Suuri ja mahtava Ameriikka saa uuden isännän Valkoiseen taloon siis tänään. Edellinen vuokralainen on tavaransa korjannut ja lopputarkastus pidetty. Syntyneistä elämän jäljistä on sovittu ja paikat puunattu uutta vuokralaista varten. Mutta miten vuokralainen voi olla isäntä? Oisiko isäntärenki? Rengistä isännäksi on suurin arvonnousu maailmassa ja usein myös nousee sinne hatturajalle!
Onko maailmasta kadonnut järki jonnekkin mustaan aukkoon? Kun Obama valittiin presidentiksi, hänelle tyrkytettiin Nobelia heti enenkuin kerkisi tehdä yhtään virhettä! Tai oikeastaan yhtään mitään. Nyt sama vaalijärjestelmä tuottaa raavaan vaaleatukkaisen miehen samaan tehtävään ja nyt se on niin VÄÄRIN! Eurooppaa myöten tiedetään, että maan akseli nyrjähtää, tai ainakin pörssimittari väpättää pitkän aikaa. Olisiko viisautta tukea häntä, niin hänkin saattaisi muistaa ystäviään.
Itse olen seurannut tuskaisena Obaman viimeisiä vallan päiviä mitä yllätyksiä hän järjestää. Oikeasti selkä reistailee ja siksi olen tuskaisena lukenut ja katsellut uutisia. Hän antoi Israelille läksiäislahjan, Libyaan läksiäispommit ja armahti tuomitun. Kolmanteen en osaa ottaa kantaa, kun en asiasta tiedä, mutta selkään sattui koko ajan kun näistä toisista puhuttiin.
Keskiviikkona piti korjata autoa läheisessä korjaamossa. Kun sieltä vaivaisena kävelin kotiin, niin tunsin suurta uhriutumisen tuskaa. Koin, että minä olen yksin tässä maailmassa eikä kukaan ymmärrä minua. Kipu ei hellitä eikä pillerit auta.
Tänään tuntuu valoisammalta. Auto on kunnossa ja Trump vannoo suojelevansa meitä kaikkia unohdettuja, eikä selkäkään ole niin vihainen. Kaikki tulee siis paremmaksi. On se kumma miten moneen asiaan Ameriikan presidentin vaihtuminen voi vaikuttaa. Sininen hetki on muuttumassa vaaleansinisen kautta harmauteen. Se on ainoa normaali asia tänään. Osa kansasta on siis katsomassa livenä, kun siellä nostetaan käsi ylös ja lausutaan nuo maagiset sanat, jotka muuttavat henkilön uuteen kuosiin. Jumala siunatkoon Amerikkaa, koska päivastaisen jutun saa tuntea nahoissaan niin moni muu maa ja kansa. Osa kansalaisista on ilmoittanut poikotoivansa koko hommaa. En tiedä onko heitä edes kutsuttu, mutta onhan se selvää, että minäkin tykkään olla kotonani. Olen toinen niistä kahdesta henkilöstä, jotka meillä asuvat. Jos olisin matkustanut Ameriikkaan, niin olisin siellä josssain liepeillä enkä keskipisteenä niinkuin moni meistä haluaisi olla.
Ilmestyskirjasta voisi suoraan lukea sitä mitä media meille kertoo. Israel juovuttaa kansoja. Onkohan kukaan huolissaan siitä, että Jumala on työnnetty syrjään ihmisten elämässä ja me kuitenkin elämme Hänen maapallollaan. Itse olen köyhän pariskunnan kuudes lapsi. Nykyajatuksen mukaan en olisi saanut tulla maailmaan lainkaan tai sitten vanhempani luokiteltaisi holhoukseen laitettaviksi. Miten paljon meistä puuttuisi, jos sodan aikana ja sen jälkeen lapset olisivat olleet ihmisen harrastuksen este, mutta miten ihmeessä ne ihmiset pärjäsivät. Huonosti, kuulen korvissani. Ehkä, mutta ei ollut tukiperheitä, ei tarvittu, kun suku piti yhtä. Kannattaisi tehdä pyhiinvaellus Turun Käsityölaismuseoon. Siellä näkisi miten pienet reviirit ihmisillä oli ja kuitenkin sietivät toisiaan ja työ oli keskeinen elementti. Miksi ihmeessä he jaksoivat? Heillä useilla oli Jumala, joka antoi rauhan ja levon elämän myrskyissä. Mihin Hänet kadotimme! Kannattiko!
Valkoinen talo, 8 vuotta oli musta parakki.
Juha Heinilä :”Valkoinen talo, 8 vuotta oli musta parakki.”
