70 vuotta sitten vaadittiin sotaan syyllisiä rangaistaviksi. Sitä edellytti myös Välirauhansopimus. Monet olivat kääntäneet takkinsa ja entisellä valtionjohdolla oli vähän ymmärtäjiä saati tukijoita.
_ _ _
Lain käsittelyn aikana eduskunnassa puhui Jussi Lappi-Seppälä seuraavasti (4.7.1945): ”Herra puhemies! – Nyt halutaan tuomita ne miehet, jotka pyyteettömästi ovat kantaneet vastuun kokonaisuudesta ja rasituksia kestäen ovat ahertaneet vaikeina aikoina koko kansan parhaaksi”

”… Epäoikeutettu tuomio on omiaan heikentämään niiden kansalaisten toimintamahdollisuuksia, jotka ovat vastuussa nyt maamme kohtaloista. Hyvät edustajatoverit! – Nyt ei ole aika repiä, vaan nyt on aika rakentaa. … Selviämme paremmin vaikeuksista, kun reilusti toveruudessa ja luottaen toistemme hyvään tahtoon käymme käsi kädessä jälleenrakennukseen.”

Hän jatkoi asian viimeisessä käsittelyssä (6.9.1945). ”…On aivan samantekevää, joutuvatko he tuomittaviksi kotimaassa vai ulkomailla, onko heidän tuomionsa keveämpi tai raskaampi. Pääasia on, että Suomi säilyy oikeusvaltiona. On tärkeätä, ettei maatamme johdeta laittomuuden tielle, jotta meille jäisi jäljelle ainoa omaisuutemme ja turvamme oikeus. Pieni ja voimaton maa, joka urhoollisesti taistellen on hävinnyt sodan, johon se ei itse ollut syypää, ei voi näyttää voimaansa. Ainoa tuki ja turva, mikä meillä nyt on, on perustuslakimme. Siitä meidän on pidettävä kiinni. Esitän, herra puhemies, suurelle valiokunnalle toivomuksen, että se hylkäisi esillä olevan lakiesityksen.”
_ _ _
Käydyssä äänestyksessä Lappi-Seppälä kuului niihin 12 edustajaan, jotka vastustivat sotasyyllisyyslakia. Sotasyyllisyysoikeus kokoontui ensimmäisen kerran 15.11.1945 ja julisti seuraavana vuonna 21. helmikuuta raskaat tuomiot. Presidentti Risto Ryti sai kymmenen vuoden kuritushuonetuomion.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä lähetti äidinisäni Jussi Lappi-Seppälän tervehdyskäynnille Risto Rytin luo Helsingin keskusvankilaan. Vankilan johtaja oli antanut tapaamiseen oman huoneensa ja jätti heidät hienotunteisesti kahden. Ryti tervehti Lappi-Seppälää kyynelsilmin ja pyysi välittämään kiitokset puolustajilleen. Samalla hän ymmärsi oman osansa hävinneen maan entisenä presidenttinä kärsiä, mikä oli tuossa tilanteessa reaalipolitiikkaa.
_ _ _
Myös asekätkentään osallistuneet olivat syytettyinä maanpetoksellisesta toiminnasta. Tosiasiassa tietoisuus siitä, että Suomi oli asekätköjen kautta varautunut pitkälliseen sissisotaan, saattoi olla osaltaan hillitsemässä Neuvostoliiton miehitysaikeita.

Muistan eräät 80-vuotispäivät kaukaisen sukulaisen luona. Syntymäpäiväsankarin isä oli ollut asekätkennästä tutkintavankeudessa. Hän näytti paperilapulle tehtyä lyijykynäpiirrosta. Ristiinnaulittu ristillä ja hänen käsistään sekä jaloistaan ja kyljestään lähtivät sähköjohdot, joita ristinmuotoiset sähköpylväät kannattelivat aina vankilaan asti. Johdot veivät lopulta pienestä kalteri-ikkunasta sisälle pimeään. Kuvan oli piirtänyt vankitoveri Lennart Segerstråle.
_ _ _
Terveisiä vielä körttiseuroista, joissa sain tänään puhua Elämän leivästä. Lopuksi joku ehdotti tuttua Siionin virttä ”Kiitos Karitsa kuollut ja ylösnoussut myös” (SV 197). Sen viimeinen säkeistö kosketti erityisesti: ”Ain seuraa sotaa rauha, Päivämies palkitaan. Kun loppuu taipaleemme, Voitosta iloitaan. Me isänmaahan kerran Taas yhteen pääsemme, Jos armon kerjääjinä Jeesusta seuraamme.”