Seimi ja risti

Haluan toivottaa kaikille K24:n lukijoille hyvää joulua. Teen sen jouluaiheisen Siionin laulun sanoin. Siionin laulut-kokoelma on vanhoillislestadiolaisten laulukirja. Käytämme sitä evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan ohella.

   Siionin laulun yksi on sanoittanut lestadiolainen maanviljelijä Juho Ranginen vuonna 1880. Laulun voi kuunnella täältä, lainaan sanat tähän:

1.      Armon lapset kaikki täällä, / pankaa pois jo murheenne. / Ei oo syytä suruun meillä, / kallis ompi onnemme.

 

2.      Koska syntyi Lapsukainen / Betlehemin tallissa, / siitä ilo enkeleille / tuli myöskin taivaassa.

 

3.      Tämä Lapsi, josta paljon / profeetat jo ennusti, / tuotti meille suuren ilon, / elämän kun lahjoitti.

 

4.      Hän se kantoi sairautemme, / sauvan särki vaatijan, / kun hän meidän edestämme, / lain jo täytti raskahan.

 

5.      Ei nyt enää voikaan kantaa / laki meidän päällemme, / eikä muista Isä taivaan, / paljoutta synteimme.

 

6.      Vaikka vielä heikkoudessa / joku joutuis vikoihin, / Isä löytää Pojassansa / täyden makson niistäkin.

 

7.      Kun nyt Poika Isällensä / näyttää haavat ruumiissaan, / mielistyypi Isä niihin, / vikaamme ei muistakaan.

 

8.      Vaan hän armon aavaan mereen / syntimme pois upottaa, / lapsilleen näin laupeuden / Isä rakas osoittaa.

 

9.      Senpä tähden Siionissa / ilon ääni kuuluupi, / kun näin Isä lapsillensa / vapaan armon antaapi.

   Ensi lukemalla laulu ei ehkä täysin vastaa mielikuvaa tyypillisestä kristillisestä joululaulusta: ei hämyisää seimikuvaa, ei söpöjä lampaita, paimenia tai tietäjiä. Se onkin enemmän kuvakielinen ”saarna” sovituksesta, lain ja evankeliumin erottamisesta, Kristuksen meille lahjoittamasta uskonvanhurskaudesta sekä uskovien seurakunnasta Jumalan armahtavan läsnäolon ”paikkana” maailman keskellä.

   Viime vuosina tämä laulu on kuitenkin alkanut puhutella minua juuri tästä syystä. Joulu on joulu vain oikeassa kontekstissaan, pitkäperjantain, pääsiäisen, helluntain, jopa tuomiosunnuntain seurassa. Jos se irrotetaan siitä, se on parhaimmillaankin vain pohjimmiltaan onttoa ihmislähtöistä tunnelmointia.

   Jouluseimen ympärille on ajan saatossa kertynyt valtava määrä kevyttä romantiikkaa. Siinä, että nuori äiti joutuu synnyttämään eläinsuojassa, ei ole kuitenkaan mitään tunnelmallista tai romanttista. Kyse on hätätilasta.

   Kristuksen syntymäseimi onkin ehkä oikeampaa ymmärtää ristille rinnakkaiseksi äärimmäisen kärsimyksen symboliksi. Kristus, ihmiseksi tullut Jumala, syntyi eläinsuojassa ja kuoli ristillä, orjien kidutuspaalussa.

   Juuri tätä kautta jouluevankeliumi kuitenkin avautuu mykistävässä voimassaan: Ääretön ja Ikuinen ajan, paikan ja aineen Arkkitehti makaa avuttomana lapsena ajassa ja paikassa, eläinten syöttökaukalossa. Hän tekee sen palavasta rakkaudesta juuri Sinua ja juuri minua kohtaan. Ääretön astuu äärelliseen, Luoja luotuun, Ikuinen aikaan. Hän ottaa meidän häpeämme, rangaistuksemme ja kuolemamme, jotta me saisimme hänen puhtautensa, ikuisen elämänsä ja täydellisen onnensa. ”Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.” (2. Kor. 8:9) Tästä salaisuudesta ihminen tulee osalliseksi Kristuksen ruumiin, Pyhän Hengen yhteen kokoaman uskovien seurakunnan, yhteydessä. Lahja on tarkoitettu kaikille: Kun Kristus ei halveksinut edes pimeää ja likaista eläinsuojaa pistelevine olkineen, hänelle varmasti kelpaa asunnoksi kurjinkin ihmissydän.