Kun kuuntelin illalla Valkoiseen taloon muuttaneen uuden Suuren Valkoisen Miehen uhoamista niistä asioista., jotka ovat hänen tuntemansa jumalan erityisessä suojeluksessa, muistelin vanhaa kertomusta siitä ”jumalasta”, joka vei Ihmisen Pojan ”hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua”.” Ihmisen Poika ei polvistunut maallisen mammonan hallitsijan edessä, mutta valitettavasti noita polvistujia näyttää aina vaan löytyvän.
Tuota vallanvaihtoa olen joskus miettinyt, kun tänään jokaisessa tärkeässä virassa on ensikertalainen, miten ihmeessä se voi toimia?
Lauri Lahtinen :”Tuota vallanvaihtoa olen joskus miettinyt, kun tänään jokaisessa tärkeässä virassa on ensikertalainen, miten ihmeessä se voi toimia?”
Mielestäni ensi- eikä muullakaan ”kertalaisuudella” ole merkitystä, mutta sillä on, miten julkisen sektorin virkoja ja tehtäviä hoitavat noudattavat Euroopan neuvoston laatimaa luottamushenkilöitä koskevaa eettistä tapasäännöstöä.
Tapasäännöstö ”korostaa, että säännöstön sisältämät eettiset määräykset on tehty noudatettaviksi” ja säännöstön 19 artiklan mukaan ”Luottamushenkilöt ovat vastuussa alueensa koko väestölle koko toimikautensa ajan. Luottamushenkilöiden on perusteltava päätöksensä yksityiskohtaisesti ja eriteltävä kaikki niiden perusteet, erityisesti sovelletut säännöt ja määräykset, ja osoitettava, miten päätökset ovat sopusoinnussa kyseisten sääntöjen ja määräysten kanssa.”
Kirkko on eettisen maailman ”äänitorveksi” perustettu arvoyhteisö, jonka teleologinen päämäärä/visio on Jumalaan uskovan ihmisen oikeus kuoleman jälkeiseen elämään siinä valtakunnassa, joka ”ei ole tästä maailmasta”. Erityisesti kirkon organisaatioissa kirkon vision pitäisi mielestäni olla jokaisen toimijan tärkein tavoite ja päämäärä ja jokaisen pitäisi pystyä tietoisuudessaan jättämään toiseksi mahdollisen puoluepopulisminsa ”hyvien yhteiskuntasuhteiden” ja ”maan tapojen” avulla saavutetut edut.
” Heillä useilla oli Jumala, joka antoi rauhan ja levon elämän myrskyissä. Mihin Hänet kadotimme! Kannattiko!”
Eikös tämä meidän Donald- veijari nyt ainakin ole oikein ihmeellinen ja ihana Jumalan lahja Jenkkilälle ja mallikristitty, jonka kaudella (toivottavasti kuitenkin vain yhdellä) Jenkkilän lisäksi koko maailman asiat saadaan mallikelpoiseen kuntoon.
Niin, toinen valinta olisi pienin ehostuksin jatkanut entistä menoa ja se olisi ollut ennustettavissa. Nyt on avoin kirja edessämme. Asioita voi tapahtua, jotka ovat hyviä, mutta toinenkin mahdollisuus on. Nyt paljon riippuu kabinetin toimintakyvystä, miten osaavat pelata yhteen. Ei ole meidän asia toivoa yhtä tai kahta.
”Ei ole meidän asia toivoa yhtä tai kahta.”
Miksei? Kyllä Jenkkilän päämiehen edesottamuksilla on merkitystä ihan maailman laajuisesti pieni peräpohjolamme mukaanlukien.
Toivoa voimme, mutta valinta on heidän. Joskus sanottiin, ettei kannata ottaa rykmentin murheita ryhmäportaassa.
Jokatapauksessa hulluus on levinnyt ympäri maailman. Amerikka valitsi itselleen päämiehen voimassaolevan järjestelmän vallitessa. Johannes Virolainen on vissiin viimeinen viisas hän oli sitä mieltä, että vaaleissa on demokratia puhunut ja pulinat pois.
Lahtinen: ”että vaaleissa on demokratia puhunut ja pulinat pois.”
Virolainen ei tainnut ajatella nokkaansa pidemmälle ennen kuin päästi suustaan tuon kuuluisaksi tulleen lausahduksensa tai sitten hän ei ollut kovinkaan viisas valtiomies, koska nimenomaan demokratiassa on pulina sallittu siitä huolimatta mitä demokratiassa on vaaleilla valittu.
Jos näin ei olisi, ei kysymyksessä ole demokratia, vaan diktatuuri.
