Saarna oli petosta tyynni

Saarnaaja sivuutti tekstin.
Kirkossa ei taida olla kuluttajasuojaa tai sitten ”postilloistakaan” ei ole apua. Kirkkokäsikirjan mukaan tämä sunnuntai on niin sanoakseni palvelupyhä, kuten seuraava lause osoittaa: ”Jeesus lähettää omansa maailmaan todistamaan tästä armosta ja palvelemaan ihmisiä hänen nimessään.”
Päivän evankeliumiteksti on Johanneksen evankeliumista 13 luku, jakeet 40-52.
Siinä Jeesus puhuu opetuslapsilleen aloittaen: ”Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.” Jatko lohduttaa meitä ulkokullattuja:
”Minä en sano tätä teistä kaikista. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut.” Lopuksi Jeesus viittaa ennustukseen ja sen toteutumiseen jo nyt eli siinä ajassa: ”Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.”
Aika hieno ja vaativa teksti purettavaksi. Mutta mitä teki saarnanainen. Luki ihan toisten tekstin, jota nostatti seurakunnan kuuntelemaan! – Onko sellainen kirkkolain mukaan mahdollista. – No uusi teksti oli toki Johanneksalta, mutta ei suinkaan vähemmän vaativa; 7. luku, jakeet 40-52. Siinä fariseusten Jeesusta vangitsemaan lähettämät miehet tulivat haltioituneina Jeesuksen puheisiin tyhjin toimin takaisin.
Fariseukset ripittivät miehiä, 48 jae: ”Onko kukaan hallitusmies uskonut häneen? Tai yksikään fariseus?, 49Tuo rahvas ei tiedä laista mitään — kirottuja kaikki!” Aiemmin Jeesusta tapaamassa ollut Nikodeemus sanoi, 51:”Eihän meidän lakimme mukaan ketään voi tuomita, ennen kuin on kuultu häntä ja otettu selville, mitä hän on tehnyt.”, niin 52 toiset sanoivat hänelle: ”Taidat olla itsekin Galileasta. Tutki kirjoituksia, niin opit, ettei Galileasta tule profeettaa.” –
Galileasta ei tule mitään hyvää, olisi ollut haastava teeman alku. Mutta mitä tekee saarnaajatar. Ei edes pienen pientä viittausta kuulemaansa, vaan käsittelee kolme, . neljä Raamatun ihan hyvällä äänellä kyllä.
– Mutta kuulijaa on petetty raskaasti. Meidät houkuteltiin tietyllä tekstillä, jota ei siis ollut olemassa; esille, tiskille otettiin toinen tavara, jota sitäkään ei annettu, vaan tarjottiin ihan tosia.
Tällainen ei olisi mahdollista muulla kuin ev.-lut. Kirkossamme. Mutta mitä sanoisi tuomiokapituli. Ja kun tiedämme, että ei mitään, niin toisiko avun kuluttajaviranomainen, YLE:n hallintoneuvosto tai peräti apulaisoikeuskansleri!

  1. Kuuntelin radiosta ensin virallisen kirkon saarnan ja sitten SRO:n saarnan Radio Deistä. Ero oli huimaava. Lähettäminen lähettilääksi vai päivän inhimillisten tarpeista puhuminen ja vertaus pakolaisista samarialaisen auttamiseen. Samarialaisen autettava oli kuolemaisillaan/henkihieverissä, alaston ja haavoilla sekä kuljetuksen ja jatkohoidon tarpeessa pahoinpitelyn johdosta. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näihin maahamme matkan ostaneilla suhteessa samarialaisen auttamaan hädänalaiseen?

  2. Hei Seppo! Ilmeisesti viittaat tv-jumalanpalvelukseen joka oli Haapajärven kirkosta. Kyse oli edellisenä sunnuntaina 11.10. tallennetusta jumalanpalveluksesta. Haapajärven seurakunta on yksi niistä joissa on määrätietoisesti kehitetty jumalanpalvelusta ja erityisesti seurakuntalaisten aktiivista osallistumista sen toteuttamiseen.

    Halusimme tuoda tämän näkyväksi, josta syystä olimme myös seuranneet prosessia jossa seurakuntalaiset yhdessä suunnittelivat ko. jumalanpalvelusta. Jumalanpalveluksesta on tullut myös paljon positiivista palautetta.

    PS Vain osa tv-jumalanpalveluksista on suoria ja nauhoitettujen suhteellinen osuus on kasvanut. Joskus voidaan tallennetussa jumalanpalveluksessa käyttää lähetyspäivän tekstiä, mutta ei niissä tilanteissa joissa kyse on seurakunnan klo 10 pääjumalanpalveluksesta — kuten Haapajärvellä — se ei ole mahdollista.

  3. Itsekin ärsyynnyn näistä nauhoitetuista radiolähetyksistä. Kyllähän ne mielestäni etukäteen sinänsä nauhoituksiksi ainakin radiossa ilmoitetaan. Olen vain ihmetellyt, että miksi ihmeessä pitää vanhoja nauhoituksia kuunnella. Kai kaikissa Suomen kirkoissa enimmäkseen sunnuntaisin klo 10 jumalanpalvelus pidetään ja siten jostain kirkosta se kyettäisi suorana lähettämään. Ei se ole mikään yhdentekevä juttu meikäläiselle eikä monelle muullekaan.

    Onko kyse teknisistä vaikeuksista? En usko, koska toisinaan ilmoitetaan, että yhdistämme xxxx kirkkoon. Miksi siis välillä tulee suoraa lähetystä ja välillä ei? Jaetaanko vuorot eri kirkoille etukäteen monta kuukautta ennen lähetystä ja sitten ei homma oikein hoidu, joten nauhoitetaan? Nykytekniikalla ja hyvällä tahdolla luulisi tämänkin asian hoituvan.

  4. Omalta osaltani kuuntelin ensin paikallisen radiokanavan kautta suoraa lähetystä Tampereen Tuomiokirkosta ja sen jälkeen SRO:n jumalanpalvelusta Radio Deistä. Kumpikin suorana lähetyksenä, mutta YLE siis toimi nauhoituksen pohjalta ja ärsytti YLEn entisen toimittajan kapinoimaan kirkkoa vastaan. Sehän on tapana kovin monessa YLEn ohjelmassa joko kirkkoa tai Jumalaa vastaan. Pilkkaajia riittää YLEn ohjelmissa kovin runsaasti ja tulen niistä murheellisiksi. Kaksi radiokanavaa suorana, mutta YLE nauhoitteena. Ei hyvältä vaikuta YLEn toimintana suhteessa hengellisiin asioihin.

  5. Radiojumalanpalveluksista suurin osa on suoria, mutta eivät aivan kaikki. Haluamme välittää monipuolisesti seurakunnissa toteutettavia jumalanpalveluksia, kuten esimerkiksi vaikkapa tuomasmessuja ja muita erityismessuja, joita järjestetään tavallisesti johonkin muuhun aikaan kuin klo 10, samoin osa perhemessuista toteutetaan iltapäivisin. Myös erilaiset musiikkimessut tai tapahtumien yhteydessä tallennetut messut ovat muuhun aikaan kuin kello 10. Kuuntelijalle ne eivät sinänsä ole vanhoja, koska hän kuuntelee ne yleensä ensiummäistä kertaa.

    Jonkin verran kyse on myös resursseista. Ylen tiukkenevat resurssit ovat osaltaan vaikuttamassa sihen, että osa jumalanpalveluksista toteutetaan niin, että sama Ylen ääniauto välittää saman työmatkan aikana yhden suoran jumalanpalveluksen sekä tallentaa toisen jumalanpalveluksen myöhemmin lähetettäväksi. Näiden määrä on kuitenkin hyvin pieni, mutta hieman nauhoitettujen osuus tulee kasvamaan.

    Tv:n puolella nauhoitettujen lähetysten osuus on suurempi, mutta taloudellisia syitä olennaisempaa on pyrkimys löytää jumalanpalveluksia, jotka toimivat hyvin tv:ssä. Suurin osa nauhoitetuista tv-jumalanpalveluksista tehdään niin, että tekstit ovat ulostulopäivän tekstejä.

    Sekä radio- että tv-jumalanpalvelukset tehdään varsin pitkällä suunnittelukaarella. Esimerkiksi vuoden 2016 jumalanpalvelusten päälinjat katsottiin jo keväällä 2015 ja vahvistetaan syksyllä 2015. Tarkoitus on juuri saada sekä sisältöjen että tekniikan osalta asiat koordinoitua ajoissa.

    Joskus, vaikkakin hyvin harvoin, tulee vastaan teknisiä ongelmia — esimerkiksi Ylen äänisuunnittelija sairastuu tai lähetysautoon tulee tekninen vika. Tällaisissa tilanteissa joudutaan ajamaan joku ennalta tallennettu ns. varajumalanpalvelus. Näitä tapauksia on 0-3 vuodessa.

  6. Kimmo Saares
    Minusta olisi toivottavaa, että pyhäpäivän pyhittämiseen kuuluisi aina ajankohtainen Jumalanpalvelus ja lisäksi täydentävänä vaikka iltaisin noita äänitettyjä tilaisuuksia. Eikö YLE toimi maan tavalla ja tuo julki kristillistä perustaamme, jolla maamme hyvinvointi on luotu. Voisiko vuonna 2017 tehdä parannusta, kun on juhlavuosikin tuolloin tulossa?

Väisänen Seppo
Väisänen Seppo
Olen historian maisteri ja eläköitynyt YLE:n toimittaja. Kirjoittelen yhteiskunnasta, historiasta, kirkosta ja uskonnosta syrjäisen ja sivuun pannun asemasta. Kannatan kansankirkkoa, kirkollisesti olen vapaamielinen traditionalisti, joka määrittyy blogiensa kautta. Tutkimuksellisia kohteitani ovat virret ja Luther sekä tietenkin vuosi 1917.