Suomen pohjoisen ja etelän ev.lut. kirkko?

Kirkolliskokouksen asettama tulevaisuuskomitea esittää yhtenä vaihtoehtona tulevaisuuden kirkolle, että Suomen ev.lut. kirkko jaettaisiin kolmeen hiippakuntaan: pohjoiseen ja eteläiseen sekä ruotsinkieliseen hiippakuntaan. Siihen, kuinka monta piispaa näissä hiippakunnissa olisi, jää tarkemmin määrittelemättä. Mutta muuten viesti on selvä: kirkko on jo jakautunut pohjoisen ja etelän todellisuuteen, että niiden hallintokin olisi syytä järjestää erikseen.

 

Missä kulkisi noiden kahden hiippakunnan raja? Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Tulevaisuuskomitea ehdottaa, että raja kulkisi maantieteellisesti seuraavasti: ”Pohjoisen hiippakunnan muodostaisivat nykyiset Mikkelin, Kuopion, Lapuan ja Oulun hiippakunta, kun taas eteläinen hiippakunta koostuisi Turun arkkihiippakunnasta sekä Helsingin, Espoon ja Tampereen hiippakunnista”. Ruotsinkielinen hiippakunta muodostuisi nykyisen Porvoon hiippakunnan mukaisesti. Tämä esitys kertoo oleellisen: ruuhka-Suomen todellisuus eroaa periferia-Suomen todellisuudesta.

 

Kirkon jakautuminen pohjoisen ja etelän todellisuuksiin ei ole kuitenkaan ensisijaisesti maantieteellinen kysymys. Pohjoisen ja etelän todellisuuksien raja ei kulje Kehä kolmosella eikä Jyväskylän eteläpuolella. Se kulkee ihmismielissä. Kuten kielellinen identiteettikin. Rajanveto tässä todellisuudessa on objektiivisesti mahdotonta. Sen tekisi kukin jäsen subjektiivisesti omassa mielessään.

 

Olisiko tässä pohjoinen-etelä -hiippakuntajaossa ratkaisu kirkkoamme repiviin teologisiin ja eettisiin kysymyksiin? Pitäisikö kirkon sisälle perustaa kaksi suomenkielistä teologisin ja eettisin painotuksin toimivaa ev.lut. (arkki)hiippakuntaa, joissa seurakunnat olisivat itsenäisiä henkilöseurakuntia? Jokainen kirkon jäsen voisi valita oman (arkki)hiippakuntansa ja henkilöseurakuntansa sen mukaan, kuinka hiippakunnassa tulkitaan Raamattua ja luterilaista tunnustusta. Unohdetaan maantiede ja keskitytään identiteettiin – kuten ruotsinkielisessä Porvoon hiippakunnassa on tehty.

 

Entä hiippakuntien rahoitus? Mikäli ev.lut. kirkolla säilyy vielä muutaman vuosikymmenen ajan verotusoikeus, sen voisi järjestää niin, että koko kirkossa olisi yksi ja sama veroprosentti. Rahat jaettaisiin (arkki)hiippakuntien ja niiden seurakuntien jäsenmäärän mukaisessa suhteessa.

 

Erikseen tulisi vielä ratkaista monia kokonaiskirkon kannalta tärkeitä toiminnallisia haasteita ja esim. kiinteistöjen omistukseen ja hoitamiseen liittyviä kysymyksiä. Mutta ne eivät olisi etusijalla, kun ratkaistaan kirkon tulevaisuutta. Sinne tulee mennä seurakunnat ja jäsenyys edellä, jolloin ratkaisevaa on identiteetti – ei maantiede.

 

Sanon vielä selvyyden vuoksi: en ole esittämässä tulevaisuuskomitean pohdintojen perusteella tällaista ratkaisua. Kysyn silti: eikö tällainen jakautuneen luterilaisen identiteetin tulevaisuus ole kirkossamme joka tapauksessa ratkottavana, mikäli emme löydä riittävää yksimielisyyttä raamatuntulkinnan linjoista erityisesti avioliittoa ja elämän kunnioittamista koskeviin kirkkoamme repiviin kysymyksiin?