   Joululomalla lienee useimmilla tavallista enemmän aikaa. Siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa käyttää sitä tutustumalla vanhoillislestadiolaisuuteen, annan muutamia vinkkejä:

   Tänne on koottu luettelo rauhanyhdistysten nettisivuista. Paikallisyhdistyksen sivulta löytyy yleensä kalenteri tulevasta ohjelmasta. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Jos paikan päälle meneminen jänskättää liikaa ;), rauhanyhdistysten seuroja voi kuunnella netin kautta täältä.

SRK:n julkaisemia lehtiä voi lukea tästä linkistä. Vanhoja suviseurasaarnoja, osapuilleen aikaväliltä 1960-1990, löytyy täältä. Siionin lauluja voi kuunnella täältä ja täältä.

Kiitokset K24:n väelle monista mielenkiintoisista ja kehittävistä keskusteluista kuluneen vuoden aikana! Hyvää ja Siunattua joulunaikaa jokaiselle!

    • ” Tämän opin ongelmana on se että aviopuolison kanssa lasten tekeminen voidaan katsoa synniksi”

      Katolisessa kirkossa avioliittoa jossa puolisot eivät halua lapsia voidaan pitää mitättömänä ja se voidaan purkaa.

      Kyllä perheen perustaminen oli varsin korkealle noteerattu arvo. Munkeille tai munkkien kirjoituksissa tilanne vaihtelee ja siinä ihanteena on juuri naimattomuus. En kuitenkaan sanoisi kirkon ihanteena olevan aina ja kaikkialla naimattomuus. Tämä käy myös esille Raamatun teksteistä.

    • Varmaan noinkin. Luostarit katsotiin jossakin vaiheessa turvan antajana taloudellisesti, koska ajat olivat vaikeat. Varmasti monia väärin käytöksiä kristikunna piirissä on ollut. Kuten pappeuden arvostaminen väärällä tavalla. On myös sellaisia pappeja jotka ovat täynnä palvelumieltä ja ymmärtävät asemansa oikein, ei herroina halliten vaan palvellen.

    • Martti Luther (saks. Martin Luther) ratkaisi luostarielämän raamatullisella viisaudella. Se siitä naimattomuuden tai neitsyyden ihannoinnista!

  1. Tuosta Marian synnittömyydestä nousee vielä ainakin yksi mielenkiintoinen piirre esiin Raamatusta. Nimittäin se, mitä Mooseksen laki opetti kaikkien ihmisten syntisyydestä syntiuhrilaissa.

    Mooseksen laissa sanotaan näin: ”Kun pojan tai tytön synnyttämisestä määrätty puhdistumisaika on kulunut umpeen, naisen on tuotava papille pyhäkköteltan oven eteen vuoden vanha karitsa polttouhriksi ja metsäkyyhky tai muu kyyhkynen syntiuhriksi… Jos naisella ei ole varaa lampaaseen, hän tuokoon kaksi metsäkyyhkyä tai kaksi muuta kyyhkystä, toisen polttouhriksi ja toisen syntiuhriksi,”(2. Mo12:6,8)

    Maria totteli yhdessä Joosefin kanssa Jumalan tuolloisia määräyksiä ja ”kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen.. Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”(Lu2:22,24)

    Kuka osaisi selittää, miksi synnittömän naisen piti toimittaa syntiuhri?

    • Rauli miten tämä liittyy Marian synnittömyyteen? Se, että nainen on kultillisesti epäpuhtaassa tilassa ei poista Marian synnittömyyttä. Meistä kukaan ei ajattelle, että Jeesus ei käynyt wc:ssä silti Jeesus oli synnitön.

    • Lyhyesti sanottuna: Jos Maria olisi ollut synnitön, hänen ei olisi tarvinnut toimittaa syntiuhria lapsensa synnyttämisen jälkeen.