Demokratian periaatteisiin kuuluu, että asioista ja henkilöistä äänestetään ja enemmistö tulee päätökseksi. Demokratia on demokratisoinut itsensä hengiltä niinkuin olemme nähneet monessa maassa. Demokratian seuraava aste on kaaos, kun vaalitulosta ei tarvitse kunnioittaa.
Ymmärrän asenteesi entisenä laivaston kantapeikkona. Ei laivasto enempää kuin armeijakaan ole, eikä pidäkään olla demokratia, jossa päätöksistä tai johtajista äänestetään.
Demokratioissa mm. media on ”vällan räksyttävä vahtikoira” jota diktatuurit eivät tunne, eivätkä salli. Niin pitääkin olla. Kommenttiesi perusteella saa väistämättä sellaisen käsityksen, että olet diktatuurin vankkumaton kannattaja.
Jos demokraattisten vaalien tuloksesta ei saisi pulista tai ”räksyttää”, ei koko demokratiaa olisi, ei myöskään monipuoluejärjestelmää. Se on jo nähty historiassa mihin harvainvalta ja nationalistinen diktatuuri johtaa.
Lahtinen: ”Demokratian seuraava aste on kaaos, kun vaalitulosta ei tarvitse kunnioittaa.”
Kunnioittaminen ja hyväksyminen ovat aivan eri asioita. Kunnioittaminen on ehdotonta lähes palvonnan asteelle yltävää hyväksymistä, joka kunnioituksen kohteen on aina itse ansaittava, mutta se, että hyväksyy jonkin asian tapahtuneena tosiasiana ei estä kritisoimasta, valvomasta tai kyseenalaistamatta sitä.
Jokainen demokratia saa itselleen (määräajaksi) juuri sellaiset johtajat kuin on itse ansainnut, ja jokaisella demokratiaan kuuluvalla äänioikeutetulla on oikeus vahtia, kritisoiida ja pulista ihan vapaasti noiden valitsemiensa johtajien edesottamuksia. Jos johtajien valinta on mennyt pieleen, uusissa vaaleissa tai vaaliien välilläkin on riittävän vakavien väärinkäytösten johdosta mahdollisuus vaihtaa vallanpitäjiä.
Meillä on tuore esimerkki presidentistä, joka oli sitä mieltä, että kansa äänesti väärin eikä halunnut luopua vallasta. Äänestys tarkoittaa sitä, että kansa antaa riittävän kannatuksen, että hallitseminen on mahdollista. Osa on toista mieltä eli oppositiossa. Alunperin ja vieläkin oppositio oikein tehtävänsä ymmärtäneenä haluaa tehdä korjauksia esityksiin. Nyt vain tuntuu siltä, että opposition tehtävä on estää järkevä toiminta ja saada istuvat vallanpitäjänt epäonnistumaan tehtävissään. Esityksistä kiivaillaan hirveästi jo silloin, kun valmista esitystä ei edes ole. Kansat opponoivat Trumpia vastaan jo, kun hän ei ole ehtinyt tehdä oikeastaan yhtään mitään. Ei ole järkeä mielestäni, vaikka luuletkin sen aiheutuvan taustastani. On tietenkin totta, ettei asioista olisi tullut mitään, jos jokaisesta työyehtävästä olisi pitänyt neuvotella koko aamupäivä.
Lahtinen: ”Kansat opponoivat Trumpia vastaan jo, kun hän ei ole ehtinyt tehdä oikeastaan yhtään mitään.”
Hänen vaalipuheensa, kiistämättömästi todettu valheellisuutensa, aikaisemmat tekonsa ja puheensa mm. naisten, vammaisten ja maahanmuuttajien halventamisesta ovat opponointiin täysin riittävä peruste.
Tokihan äänestäjillä on oikeus ja syytä uskoa, että hän ”kunnian miehenä” uskoo itse suureen ääneen julistamansa agendan oikeellisuuteen ja toimii sanojensa mukaisesti.
Lahtinen: ”Meillä on tuore esimerkki presidentistä, joka oli sitä mieltä, että kansa äänesti väärin eikä halunnut luopua vallasta.”
Jos viittaat Gambian tapahtumiin, niin ainahan voi kieltäytyä vallastaluopumisesta, mutta, eipä se juurikaan mitään merkinnyt Gambiassakaan. Pakkohan Jammeh:inkin oli lopulta luopua vallasta. Enkä nyt ottaisi ihan ensimmäiseksi Gambiaa malliesimerkiksi edistyneesä demokratiasta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005055995.html
Myös Australian asia? Ym maiden, jotka eivät edes äänestäneet! Sanon edelleen: Hulluksi tullut maailma!
Lahtinen: ”Sanon edelleen: Hulluksi tullut maailma!”
Ole hyvä vaan. Se on sinun oikeutesi vapaassa demokratiassa.