    • Sanoisin, että suurimpia syitä kirkostaeroamispiikkeihin on uutisointi kirkostaeroamispiikeistä. Tämä ehkä muistuttaa kirkoon vielä kuuluvia, mutta ei sen sanomaan uskovia, että ”ai niin, tuo pitikin tehdä”.

    • Arto, näinhän se juuri menee. Uutisointi antaa ”viimeisen sysäyksen” tehdä se, mitä on jo pitkään aikonut. Helpompaa perustella itselleen, kun ”niin moni muukin erosi”.

    • Risto Korhonen: ”Kirkon on syytä olla tyytyväinen siitä, ettei Räsänen mennyt seksimessuille”

      Meinaatko, että kansa olisi ryhtynyt eroamaan puolisoistaan kirkosta eroamisen sijaan..?

      Se, että joku eroaa kirkosta sisäministerin / KD-puolueen puheenjohtajan lausuntojen perusteella, kertoo enemmän eroajasta kuin po. sisäministeristä / KD-puolueen puheenjohtajasta.

      Pitäisikö tästä olla kirkossa varsinaisesti surullinen..? Sellainen käytös ei ole oikeasti kirkon tappio, vaan ihmisyyden tappio.

    • Se, että joku eroaa kirkosta sisäministerin / KD-puolueen puheenjohtajan lausuntojen perusteella, kertoo enemmän eroajasta kuin po. sisäministeristä / KD-puolueen puheenjohtajasta.

      Täsmälleen noin. Se kertoo esimerkiksi siitä, että joku on ymmärtänyt kuuluvansa turhaan järjestöön, jonka arvoja ja aatteita ei koe omikseen. Ja usein vielä maksavansa siitä kalliisti.

      Uskon, että eroissa on hyvin harvoin syynä Päivi Räsänen. Syynä on useimmiten se, että hän muistuttaa ihmisiä siitä, ettei kirkollisuus ja uskonnollisuus ole heidän juttunsa.

    • Turtiainen: ”Pitäisikö tästä olla kirkossa varsinaisesti surullinen..? Sellainen käytös ei ole oikeasti kirkon tappio, vaan ihmisyyden tappio.”

      Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoja.

  1. Voihan olla, että mikään uutisen mainitsema syy-yhteys ei ole aiheuttanut eropiikkiä. Nykyisin voi monenlaisten netti-yhteyksien kautta laittaa alulle vaikka minkälaisen toiminnon ehdottamalla jotain toimintaa ja viestittämällä siitä jollekin porukalle ja pyytämällä lähettämään viestiä eteenpäin. Näin homma paisuu kuin lumipallo.

    Eniten minua ihmetyttää toistuva halu saada Räsäsen ”pää vadille” kun jotkut eroavat kirkosta. Mutta sekin on politiikkaa, jota jotkut yrittävät käyttää hyväkseen sekä kirkollisella että valtakunnallisella kentällä.

    • Missä olet huomannut Räsäsen pään vaatimista vadille? Ainakin niissä muutamissa uutisissa, joita olen lukenut, mainitaan vain hänen antamansa haastattelu mahdollisena syynä eropiikkiin.

    • Niin joo, toisaalla siteerattiin Haglundia, jonka tosiaan voisi katsoa vaatineen Päivin päätä vadille 😉

      Mutta Päivihän tarkoitti ilmeisesti vain todeta, että kristilliset ei sit ala seuraavaankaan hallitukseen ellei luvata että ei tehdä aloitteita tasa-arvoisesta avioliittolaista. Joten turhaa äksyilyä Carlilta.

    • Salme, eroajia on kuitenkin ympäri Suomea, eri ikäryhmistä jne. joten mikään netin viraali-ilmiö ei ole tämän (eikä minkään muunkaan) piikin takana. Kirkosta eronneet eivät tyypillisesti kerro erostaan Facebookissa tai Twitterissä, joten sekään ei saa aikaan mitään positiivista kierrettä.

      Käytännössä mitä tapahtuu on seuraava:
      – 100 ihmistä lukee uutisen tms. ja miettii pitäisköhän sitä erota kirkosta
      – 3 näistä oikeasti eroaa kirkosta
      – tästä seuraa kuitenkin selkeästi havaittava nousu tilastossa
      – ”pikkistä” tiedotetaan ja siitä uutisoidaan riittävän laajalti
      – seuraavaksi 10 noista alkuperäisestä sadasta eroaa kirkosta, 500 uutta ihmistä lukee uutisen ja miettii pitäisiköhän sitä erota kirkosta
      – noista 500 ihmisestä ehkä 15 oikasti eroaa
      – piikki kasvaa ja siitä tiedotetaan lisää
      – jne…

      Kun kirkosta eroaa ”massiivisesti” porukkaa, se madaltaa eroamiskynnystä merkittävästi ja myös sellaiset ihmiset, jotka ovat vain asiaa pohtineet, saavat sysäyksen erota muiden mukana.

      Päivi Räsänen tai hänen lausuntonsa ei ole oikeasti erosyy kovin monelle, mutta se on helppo ”selitys” sille, miksi eroaa juuri nyt. Homoillan jälkeen Räsäsestä on tullut ”salonkikelpoinen peruste” kirkosta eroamiselle, jota ei sukulaiset tai tuttavat lähde kyseenalaistamaan.
      – ”Miksi erosit kirkosta?”
      – ”Koska Räsänen sitä sun tätä…”
      – ”Ahaa, no asia on sitten selvä”.

      Todellisuudessa syyt kirkosta eroamiselle ovat moninaisemmat, mutta Päivillä on asia helppo perustella.

    • Asiaa voi tarkastella myös ”aidan toiselta puolelta”. Kun ihmisiltä kysytään ”Miksi kuulut kirkkoon?” on aika tyypillinen vastaus ”Koska kirkko tekee niin paljon hyvää”. Oikeasti suurimman osan ”syy” kuulua kirkkoon on ”Koska minut on lapsena siihen liitetty, enkä ole tullut eronneeksi”, mutta onhan se paljon ”salonkikelpoisempaa” sanoa syyksi hyväntekeväisyyden tai vastaavan.

      On myös henkisesti helpompaa perustella vuosien varrella maksamansa tuhannet kirkollisveroeurot sillä, että ne on käytetty johonkin ”hyvän tekemiseen”. Aika harva on valmis myöntämään, että maksoinpa kymmenen vuotta turhaan kirkon jäsenyydestä koska olin laiska enkä saanut aikaiseksi erota.

    • Ei nyt viitsitä olla naiveja. Tuhannen eroajan piikki vaatii aina jonkin ulkoisen syyn. Se ei synny vahingossa paitsi jos tosissaan uskoo, että joku enkeli ampuu taivaasta pirullisella satunnaislukugeneraattorilla.

      Kirkko on toitottanut vaaleista jo usean viikon ajan. Kirkon osallistumisesta seksimessuille uutisoitiin jo torstaina ja perjantaina. Ja Turun Sanomien uutinen Räsäsen lausunnoista koskien avioliittolain uudistamista julkaistiin tunti ennen kuin eroamiset alkoivat kasvaa yli tavanomaisen tason.

      Ainahan sitä voi toki uskolla, että syy on jokin muu kuin se, joka vaikuttaa todennäköisimmältä ja ilmeisimmältä…

    • Jusu, et ehkä kiireeltäsi ehtinyt miettiä Oton selitystä.

      Otto selitti, että suurella osalla ihmisiä on jo ’selvä valmius erota’ mutta sitten varsinaiseen eroo tarvitaan vain pieni sysäys, niin pallo lähtee liikkeelle.

      Räsänen, seksimessu, uutinen kovasta verotuksesta, nämä kaikki ja muutama muu syy, ovat vain pieniä triggereitä.
      Ilman sitä taustalla olevaa täydellistä vieraantumista kirkosta ja uskosta, ei olisi tapahtunut mitään suurta.

      Siksi näitä ’piikejä’ tulee myös tulevaisuudessa ja on jopa oletettavaa, että niitä tulee vain tiheämmin kun kirkon sisällä rupeaa varsinainen kamppailu hupenevista resursseista. Syntyy itseään ruokkiva prosessi.