      Raamattu kertoo Mooseksen laista, että ”se säädettiin perästäpäin osoittamaan rikkomukset, kunnes tulisi se jälkeläinen, jota lupaus koski.” Ja näin siitä tuli ”meidän valvojamme(kasvattajammeKR38) Kristuksen tuloon asti, jotta me sitten tulisimme vanhurskaiksi uskosta”, kuten Paavali asian ilmaisi.(Gal3:19,24)

      Mooseksen laki opetti sen alaisuudessa eläneille, etteivät tarkasti noudatetut teot voineet tarjota ikuista elämää. Eli Roomalaiskirjeen sanoin: ”Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.”(3:20)

      Maria tunnusti syntisyytensä toimittamalla tuon syntiuhrin. Voisitko Sami kuvitella, että Jeesus olisi uhrannut joitakin eläimiä tahattomien syntiensä vuoksi? Hänellä kun ei sellaisia ollut.

      Varmasti Maria kyyhkysiä uhratessaan tunsi kaipaavansa sitä, jonka Raamattu pukee sanoiksi näin: ”Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta”.(Gal3:23)

      Ja sitten vielä uusi näkökulma tähän lopuksi. ”Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä”, Raamattu opettaa.(Ro5:12)

      Minkähän takia Maria kuoli, jos oli synnitön?

    • Samaa kyselen minäkin uskoen, että Jeesus Kristus on se ainoa synnitön. Hänen synnittömyydestään on meidän uskollemme todellinen merkitys: ”Meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa.”(Hepr10:10)

      Ehkä me voimme oppia jotakin myös siitä, miten Jeesus opetti asioita. Sanoiko hän uteliaille kyselijöille, että ”siellä synagogassa on se Raamattu, kysykää viisailta ja oppineilta”. Olisiko Jumalan Poika antanut linkin johonkin paksuun ja raskassoutuiseen teokseen, jonka vain harva olisi jaksanut kahlata läpi?

      Tällaisen lausunnon Jeesuksen läheiset antoivat ylösnousseesta Mestaristaan: ”He sanoivat toisilleen: ’Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?’”(Lu24:32) Ja ilmaus ”kirjoitukset” tarkoittaa tuon ajan Raamattua.

      Voisimmeko ottaa mallia paitsi synnittömästä myös kaikkien aikojen parhaasta Opettajasta tällä planeetalla?

  2. Valitettavasti en itse pysty osallistumaan keskusteluun. Vuorotyö hoitoalalla vaatii osansa.

    Mariologia (ja myös tietenkin kristologia) on todella mielenkiintoinen teologian osa.

    Vinkkejä kirjoista liittyen Marian asemaan ortodoksisuudessa ja katolisuudessa on jo yllä annettu.

    Katolinen katekismus löytyy ihan pdf:nä netissä. Siinä on hyvä pointti, jonka myös ortodoksi voi allekirjoittaa: ”Se mitä katolinen usko uskoo Mariasta, perustuu siihen, mitä kirkko uskoo Kristuksesta, ja se mitä kirkko opettaa Mariasta, valaisee puolestaan sitä, mitä kirkko uskoo Kristuksesta.” (487.)

    Tietenkään ei tarvitse olla vanhojen kirkkojen kanssa samaa mieltä.

    Mielestäni on kuitenkin ihan hyvä, edes hetkeksi, tajuta tosiasian, että he ovat jo tuhansia vuosia opettaneet näitä juttuja.

    Ajankohtainen opetus on myös nykyisin enemmistön kristittyjen usko.

    Tämä ei tietenkään ole argumentti niiden puolesta, mutta kuitenkin terve muistutus ”mittasuhteista”.

    • Toivon, ettet Lars tuntenut hirmuista painostusta selontekoon Marian synnittömyydestä, josta sinulta niin kovasti kyselimme. Työn ohessa täällä on vaikea ehtiä kovin kiivaaseen keskusteluun, sen varmasti me kaikki ymmärrämme.

      Kuten myös sen, että olipa Maria sitten syntinen tai synnitön, toisen painostaminen väkisin johonkin taitaa olla synnin tekemistä.

    • Rauli Toivonen13.12.2020 14:34

      Vastaan tähän viestiin. Marian synnittömyys ei tarkoita perisynnistä vapautumista, vaan himottomuuden tilaa. Se miksi Maria toimii juutalaisena Vt:n lakien mukaan liittyy juuri siihen kuuliaisuuteen mitä häneltä ja kaikilta juutalaisilta vaadittiin. Myös Jeesus noudatti lain asetuksia.

