Toivon puita istuttamassa

Kishapun maakunta sijaitsee Luoteis-Tansaniassa, alueella, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuivuutena, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä sekä paikallisväestön toimeentulomahdollisuuksien vähentymisenä. Paikallinen väestö on riippuvainen perinteisistä toimeentulomenetelmistä; karjan kasvatuksesta ja maanviljelystä, jotka ovat usein kestämättömiä ympäristön kannalta. Metsä on perinteisesti tarjonnut väestölle käyttöpuuta ja ekosysteemipalveluita eri tarpeisiin, mm. rakentamiseen, polttoaineeksi ja karjan sekä ihmisten ravinnoksi. Ilmastonmuutoksen vaikutusten vahvistuessa sääolosuhteet ovat kuitenkin nykyään todella vaihtelevat, sateet yhä harvemmassa ja pinta- sekä pohjavesilähteet monin paikoin kuivia.

Suomen Lähetysseura toimii alueella kumppaninsa Tanganyika Christian Refugee Servicen (TCRS) kautta vahvistaen paikallisen väestön osaamista ympäristön tilan hallinnassa. Yhteensä 14 eri kylässä on koulutettu väestöä mm. paikallisten puulajikkeiden istuttamisessa ja hoitamisessa sekä peltometsäviljelyssä, monipuolisessa ja kestävässä maanviljelyssä, kestävien energiamuotojen hyödyntämisessä, sadeveden talteenotossa ja mehiläistarhauksessa.

Nämä keinot ovat vahvistaneet paikallisväestön taloudellisia mahdollisuuksia, torjuneet eroosiota, parantaneet maaperää ja palauttaneet tuhoutunutta metsää ja kasvillisuutta ennalleen, joka puolestaan vaikuttaa myönteisesti mm. maaperän kykyyn sitoa vettä ja torjua ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia. Metsät ovat paikallisväestölle myös aarreaitta tarjoten erilaisia luonnon antimia arjen tarpeisiin, mm. puuta eri tarkoituksiin, köyttä, hedelmiä, lääkekasveja, vihanneksia, hunajaa, mehiläisvahaa ja sieniä ravinnon monipuolistamiseksi.

Paikallinen omistajuus ja yhteisön tarpeiden huomioiminen ovat Lähetysseuralle ja TCRS:lle tärkeää, ja puiden jälleenistutusta tehdäänkin alueella, jossa on aina ollut metsää, mutta joka on ajan saatossa kaadettu ihmisten käyttöön. Myös paikallisviranomaiset ovat olleet mukana hankkeen suunnittelusta lähtien kestävyyden takaamiseksi. Näillä yhteisölähtöisillä toimintatavoilla varmistetaan, että alueen käyttöön liittyvät intressit ovat yhteneväiset paikallisväestön ja viranomaisten kesken, eikä konflikteja synny.

Lähetysseura on sitoutunut vähentämään omia hiilidioksidipäästöjään ja kompensoi lentomatkoista aiheutuvat päästöt Kishapun puidenistutushankkeen kautta ilmastovaikutustensa vähentämiseksi. Myös vuonna 2017 vietettävän reformaation juhlavuoden teemaan kuuluu puiden istuttaminen Lutherin jalanjälkiä seuraten, ja Lähetysseuran ”Istuta toivon puu” -kampanja kannustaakin seurakuntia lähtemään mukaan puidenistutustalkoisiin. Seurakunnat ja yksityiset lahjoittajat voivat osallistua toivon puiden istuttamiseen Lähetysseuran kampanjan kautta Tansanian Kishapussa, jossa niille on todellinen tarve. Halutessaan seurakunnat voivat myös istuttaa symbolisen sisar-puun esimerkiksi kirkon tai seurakuntatalon pihaan toivon merkiksi. Kampanjan aikana Lähetysseuran internet-sivuilla julkaistaan kuvia ja tarinoita Tansaniasta, jossa toivon metsä kasvaa puu kerrallaan.

Ruusa Gawaza
kehitysyhteistyökoordinaattori / Suomen Lähetysseura

Ruusa istutti puun koulun pihalle Mwanzassa, Tansaniassa.

 

Kirjoittaja

Missioblogi
Missioblogi

Missioblogin kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseurasta. He kertovat maailmanlaajan kirkon näkökulmasta globaaleista murroksista, kirkosta ja ihmisestä kaiken tämän keskellä. * Viron alueen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssien vastaava Titta Hämäläinen * Viestintäjohtaja Iiris Kivimäki * Nepalin kirkollisen työn koordinaattori Elina Lind * Latinalaisen Amerikan kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen * ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen * ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen