Kansoilla on suojelusenkelinsä. Seurakunnilla on omat suojelusenkelinsä. Myös yksityisillä ihmisillä, jokaisella, on omansa.
Enkeli on luotu olento. Jumala on luonut sekä näkymättömän että näkyvän maailman. Enkelit kuuluvat näkymättömään maailmaan. Näkymättömään maailmaan kuuluvat myös kerubit, serafit ja muut taivaalliset joukot.
Jumalan valtaistuimella, Isän oikealla puolella, istuu Jeesus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Valtaistuimen edessä kokoontuu koko taivaallinen väki. Enkelit heidän mukanaan.
Mielenkiintoista on huomata, kuka on suoraan valtaistuimen edessä. Siinä kasvoista kasvoihin paikalla ovat lasten enkelit. Tämä on kunniapaikka. Nähdä Luojansa silmästä silmään. Heidän suojattinsa lapset ovat siis Jumalan silmissä mittaamattoman arvokkaita.
Tässä korostuu lapsen arvo korkeimpaan huippuunsa. Lapset ovat näkyvän maailman kaikkein tärkeimpiä ihmisiä.
Matteuksen evankeliumi, luku 18 ja jae 10:
”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
Tämä ajatus sisältyy mikkelinpäivän evankeliumiin Matt. 18:1-10.
* * * *
Luin useammasta teoksesta mitä niissä sanottiin enkeleistä.
Lukemistani esityksistä vanhin ja samalla laajin oli vuonna 1750 painettu
David Hollazius – Examen theologicum acroamaticum.
Sen 32 latinankielistä sivua antoivat perusteellisen kuvauksen enkeleistä. Sitä ennen oli kuvattu luomistyö yleisesti ja sen jälkeen seurasi opetus ihmisen luomisesta.
Kaikki nämä kolme mainitsemaasi teosta Pístis Sophia, Juudaan evankeliumi ja Solar mythology ovat Jeesuksen ajan historian tutkimisen kannalta täysin arvottomia.
Samaten en ovat täysin arvottomia vanhan kristillisen uskon ymmärtämisen kannalta. Niin paljon niiden oppi menee kirkon oppiin nähden eri suuntiin.
Juudaan evankeliumin oikea asiayhteys on eräiden gnostilaisen liikkeen sisäisten näkökohtien kuvaamisessa. Se on niin puhtaasti gnostilaisen katsomuksen mukainen että se ei lainkaan kosketa historiallisesta kirkon oppia, vaan menee omia gnostilaisia polkujaan täysin toisaalla. Teoksen sepittämisen tarinat liittyvät gnostlaisuuden kehitykseen vasta pitkälti Uuden testamentin ajan jälkeisenä aikakautena.
Kirkon opin ja historian kannalta Juudaan evankeliumi siis on teos sekä eri ajalta että eri liikkeen parista.
Se joka haluaa tutustua Juudaan evankeliumiin voi lukea tekstin osoitteesta:
http://personal.inet.fi/business/molari/juudas.pdf
”Kaikki nämä kolme mainitsemaasi teosta Pístis Sophia, Juudaan evankeliumi ja Solar mythology ovat Jeesuksen ajan historian tutkimisen kannalta täysin arvottomia. Samaten en ovat täysin arvottomia vanhan kristillisen uskon ymmärtämisen kannalta.”
Näinhän Matias kristityt teologit haluavat luulla ja uskoa, koska eivät uskalla niitä kunnolla tutkia ja verrata niiden tiettyjä osioita moniin Ut:n kohtiin. Tosiasia on ja pysyy että esim. sekä Juudan ev ankeliumissa että Uudessa testamentissa on kyse myös mm. prekessiovuoden sykleistä. Näiden analogioiden näkeminen vaatii vain rohkeutta ja rehellisyyttä ja antiikin astronomian alkeiden ja ajan astronomisen symboliikan tuntemista.
Seppo
Mainitsemasi kirjat ovat alkuperäisen kristinuskon ymmärtämisessä yhtä arvottomia kuin 1960 -luvun ufokirjat Napoleonin ajan Eoroopan historian tutkimisessa, sekä aika että aihe heittävät.