      Tässä on siis käsitteitä joita täytyisi ensin selvittää ja ymmärtää.
      Mitä tarkoitaa Marian synnittömyys. Mitä tarkoittaa perisynnistä osalliseksi tuleminen/ tai sen vaikutuksen alla oleminen ( Mariahan kuoli) vaikka sitten myöhemmin tradition mukaan hänen ruumiinsa otettiin ylös .

      Tämä himottomuuden tila liittyy jumalallistumisen prosessiin joka on selviä partistisessa kirjallisuudessa kautta linjan. Tämän tilan Maria oli saavuttanut ja siksi häntä nimitetään synnittömäksi. Näin olen asian ymmärtänyt.

    • Kiitos Sami oikein asiallisesta kommentistasi asioihin, joita me täällä nyt yhdessä pohdiskelemme.

      Totta, Jeesus eli Mooseksen lain mukaan, kuten hän itsekin totesi: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.”(Mat5:17)

      Mutta voisitko ajatella, että Jeesus olisi toimittanut lakiliiton vaatiman syntiuhrin tahattomista synneistään? Syntiuhri kun Raamatussa merkitsee jotakin seuraavanlaista: ”Syntiuhri (hepr. ḥaṭṭat, “synti” vrt. 2. Kor. 5:21). Siinä pappi siveli uhrieläimen (sonni, lammas, vuohi) verta pyhäkköön palauttaakseen uhraajan rikkoutuneen yhteyden Herraan ja poltti eläimen parhaat osat eli rasvan, munuaiset ja maksan takalohkon alttarilla. Jos uhraaja oli köyhä, hän saattoi tuoda syntiuhriksi kyyhkysen tai jauhoja.”(Luterilainen.net)

      Kerrot Sami, että ”Marian synnittömyys ei tarkoita perisynnistä vapautumista, vaan himottomuuden tilaa.” Mistä kohden Raamattua voisi saada sellaisen käsityksen, että perisynnin vaikutuksesta emme koe myös vääränlaisia himoja?

      Itse asiassa Raamattu liittää meidän kaikkien syntisyyden himoitsemiseen ja kertoo, että juuri Mooseksen laki kasvatti myös tämän oivaltamiseen. Vai miten sinä Sami ymmärrät tämän asiantuntijalausunnon?

      ”Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: ’Älä himoitse.’”(Ro7:7)

    • Olen myös kohdannut tuon mainitsemasi sanoman siitä, että ”myöhemmin tradition mukaan hänen ruumiinsa otettiin ylös.”

      Miten sinä suhtaudut tuollaiseen perinnäissäädökseen? Uskotko noin? Opettaako mielestäsi joku kohta Raamatussa tuollaista? Vai puhuuko se ylösnousemuksesta sen mukaan kuin mitä hautajaisissakin olen usein kuullut: ”Jeesus Kristus on sinut viimeisenä päivänä herättävä?

    • Marian synnittömyys on käsitteenä eri asia kuin Jeesuksen synnittömyys. Maria saavuttaa synnittömyyden Jeesus taas on luonnostaan synnitön, Hän sikisee Pyhästä Hengestä.

      On vaikea Rauli selittää näitä asioita sinulle, koska taustayhteisösi on jehovalaisuus. Sinua auttaisi se, että tutkisit näitä asioita itse kirjallisuuden kautta. Ihan opiskelemalla. Mutta yritän parhaan mukaan.

      ” Mistä kohden Raamattua voisi saada sellaisen käsityksen, että perisynnin vaikutuksesta emme koe myös vääränlaisia himoja?”

      Koemme ja paljon, mutta kristillisen kilvoituksen kautta himot ristiinnaulitaan. Himo on saatanan välinen voittaa sota. Himot synnytetään aistien kautta. Saatana käyttää synnillisiä muistoja mielikuvia, ja murtaa tahdon ja alistaa järjen. > Tässä sinun pitäisi tutustua tähän koko ajatuskentään.

      Minulla ei ole mitään vaikeutta hyväksyä kirkollista historiaa Marian osalta.

  3. Kari Paukkunen13.12.2020 19:45

    Kirjoitat; ” Minkä lisäarvon kristityn uskoon tuo tai toisi usko Marian synnittömyyteen? Minulle on riittänyt Jeesuksen Kristuksen täydellinen uhri koko maailman syntien sovitukseksi.

    Marian piti ”kuolemalla kuoleman” kuten kaikkien muidenkin syntisten.”

    Marian piti kuolla, koska hän oli perisynnin alainen. Perisynnin alaisuus ei poista Marian synnittömyyttä tai tee sitä tyhjäksi. Maria ei ole myöskään kristinuskossa syntien sovittaja kuten Vapahtajamme, Marian tehtävä on toisaalla. Minkä lisäarvon sitten uskoon tuo Marian synnittömyys.
    Tämä on protestanteille hiukan outo asia. Kysymys on jumalallistumisesta, ihmisyyden alkuperäisen olemuksen kirkastumisesta, joka inkarnaation myötä on meille mahdollista. Kysymys ei ole lisäarvosta vaan perusarvosta, todellisesta tilasta. Kaikkia kutsutaan juuri tähän.

    • Täytyy tunnustaa Kari, että päättelysi johdonmukaisuutta ja loogisuutta on vaikea seurata: viittaamasi ’jumalallistuminenhan’ tarkoittaa Jumalan kaltaistumista, mihin kuuluu myös kuolemattomuus. Paavalikin suuressa viisaudessaan opetti: ”Synnin palkka on kuolema”, mistä voimme loogisesti päätellä, että synnittömyyteen liittyy erottamattomasti myös kuolemattomuus. Mitään tähän viittaavaa ei liene löydettävissä Marian ’tunnustetusta’ biografiasta, joten päättelyketjusi ei ole täysin aukoton, ja siten validi.

  4. Vaikka me olisimme ”kuinka jumaloituneita”, meidän syntimme ovat aina meidän edessämme ja aina jokin himo jostakin pyrkii ulos, jos ei muussa, niin ajatuksissa. On täysin mahdoton ajatus, että Maria olisi ollut synnitön, vaikka hän olisi elänyt kuinka puhtaasti. Se missä me itsekukin voimme Mariaa seurata on hänen syvä luottamuksensa ja uskonsa Jumalaan.

    • Kosti, hyvää jouluaikaa.

      Kosti ei pidä paikkaansa. Olen lukenut monia kristillisiä kirjoja joissa juuri tämä ajatus torjutaan. Patristisessa kirjallisuudessa tätä toistetaan toistamistaan, jumalallistumista. Tässä pidät mahdottomana tälläistä tilaa. Kirkko kuitenkin tuntee tämän tilan ja keinot saavuttaa tämä tila. Oikeastaan, et voi tietää tätä koska sinulta puuttuu kokemus, tekniikka, välineet ja tuntemus , näin päättelen kirjoituksestasi. Ja en sano tätä millään pahalla.

    • Jo Paavali opetti: ”Synnin palkka on kuolema!” – loogisesti voimme tästä päätellä, että Marian kuolema osoitti hänen syntisyytensä – tältä osin Marian palvonta on taikauskoa ja harhaa. Myöskin kirkon, maallisen instituution luokittelu syntiseksi tai synnittömäksi on absurdia, ja siten Pyhää Henkeä karkottavaa. Nöyryyttä on syytä etsiä todellisuudesta, ei harhaisista opeista!

  5. Sami, hyvää joulunaikaa myös sinulle.

    Mielestäni ei vaan voi olla kahta synnitöntä tässä perisynnin maailmassa. Ei liene kovin kaukana se ajatus, että myös Marialla olisi jokin osuus lunastajana. Jumalansynnyttäjänä kylläkin.

    Olet oikeassa siinä, että minulta puuttuu himottomuuden kokemus. Sitä tilaa en voi saavuttaa. Mutta se kokemus minulla on, kuten Jeesus sanoo: ”Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. (Joh15:3)” Hän puhdistaa meidän sydämemme uskolla, eikä meidän syntejämme siksi lueta, vaikka ne seuraavatkin meitä niinkauan kuin vaellamme lihassa. Lisäksi uskoa seuraa risti, että myös lihamme ristiinnaulittaisiin ja vaeltaisimme Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.