    • Salme”Eniten minua ihmetyttää toistuva halu saada Räsäsen “pää vadille”

      Kukas kumma tässä nyt Räsäsen päätä vadille vaatii. Pikemminkin ihan päin vastoin. Pitäisi palkita parhaasta myynninedistämistyöstä kirkosta eroamisten lisäämiseksi. Aina kun Räsänen avaa suunsa piikit Mäntysalon Jorin sivuilla ponkaisevat pilviin.

    • Henrik,

      Ostan ihan täysin Oton ajatuksen siitä, että kirkossa on lähtökuopissa olevia ihmisiä, joille side kirkkoon on hyvin heikko. Ja olen samaa mieltä myös siitä, että eropiikistä uutisointi motivoi uusia ihmisiä eroamaan.

      Minä kuitenkin pohdin enemmän sitä syytä, joka laittoi tämänkertaisen eropiikin alulle. Kirkosta oli kuitenkin ehtinyt erota satoja ihmisiä tavanomaista enemmän ennen kuin asiasta uutisoitiin.

      Ottaen huomioon sen hetken, milloin eropiikki alkoi syntyä, siihen ei mielestäni ajoitu muita tapahtumia kuin Räsäsen haastattelu, jossa hän kommentoi myös avioliittolain muuttamista. Tottakai samaan aikaan ihmisiä erosi varmasti myös vaalien innoittamana tai seksimessujen takia, mutta ajoituksen näkökulmasta kumpikaan viimeksi mainituista ei käynnistänyt eropiikkiä.

    • Olen Jusun kanssa samaa meiltä siitä, että tällä(kin) kertaa Räsänen on ollut se erobuumin kipinä. Toki eroaminen on viimeisen viikon aikana ollut muutoinkin selvästi korkeammalla tasolla kuin viime vuonna tähän aikaan (toisin kuin reilu viikko sitten, jolloin se oli samalla tasolla), eli jonkinlainen pohjavire siellä on ollut myös alla. Kenties johtuen seurakuntavaaliuutisoinnista tai osittain tuosta Sexhibition-osallistumisesta. Räsäsen (väärinymmärretty?) kommentti sitten sytytti jo kytevän hiilloksen.

      Liekin isoksi roihahtamiseen vaikutti varmasti osaltaan se, että Räsänen mainittiin (osa)syyksi eropiikkiin monessa uutissa. Vaikkakin esim. molemmat IltaLehmät ottivat otsikkoon seksiteeman (ilmeisesti seksi toimii paremmin click-baittina kuin Päivi 😉 ) Räsäsen sijaan.

      Sinänsä mielenkiintoista nähdä vaikuttaako tämä eropiikki joidenkin kansanedustajien äänestyskäyttäytymiseen lakialoitteen tullessa täysistuntoon ensi kuussa. Nyt olisi Vapareilla hyvä tilaisuus masinoida kirkosta eroaminen selkeäksi kannanotoksi tasa-arvoisen avioliittolain puolesta! 🙂

    • Saattaa todellakin olla, että Laajasalosta on tulossa ihan kelpo aisapari Räsäselle.
      Julkisuudessa hän ainakin näyttää viihtyvän ihan hyvin…

  2. Vaikka piikin alkusysäys onkin käytännössä aina jokin ulkoinen tekijä, kaikki kunnia piikin kasvattamisesta kuuluu kuitenkin eroakirkosta.fi-tiimin nopealle reagoinnille ja tehokkaalle tiedottamiselle. Ilman mediamyllytystä ja julkista tilastointia eilinen ”piikki” olisi jäänyt selvästi alle 500 ja tänään olisi ollut ehkä 200 eron päivä ”jälkimainingeissa”. Myös taannoinen Homoilta olisi tuonut vain ne muutama tuhat eroa mitkä tapahtuivat heti ohjelman jälkeen ja seuraavana päivänä, mutta tehokas tiedottaminen nosti eroluvut ihan eri sfääreihin.

    Nyt huomaa kuinka media osaa jo itse mennä katsomaan eroakirosta.fi tilastosivuilta lukuja ja päivittää uutisiaan sen mukaan (esim. Ilta-Sanomat). Aktiivista tiedotusta tarvitaan kuitenkin positiivisen (tai kirkon kannalta negatiivisen 🙂 ) kierteen alullepanemiseksi.