Ne ovat Matias valitettavasti yksiä tärkeitä avaimia nimenomaan alkueperäisen essealaispohjaisen Jeesus liikkeen ja sen käyttämän kirjallisen ja kuvallisen symboliikan ja pesher-tekniikan tuntemisessa.
Niitä vastaan selittyvät esim. Joh. Ilmetyskirjan kuutiomallinen Uusi Jerusalem ja käsite mittaruoko ja sen gematria ja etenkin kuuluisa ns. ’pedon’ luku 666.
,.
Aivan historiallisena tosiasiana Qumranin liike esiintyi niin pari vuosisataa aikaisempana kautena. Sen kulttuurihistoria on aivan eri suuntainen kuin noiden mainitsemiesi teosten.
Ei ole. Qumran, Jeesus-liike ja moni-ilmeinen gnostilaisuus löytävät hyvin erityisesti smankaltaisessa symboliikassaan toisensa.
Puhut kuin muuan ensimmäistä kertaa Suomessa käynyt joka kotimaassaan kertoi että Suomessa kaikki talot övat täysin samanlaisia.
Tai kuten muuan muusikko joka luuli että
K a i k k i
Arabimusiikki lauletaan samalla sävelellä, kunnes hän oppi erottamaan valtaisan kirjon eri sävelmiä jopa eri ryhmiä erilaisia sävellysten tapoja.
Matias, nyt et ole oikein rehellinen antaessasi ymmärätää,että olen esittänyt ym. liikkeet toistensa kaikki asiat samankalisina omaavina kopioina. Kun et selvästikään ole tehnyt analogiavertailuja ko symboliikan suhteen joudut turvautumaan vain kvasihauskaan retoriikkaan.
Kirjat joiden väität sisältävän samaa symboliikkaa övat niin eri maailmoissa liikkuvia ettei niillä ole mitään yjteistä. Tätä yritän selittää. Sekä ajallisesti että aatteellisesti ne övat täysin eri maailmoista.
”Kirjat joiden väität sisältävän samaa symboliikkaa övat niin eri maailmoissa liikkuvia ettei niillä ole mitään yheistä:”
S inä et nyt Matias selvästikään tunne asiaa, nillä on paljon yhteistä mm. astronomista symboliikkaa.. Kirjat liikkuvat myös samassa ajan mysteeriuskontomaailmassa, josta myös varhaisin Jeesus-liike on noussut. (Kristillinen Dogma on myöhäsyntyinen) Sana mysterion esiinty Ut:sa yli 20 kertaa. Kirkjojen ajoittuminen ei ole välttämättä niin myöhäinen kuin on mielellään nähty.
Sana mysterion on käännetty latinaksi sanalka sacramentum. Kyseessä siis on Jumalan salaisuuksien esilletulo pyhissä sakramenteissa.
Minusta vaikuttaa että tapasi käsitellä vanhan ajan tekstejä on ideolosesti enemmän 1900 -luvun sekauskojen värittämää kuin vanhan ajan uskonnollisten tekstien ajanmukaista selitystä.
Matias Roto,käännös ei ole välttämättä mikään absolut faktinen eksegeesi. Minä otan tulkinnoisani huomioon kompetenssini rajoin ajan koko kuvan,enkä jätä siitä osioita kokonaan a’priori pois minkä tekee perinteinen teologia.
Seppo
Tutkimuksessa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Sen sijaan asioihin
e i
sekoteta sellaista mikä siihen ei kuulu.
Tässä työskentelyn erossa ehkä tulee näkyviin ratkaisevin ero sellaisen välillä joka on yleisesti utelias ja monista asioista kiinnostunut ja toisaalta sellaisen välillä joka ihan oikeiasti on perehtynyt asiaan.
Jotta asioiden oikea näkökulma tulisi mahdollisimman selväksi on aihetta seurata sellaisia jotka ihan oikeasti ovat paneutuneet asioihin.
Tutkimuksessa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Sen sijaan asioihin e i sekoteta sellaista mikä siihen ei kuulu.
Siinäpä se, että perinteinen teologia päätää sangen tarkoitushalkuisesti sen, mitä sen piiriin ei kuulu, kuten ettei se tutki eikä testaa juutaliseta kabalana tunnettua perimätietoa eikäsen ilmentymiäö Raamatussa, mitkä minusat kyllä kuuluvat juutalaiskristiillisen uskonnon ’asiaan’.