    • Kosti, Maria ole kakkospelastaja, ei vanhat kirkot opeta virallisissa dokumenteissa muuta kuin Jeesus on ainut pelastajamme.

      Avaat tässä mielestäni oikein uskon ja kilvoituksen. Mutta samalla et vie sitä loppuun asti, mikä vanhoissa kirkoissa tunnetaan. Vaikka samaan aikaan on totta, että sitä on vaikea saavuttaa ( himottomuutta) siihen tulee pyrkiä, käytännön kilvoituksen kautta, ajatuksin, tuntein, haluin, tahdon ja valinnanvapauden kautta.

      Jos olen nyt oikein ymmärtänyt ortodoksisesta ajattelutavasta, niin Maria oli juuri saavuttanut synnittömyyden näin, Jumalan armon avulla ( synergismi) . Ja tässä olisi kysymys juuri himottomuuden tilasta, jossa kuinkin eletään perisynnin todellisuuden keskellä. > Isä Lars voi varmaan korjata jos olen ymmärtänyt väärin.

      Meillä luterilaisuudessa Tuomo Mannermaa hakee juuri tutkimuksessaan kiintopisteen luterilaisuuden ja ortodoksisuuden välillä jumalallistumisessa. Voimme löytää Mannermaan mukaan yhteyttä tässä kohdin. Yleensä luterilaiset pitävät tätä kovin vieraana, luulen sen johtuvan siitä, että asiaa tunnetaan kovin vähän.

  6. Lisäksi Luuk1 toteaa Mariasta: ”Minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani; sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen.” Eihän Maria tässä ylistä Jumalan edessä nöyryyttään, vaan alhaisuuttaan. Jumala on tässä valinnut sen, joka ei ole mitään. Joka on heikko ja kelvotonta saattaakseen häpeään sen, joka on ylhäistä ja mahtavaa.

    • ” Jos tahto on sidottu ja vapaasti voi valita vain synnin” . Tässä näkemyksessä asiat näyttävät kovin toisenlaiselta.

      Maria ei ylistä sen enempää alhaisuuttaan kuin nöyryyttään. Ihminen joka ylistää itseään, on itsensä herra. Näkisin, että Maria kiittää tässä ensisijaisesti Jumalaa.

  7. En saa kiinni mitä Sami ajaa takaa tuolla jumallistumisella, kun taas hyvin tunnistan Kostin ajatuksen juoksun. Jos ihmisessä tulee Kristuksen luonto esiin, niin se on Jumalasta tullutta rakkautta, jolla on aina lahja luonne. Emme voi kerskua kuin Herrasta.

    Eihän meistä tule täydellisiä, vaikka kuinka pyrkisimme hyvään ja silti meidän tulee pyrkiä hyvään. Se on Jumalan tahto, mutta, se, että meistä tulisi inhimillisestä luonnosta osattomia (lihallisuudesta vapaita) jolloin me omin avuin ja Jumalan avulla (synergia) saavuttaisimme sellaisen synnittömän tilan, kuten Marialla ajatellaan olleen (jota en kyllä löydä Kirjoituksista) vaan niiden mukaan Maria oli ihminen kuten mekin.

    Kristus on ainoastaan Jumala, ja vain Jumalalla on sellainen vapaa tahto, joka tekee mitä tahtoo. Me ihmiset teemme vain sen minkä pystymme ja silloinkin olemme monin tavoin heikot ja vääryyteen valmiit, pystymme ehken kovin ponnistuksin pitämään itsemme kurissa, joiltain osin, mutta kuitenkin langennut luontomme on synnin seuraus, jonka joudumme kantamaan. Ja lopulta vain kuolematon on syntiä vailla. Henki on kyllä altis, mutta liha on heikko, ja se täytyy ymmärtää, ja että Kristus on juuri heikoissa Väkevä. Kristus ei auta meistä tulemaan kunnollisia, kunniakkaita ja lain kuuliaisia ihmisiä, vaan että ymmärtäisimme mitä on Armo ja laupeus. Jos opimme millainen nöyrä ja hiljainen ihminen on, niin me vaellamme, kuten Kristus vaelsi, sillä oli kuuliainen Jumalan tahdon mukaan, eikä oman tahtonsa.
    (1.Joh.2:1-6)

    Marian hauta löytyy Jerusalemista, eikä kukaan ole kirjoittanut hänen ylösnousemuksestaan Raamattuun. Maria oli kaikilla tavoilla esimerkillinen ja Jumalan valittu, kuten Johannes Kastajakin, se on varmaa, mutta tavallinen kuolevainen hän oli kuten Pietari, Paavali ja muut Apostolit. Raamattu on hyvin selkeä Marian suhteen. (Jos pysymme vain Raamatussa, niin asia on selvä.)