    On siis virheellistä väittää, että Räsäsen takia 2010 kirkosta erosi yli 40.000 ihmistä. Oikeasti Päivin piikkiin voi laittaa ehkä 2000 eroa, loppujen mennessä Karisman ja kumppaneiden ansioksi.

    • Olen samaa mieltä. Porukan toiminnassa näkyy jo kokemus, jonka myötä osataan käyttää tehokkaasti julkisuutta hyväksi. Onko Daavidilla sittenkin mahdollisuus Goljatin voittamiseen;)

    • Hyvä jos korjaus lohduttaa Räsästä. Itse asia ei siitä miksikään muutu. Päivi ja Päivin porukka ovat tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Niin on kirkkokin. Siinähän on yhteys!

    • Uutisissa sanottiin ”Räsänen” ja erokäyrät pomppas taas kovaan nousuun. Viimeisen tunnin aikana 200 eronnutta, kun aiempi ennuste lupasi noin 100.

    • Päivi Räsänen on varmaan parasta mitä vapaa-ajattelijoille on sattunut tällä vuosikymmenellä. Lausunto kuin lausunto niin aina pajatso helisee.

    • Tarja, se perustuu eroakirkosta.fi:n keräämiin (ei-julkisiin) tilastoihin eroajista. Tässäkin tapauksessa eroajista normaalia suurempi osa on miehiä ja erot keskittyvät suuriin kaupunkeihin.

      Myös 2013 heinäkuussa Räsäsen lausunnolla oli vaikutus erityisesti miesten eroamiseen. Eroajien (myös naisten) keski-ikä nousi jopa kolmella vuodella tuon piikin aikana, mikä kertoo sen, että Räsäsen puheilla ei ole niin suurta vaikutusta nuorempiin henkilöihin.

      Kuluvan vuoden heinäkuun lopulla oli ”piikki” yli 45v miesten eroamisessa, johtuen arkkipiispan lausunnosta. Parin viikon ajan 45v+ miesten osuus oli yli 10% eroajista, kun se normaalisti on 5-7% tuntumassa. Samansuuntainen, mutta pienempi muutos havaittiin myös 45+v naisten erokäyttäytymisessä, mutta muihin ikäryhmiin arkkipiispan anteeksipyynnöllä homoille ei ollut liiemmin vaikutusta.

      On tavallaan jännää, että eroakirkosta.fi:llä on paljon parempi tilannekuva eroajista kuin kirkolla itsellään 🙂

    • Mikä pätevöittää sinut nimittämään Vehviläisen mielipidettä ja/tai ratkaisua farssiksi? Eikö mielestäsi saisi olla sallittua pitää Räsästä ja kirkkoa suvaitsemattomina?

    • Minä olen yhtä pätevä lausumaan näkemykseni kuin sinä tai kuka muu tahansa. Ei siihen sen kummempaa pätevöitymistä tarvita. Mielipiteen- ja sananvapaus ovat kansalaisoikeuksia. Samoin Räsäsellä on samat oikeudet omiin näkemyksiinsä ja jos joku eroaa jonkun henkilön (joka ei ole edes kirkon palkkalistoilla) vuoksi kirkosta ja tekee siitä ojelmanumeron omalla kanavallaan niin minusta se on farssia.

      Kirkkoa tai Räsästä saa pitää suvaitsemattomina, mutta se ei vielä todista sitä, että ne ovat suvaitsemattomia. Yhtä lailla suvaitsemattomia ovat he, jotka eivät antaisi esim. Räsäsen esittää omaa näkemystään asioista ilman että se ”kostetaan” oitis kirkolle. Tuollaisessa toiminnassa ei ole mitään logiikkaa, ainoastaan poliittista pelinpitoa.

    • Eipä tässä olekaan kysymys siitä, onko joku suvaitsematon tai ei. Ainakin minä käsitin, että kritisoit mielestäsi ”huonoja” erosyitä.

Turtiainen Jouni
Turtiainen Jouni
Espoonlahden ev.lut. seurakunnan kirkkoherra, joka asuu pappisvaimonsa kanssa kahden Helsingissä. Kolme aikuista lasta. Ympärivuotinen pyöräilijä.