Seksuaalietiikka, ja lasten hankkiminen

Hyvin jo kymmenessä vuodessa otsikon asiat eriytyvät kun Valtiovalta yksinäisille äideille antaa hyvän toimeentulokyvyn lapsensa tai lapsiensa kanssa.

Tätähän ei saisi sanoa, mutta sukupuoliset tarpeet katsottuna oman lapsen tulevaan Isään on katoavaa uskoisuutta menneeseen.

Tehkää tutkimusta kun ette halua uskoa.

Kantasuomalaisten lisääntyminen saa myös virikettä hyvään suuntaan kun tosiasioita myönnetään.

Samansukupuoliset liitot huolivat jälkikasvustaan hyvin kun aiemmin lapset hankittu heterosuhteessa. Ilmeisesti Kirkolliskokouksessa tiedon puutteen lisäksi vaivaa pysähtyneisyyden aika.

Neuvostoliitto taisi muuten aikanaan olla edelläkävijä katsoen parin eroamista vaatimuksissa kuten aiemmin Ranska avosuhteitten huomaamisessa.

13 kommenttia

  • Mikko Suni sanoo:

    …ja Pohjois-Korea on edelläkävijä kansan tiedonvälityksen näkökulmasta katsoen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mikko Nieminen sanoo:

    Joudun valitettavasti toteamaan, että Googlen kääntäjä ei tuota ymmärrettävää suomenkieltä. Suosittelisin blogitekstin luetuttamista suomenkieltä osaavalla henkilöllä ennen julkaisemista. Tuollaisenaan lauseiden merkitys jää osin mysteeriksi eikä lukijalle välity, mitä kirjoittaja yritti sanoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Suni sanoo:

      Mikko,

      kyllä minä ainakin luulen saaneeni Pekan viestistä selkoa…tekstityyli on taitolaji. Minusta Pekka onnistui.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Pesonen sanoo:

      Kirjoittajan tarkoitus on kai se, että hänen blogiaan luettaisiin. Mitä on yritetty sanoa ei taaskaan selviä. Hyppään yleensä vain yli. Nyt erehdyin lukemaan, kun en katsonut kuka oli tekijä..

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Syrjänen sanoo:

    Lieköhän tämä Väisänen joku venäjätrolli, kun ihailee itään ja sanajärjestys arvottu kääntäjällä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kirjoittaja on Suomessa syntynyt.

      Toki sukujuureni ovat Ruotsin puolelta vanhemmistani.

      Olisikohan käyttämäni kynä yhdenlaista ”miunkieltä”. No, asiat silokkonoo kun semminpäin kattoloo.

      Miksi suomenkieltä ilmaisussa ei voisi käyttää tutusta poikkeavalla tavalla. Blogi on truutia ilman lausevastikkeilla tyyraamista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Edelliseen, olen tehnyt äidinkielen kokeen suomalaiseen Korkeakouluun ihka suomenkielellä. Ja huomatakseni, hyväksytysti.

      Toki pitkä kieli, ja lyhyt on tehty myös ruotsia unohtamatta. Lyhyen Saksan oppimäärän tarkistus muistaakseni jäin pois jossain ajassa.

      Joten, kuuntelut, sanalliset, ja keskustelut olen tehnyt kuten pitääkin.

      Italian kielen osallistumisen olen myös suorittanut, mutta en yltänyt sinne kun nuoret huomasivat sievän ranskan opettajan, ja siellä opiskelu näytti maistuvan hyvin. Heillä oli usean sadan sanan kokemusta keskusteluista. Toki tämä oli hyvää aikaa 1980.tä luvun alkupuolella, ja nyt ei ryhmän perustaminen onnistu muotoseikkaan katsomalla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Pekka: ”Miksi suomenkieltä ilmaisussa ei voisi käyttää tutusta poikkeavalla tavalla.”

      Eihän se toki kiellettyä ole. Kirjoitettu näkemys on kuitenkin helppo ymmärtää väärin vaikka se olisi muotoiltu kuinka selkeästi tahansa, joten kyllähän siinä vapaaehtoisen riskin ottaa, jos kieliasussa käyttää taiteilijan vapauksia.

      Kukin toki tavallaan. 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Suni sanoo:

      Antero,

      eikös tämä kommenttisi ole vähän kummallinen? ”Kirjoitettu näkemys on kuitenkin helppo ymmärtää väärin vaikka se olisi muotoiltu kuinka selkeästi tahansa,”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Väisänen on tämän kirjoittamisen asian kanssa uskoisuuden huomaamisessa. Kun ymmärtämisen lukijat huolivat hyvin puutteen vaivaa. Selkeyden eroamista vaatimuksissa tarpeet katsottuna katoavaa menneisyyttä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      ”Väisänen on tämän kirjoittamisen asian kanssa uskoisuuden huomaamisessa. Kun ymmärtämisen lukijat huolivat hyvin puutteen vaivaa. Selkeyden eroamista vaatimuksissa tarpeet katsottuna katoavaa menneisyyttä.”

      Mikko Nieminen harjoittaa hyvin. Keskimmäinen lause tarvitsisi pilkun ennen puutteen sanaa. Toki sen voi laittaa ennen hyvin sanaa, jolloin kommentti on osuvampi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mikko Suni sanoo:

    With you may be the force 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Paukkunen sanoo:

    Sanat oikeaan aikaan sanotut, minulle ja sinulle, meille oikeassa linjassa sekä kontekstissa sanotut, sydämiimme osuvat, sulavasti sulavat, mieltä ilahduttavat, mielellämme omistamme ja muistamme!

    Kommentoijille, sekä blogin laatijalle ”myöhäisen illan” ruusun ojennan ja kiitokseni annan!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Väisänen

    Soossi ja joltisen pyöriät perunat. Olen nuoruudessa hiukan soittanut ja lukenut.