    Mitä tulee ihmisen jumallistumiseen, niin Kristityn synnit on sovitettu ja kaikki mitä Kristityn jumallisuuteen ja elämään vaaditaan, on Lahjoitettu meille Kristuksessa. Kaikki on valmista. Kristitty tulee Jumalan lupausten kautta jumalaisesta luonnosta osalliseksi, eikä siis omasta tahdostaan (tämä täytyy nähdä Lahjoitetun uskon seurauksena ihmisessä) Pietari vahvistaa tämän ja sulkee kaiken synergian mahdollisuudet heti alkuunsa.

    ”Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin meidän Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa. Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

    Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta,
    jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.

    Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. 2.Piet.1:1-8

    ”Sillä jos teillä on nämä…” Siis kallis lahjoitettu usko ja Jumalan Lupaukset. ”Nämä”, eivät salli meidän olla hedelmättömiä Kristuksen tuntemisessa. Usko on Jumalan Voima kaikkea tekopyhyyttä vastaan.

    Kaikki tulee tuon yhden kalliin Kristuksen Uskon kautta, joka on kertakaikkiaan Pyhille annettu. Lahjoitettu.
    Ihmisellä ei ole mitään omaa osaa pelastuksessa, eikä pyhityksessä. Kaikki on sulaa Armoa. Kultaa, jota maailma ei voi omistaa, koska se puhuu omaansa.

    • ”Jumalallistuminen (joskus myös jumaloituminen) eli teosis tai theosis (m.kreik. θέωσις) tarkoittaa ortodoksisessa teologiassa ihmisten pyhittymistä Jumalan armolla takaisin alkuperäiseen olemukseensa Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Jumalallistumisen tarkoitus on saavuttaa synergisesti uudelleen Jumalan ja ihmisen yhteys, joka hajosi syntiinlankeemuksessa. Jumalallistuminen saavutetaan sielun ja ruumiin puhdistumisen (m.kreik. κάθαρσις) kautta. Ortodoksisessa ajattelussa jumalallistuminen on ihmiselämän tarkoitus. ” https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalallistuminen

      Tässä vihkosessa käsitellään jumaloitumista. ( Vihko on muistaakseni ilmainen)
      https://www.ortodoksi.net/index.php/Jumaloituminen_ihmisel%C3%A4m%C3%A4n_tarkoituksena_(kirja)

      Jumaloitumisen prosessi ei tee tai poista ihminen inhimillistä luontoa, vaan kirkastaa ja eheyttää sen.
      Viittaa Raamatun kohtii jotka puhuvat juuri jumallistumisesta. Kristus haluaa auttaa meitä täyttämään Jumalan käskyt, elämään hänen tahtonsa mukaan ja olemaan kunnollisia.

      Itse en uskalla sanoa, ihmisille meistä ei tule täydellisiä, jos sillä tarkoitetaan ja vähätellään tahtomme valintoja synnin suhteen tai turhennetaan kristilinen kilvoitus.

      ” Ihmisellä ei ole mitään omaa osaa pelastuksessa, eikä pyhityksessä. Kaikki on sulaa Armoa. ” Tämä ei vastaa kristillistä kokemus maailmaa. Ihminen osallistuu oman elämänsä pyhitykseen valinnoillaan ja on siitä myös vastuussa. Tässä Jumalan armo tulee avuksi, sillä muuten emme voi mitään, vaikka kuinka kilvoittelemme.

Korteniemi Joona
Korteniemi Joonahttp://hulluinhuonelainen.wordpress.com
Helsinkiläinen teologian opiskelija. Lähetä palautetta: joona.m.korteniemi@gmail.com https://hulluinhuonelainen.wordpress.com/