodoksian teologian tulkitsijana 1994-2003.”
Mika’
Onko gradusi luettavissa netissä`?
http://hdl.handle.net/10138/21716
Tässä suora linkki graduuni.
Mika
Kiitos linkistä
Tutustun siihen myöhemmin.
Juuri nyt olen lukemassa Soili Norron väitöskirjaa
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/174482/Annales%20B%20618%20Norro%20DISS.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Väitös järjestetään lauantaina 29.4.2023 klo 12 Arcanum Aava -salissa Arcanuminkuja 1, Turussa.
Mika
Kiitos
Luin
Mika
Terveisiä Lamminniemestä, jossa pidimme talon väelle Kansallisen veteraanipäivän tilaisuuden yhdessä kirjassasi mainitun somerolaisen laulajattaren Eija Kourimon kanssa. Minä puhuin ja hän johti laulua.