Yhteiskunnassa pohditaan sitä, miten kohtaamme toisemme sivistyneesti. Millaisia sanoja käytämme – viljelemme – puheissamme? Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen. Suomalaisuuden päivänä on hyvä miettiä sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Tärkeät käsitteet saattavat jäädä sivuun, kun taloudelliset arvot korostuvat.
J. V. Snellman – suomalaisuuden päivän henkilö – on miettinyt aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat tuotokset. Kyseinen henkilö on toiminut omana aikanaan niin taitavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.
Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta on järjestänyt institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutuksen järjestymisen on oltava oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. On huomioitava palvelujen toiminnallinen sisältö, sijoitus ja mitoitus. Päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina. Koronatilanne vaikuttaa taustalla.
Tavoitteet ilmaistaan opetussuunnitelmissa. Pätevä henkilöstö varmistaa tuloksen. Oppilaissa on sytytettävä tiedon halu, joka motivoi oppimiseen. Jos asioissa onnistutaan, koulussa viihdytään ja vähennetään syrjäytymistä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Toimintaprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten hyvin tavoite toteutuu käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutuspalveluista halutaan tietää, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. On kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista asioista on keskusteltu painokkaasti. Keväisin on tapana asettaa oppilaitoksia järjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Yhteiskunnan laadukkuutta kuvaa tilanne, kun tarvittavat koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten palvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Arvostustekijöitä on hyvä pohtia suomalaisuuden päivänä. Mietitään sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet ajattelua, johon on kiinnostava paneutua.
Hyvää J. V. Snellmanin päivää, suomalaisuuden päivää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
